Suomeen tarvitaan työnarkomaniaa ja kunnianhimoa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa verottaja vie puolet palkasta. Työnteko ei enää kannata tässä maassa.

Tyydy pienempään palkkaan, niin ei vie niin paljon. Verotuloja muuten käytetään tavoin, jotka lisäävät palkkaasi, mutta koska tavat ovat epäsuoria, et pysty niitä helposti hahmottamaan, ja luulenpa, ettet koskaan suostuisi ajatusharjoituksena niitä miettimään edes. 

Yrittäminenkin on säädelty mahdottomaksi.

Aika paljon voitollisia yrityksiä kuitenkin on, joten jotkut varmaan onnistuvat mahdottomassa.

t. Insinööri

Olen yrittänyt vapautua ajatuksesta, että insinöörit välttämättä edustaisivat "insinööriajattelua", mutta...

 

Ainahan on yrityksiä, jotka ui kuolemanlaakson läpi.

Mutta pointti ei ollut se, vaan se, että maassa tuhoutuu joka päivä satoja yksityisen sektorin työpaikkoja.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisillä on väärä käsitys työttömistä, ei työtön laiska ole vaan hän väsyy helposti.

Toki trollaat mutta työtön un usein työtön siksi että hänellä ei koko ajan käynnissä olevasta työnhausta huolimatta ole työpaikkaa. Kun vapaita työpaikkoja on koko ajan paljon vähemmän kuin työnhakijoita on tämä luonnollinen seuraamus.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka korkea elintaso voi jollain työnarkomaanilla olla? Kuinka paljon sellainen käyttää aikaa läheistensä seurassa tai rakkaiden harrastustensa parissa?

Työnarkomaanilla ei ole vapaa-aikaa ja jossakin vaiheessa ei enää perhettäkään. Elintasonsa näkyy siinä että ennenaikaisen sydänkohtauksen jälkeen hautajaisissa on varaa kuolinpesän kustantaa pramea arkku.

Se mitä suomi tarvii on se että työn tuloksista pääsisi nauttimaan jotenkin jos painaa niskalimassa ja se on ongelma työnantaja puolella, palkat on ihan silkkaa vttuilua kaikilla muilla paitsi kunnallisilla ja lääkäreillä.

Veroista on ihan turha itkeä, kyllä täälä ennen teki ahkera työntekijä maalarina ym ihan oikeaa liksaa, mikä ei ole mahdollista enää kun työnantaja puoli on unohtanut oman puolensa yhteiskunnallisesta vastuusta.

"Vapaita työpaikkoja on koko ajan paljon vähemmän kuin työnhakijoita on tämä luonnollinen seuraamus."

Höpsistä! Meillähän on HUUTAVA TYÖVOIMAPULA...

Vierailija kirjoitti:

Se mitä suomi tarvii on se että työn tuloksista pääsisi nauttimaan jotenkin jos painaa niskalimassa ja se on ongelma työnantaja puolella, palkat on ihan silkkaa vttuilua kaikilla muilla paitsi kunnallisilla ja lääkäreillä.

Veroista on ihan turha itkeä, kyllä täälä ennen teki ahkera työntekijä maalarina ym ihan oikeaa liksaa, mikä ei ole mahdollista enää kun työnantaja puoli on unohtanut oman puolensa yhteiskunnallisesta vastuusta.

Tämä on niin totta, välistävetäjä porras on nykyään niin suuri ettei kenenkään työpanos riitä täyttään sitä loputonta molokin kitaa joka nakertaa työn arvoa enemmän ja enemmän.

Ongelma on sijoittajamarkkinat, näennäinen markkina-arvo on syrjäyttänyt konkreettisen työn tekemisen arvon, se koko järjestelmä on täysin mielenvikainen joka luo pakkoa jatkuvalle kasvulle mitä meillä työn varsinaisilla tekijöilllä ei ole kykyä tarjota verenimijöille.

Kapitalismi on ihan samanlainen syöpä kun kommunismikin!

niinpä niin taas. kuka täällä viitsii mitään tehdä? ja varsinkaan elättää tätä uppoavaa banaanitasavaltaa. täällä ei kansalaisista välitetä ja se näkyy hyvin politiikassa ja päättäjien urpåiluissa. niitä te elätätte työnarkomanioillanne. hävetkää stanan pelkurit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Firmat eivät palkitse hyvin tehtyä työtä mitenkään. Kaikille maksetaan vain se minimi, joten ei kannata stressata liikoja.

Ja liian pätevä näyttäytyy pomojen ja kollegoiden silmissä uhkana.

Mitä suotta kusemaan omin muroihinsa. 

Näinhän se on. Sitten se pätevin vaihtaa työpaikkaa, kun hänet painetaan alas ja suljetaan pois. Korkeintaan päästetään pelastamaan muiden karahtaneet projektit. Kun osaaja lähtee, uutta voikin olla vaikea löytää.

Näin se menee. Miksi tästä ei puhuta enempää? Pätevin koitetaan nujertaa ja huonoja hyviä tyyppejä kehutaan.

Hyvä tyyppi on se, joka nuolee esimiehen pe****ä

Suomi tarvitsee työnarkomaaneja ihan yhtä paljon kuin narkomaanejakin.

Työnarkomaani EI OLE huippusuorittaja vaan burnoutin terminaalivaiheessa oleva tyyppi joka kuvittelee pitävänsä yksinään firmaa pystyssä ja puurtaa järjettömän pitkää päivää tajuamatta olevansa niin sekaisin ettei ole aikoihin saanut aikaiseksi mitään hyödyllistä.

Ne 18 tunnin työpäivät ovat seurausta nimenomaan siitä että tuottavuus on pudonnut nollaan ja tyypin täytyy roikkua aamusta iltaan työpaikalla luodakseen lähinnä itselleen illuusion siitä että on täysin korvaamaton kun tiedostaa alitajuisesti itsekin olevansa enemmän haitaksi kuin hyödyksi firmalle.