Suomeen tarvitaan työnarkomaniaa ja kunnianhimoa
Suomi ei menesty, koska töitä ei tehdä kunnolla. Ei ole miehekkäitä ominaisuuksia, kuten kunnianhimoa. Sitäkin enemmän on kaikenlaisia keskinkertaisia insinöörejä, joiden projektit eivät etene. He osaavat vain syytellä muita ja ovat aivan itse aivan hukassa. Työelämässä ei välitetä tuloksista vaan siltä, miten hyvä tyyppi olet. Amerikassa tehdään kunnolla töitä, eikä vastaavia ongelmia ole. Elintaso alkaa olla jo kaksinkertainen Suomeen nähden.
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Joko erilainen luonne tai vaan eri kasvuympäristö, on piirejä, perheitä ja sukuja joilla on yrittäjäluonne ja itsetunto kohdillaan. Itsenäisyyttä, yhteisöllisyyttä, rohkeutta ja ideoita.
Ihmisellä on joko optimistinen tai pessimistinen perusluonne. Optimisti uskoo että kaikki onnistuu. Yleensä jopa luulee hieman liikoja itsestään. Pessimisti ei lähde yrittämään mitään vaikeampaa "pieleen se menee kuitenkin".
Molemmat ovat oikeassa. Kuitenkin, optimistin aktiviteetista, jopa sähellyksestä, syntyy usein jotakin uutta ja muitakin hyödyttävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Vuosina 20202022 Islannin työntekijöistä hieman yli puolet työskenteli lyhennetyllä työajalla, esimerkiksi neljä päivää viikossa. Tästä huolimatta Islannin talous kasvoi, työttömyysaste oli Euroopan alhaisimpia ja työvoiman tuottavuus kasvoi. Raportti vetää yhteyksiä tämän ja lyhennetyn työajan välille."
Ranskassa jo aikaa sitten toteutettiin paljon laajemmalla skaalalla lyhennetty työviikkosysteemi, joka epäonnistui täysin. Jos haluaa tehdä vähemmän töitä, pitää hankkia osa-aikatyö, jossa on osa-aikatyön palkka.
Mikään määrä palkitsemista ja helpottamista ei auta, jos töihin valitaan ihmiset joita työnteko ei kiinnosta.
Suomessa tehdään tuntimääräisesti enemmän töitä kuin Ruotsissa tai Norjassa. Työsuhteita on tosin vähemmän ja meillä on enemmän osa-aikaisia. Mutta kun puhutaan työllisyydestä, Suomi ei jää paljon jälkeen verrokkimaista koska töissä olevat tekevät enemmän. 
 
Minä en oikein usko että enemmän on enemmän. Päinvastoin, hullu paljon töitä tekee, jne. Uskon myös että kansallinen mieliala paranisi, jos supertyöllistettyjen sijaan työtunnit jaettaisiin useammalle ihmiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Firmat eivät palkitse hyvin tehtyä työtä mitenkään. Kaikille maksetaan vain se minimi, joten ei kannata stressata liikoja.
Ja liian pätevä näyttäytyy pomojen ja kollegoiden silmissä uhkana.
Mitä suotta kusemaan omin muroihinsa.
Näinhän se on. Sitten se pätevin vaihtaa työpaikkaa, kun hänet painetaan alas ja suljetaan pois. Korkeintaan päästetään pelastamaan muiden karahtaneet projektit. Kun osaaja lähtee, uutta voikin olla vaikea löytää.
Työnarkomaaneja on jo hautausmaat pullollaan.
Tuottavuus ja työssä viihtyminen pomppaa aivan uusiin lukemiin aina kun yksi tuollainen potkaisee tyhjää.
Nämä 18 tunnin työpäiviä pyhänä ja joulunakin puurtavat tyypit ovat kulkeneet jo vuosikymmeniä sellaisessa aivosumussa että niiden rinnalla jopa Elon Musk vaikuttaa täyspäiseltä ja loogisesti ajattelevalta hemmolta silloinkin kun se pössyttelee suorassa lähetyksessä niin että silmät seisovat päässä.
Tarvitaan vähintään pari kolme normaalia työpäivää tekemään pelkästään korjaamaan työnarkomaanien sekopäiset tuotokset tai vaihtoehtoisesti estämään niiden pääsyn typin koneelta muualle organisaatioon.
Miksi pitäis rehkiä? Mä en tartte enää yhtään hilavitkutinta elämääni. Hyvää vapaa-aikaa kyllä.
Ei Suomi tarvitse työnarkonaniaa sen enempää kuin mikään muukaan maa. Suomi tarvitsee rakenneuudistuksen, jossa maasta työnteosta ja yrittämisestä tulee houkuttelevaa ja lähtökohdat kyseisille toiminnoille on otollisemmat kuin kilpailijamaissa.
Suomeen tarvitaan ajatus siitä, että työstä maksettavalla palkalla tulee voida elää ja että ilmaistyöllä tai harjoittelulla ei saa korvata palkkatyötä tekeviä henkilöitä. Tämä ajatus tuntuu olevan monilta päättäjiltä ja yrittäjiltä hukassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Vuosina 20202022 Islannin työntekijöistä hieman yli puolet työskenteli lyhennetyllä työajalla, esimerkiksi neljä päivää viikossa. Tästä huolimatta Islannin talous kasvoi, työttömyysaste oli Euroopan alhaisimpia ja työvoiman tuottavuus kasvoi. Raportti vetää yhteyksiä tämän ja lyhennetyn työajan välille."
Ranskassa jo aikaa sitten toteutettiin paljon laajemmalla skaalalla lyhennetty työviikkosysteemi, joka epäonnistui täysin. Jos haluaa tehdä vähemmän töitä, pitää hankkia osa-aikatyö, jossa on osa-aikatyön palkka.
Lyhyttäkin päivää tekevä voi olla tehokas, jos on kykyjä ja yritystä. Suomalaisen insinöörin projektit eivät valmistu. Kosketusnäytötkin piti suunnitella Californiassa, että ne yleistyivät
Ei ne insinöörit ole se ongelma, vaan ylipöhöttynyt julkinen sektori. Hoitajia on Suomessa kaksi kertaa enemmän kuin EU-maissa keskimäärin, ja silti kitistään, että hoitsuja on liian vähän. Julkinen sektori on täynnä turhia virkoja nimikkeellä koordinaattori, suunnittelija, erikoistutkija jne. jotka eivät tuota mitään lisäarvoa yhteiskunnalle.
Vierailija kirjoitti:
Työnarkomaaneja on jo hautausmaat pullollaan.
Tuottavuus ja työssä viihtyminen pomppaa aivan uusiin lukemiin aina kun yksi tuollainen potkaisee tyhjää.
Nämä 18 tunnin työpäiviä pyhänä ja joulunakin puurtavat tyypit ovat kulkeneet jo vuosikymmeniä sellaisessa aivosumussa että niiden rinnalla jopa Elon Musk vaikuttaa täyspäiseltä ja loogisesti ajattelevalta hemmolta silloinkin kun se pössyttelee suorassa lähetyksessä niin että silmät seisovat päässä.
Tarvitaan vähintään pari kolme normaalia työpäivää tekemään pelkästään korjaamaan työnarkomaanien sekopäiset tuotokset tai vaihtoehtoisesti estämään niiden pääsyn typin koneelta muualle organisaatioon.
Tuönarkomaanien tuotoksia kritisoidaan, koska muiden panos vaikuttaa niin vaatimattomalta heihin nähden. Laatukin on parempaa. Kuten sinä nyt vaikka kritisoit tässä Elon Muskia tuottamattomuudesta. Samaan sarjaan menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Vuosina 20202022 Islannin työntekijöistä hieman yli puolet työskenteli lyhennetyllä työajalla, esimerkiksi neljä päivää viikossa. Tästä huolimatta Islannin talous kasvoi, työttömyysaste oli Euroopan alhaisimpia ja työvoiman tuottavuus kasvoi. Raportti vetää yhteyksiä tämän ja lyhennetyn työajan välille."
Ranskassa jo aikaa sitten toteutettiin paljon laajemmalla skaalalla lyhennetty työviikkosysteemi, joka epäonnistui täysin. Jos haluaa tehdä vähemmän töitä, pitää hankkia osa-aikatyö, jossa on osa-aikatyön palkka.
Lyhyttäkin päivää tekevä voi olla tehokas, jos on kykyjä ja yritystä. Suomalaisen insinöörin projektit eivät valmistu. Kosketusnäytötkin piti suunnitella Californiassa, että ne yleistyivät
Insinöörit ovat se ongelma. Ei mitään tulosvastuuta. Alan tutkimuksen mukaan 60 prosenttia IT-projekteista menee kiville. Ja rahaa palaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko erilainen luonne tai vaan eri kasvuympäristö, on piirejä, perheitä ja sukuja joilla on yrittäjäluonne ja itsetunto kohdillaan. Itsenäisyyttä, yhteisöllisyyttä, rohkeutta ja ideoita.
Ihmisellä on joko optimistinen tai pessimistinen perusluonne. Optimisti uskoo että kaikki onnistuu. Yleensä jopa luulee hieman liikoja itsestään. Pessimisti ei lähde yrittämään mitään vaikeampaa "pieleen se menee kuitenkin".
Molemmat ovat oikeassa. Kuitenkin, optimistin aktiviteetista, jopa sähellyksestä, syntyy usein jotakin uutta ja muitakin hyödyttävää.
Mutta miten käy optimistille, jota hänen sähellyksensä ei auta edes epäsuorasti? Koskaan? Entä kaikille, jotka seuraavat aktiivista ei-järkevää tekemistä sivusta?
Optimistinen ihminen joka ei tarvitsisi palkkiota tekemisistään olisi ikiliikkuja. Pro tip: ikiliikkujia ei ole olemassa. Ihminen on olemassa vain vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa.
Ei Amerikassakaan kaikki ole poliitikkoja tai valtion virkamiehiä.
Vierailija kirjoitti:
Työnarkomaaneja on jo hautausmaat pullollaan.
Tuottavuus ja työssä viihtyminen pomppaa aivan uusiin lukemiin aina kun yksi tuollainen potkaisee tyhjää.
Nämä 18 tunnin työpäiviä pyhänä ja joulunakin puurtavat tyypit ovat kulkeneet jo vuosikymmeniä sellaisessa aivosumussa että niiden rinnalla jopa Elon Musk vaikuttaa täyspäiseltä ja loogisesti ajattelevalta hemmolta silloinkin kun se pössyttelee suorassa lähetyksessä niin että silmät seisovat päässä.
Tarvitaan vähintään pari kolme normaalia työpäivää tekemään pelkästään korjaamaan työnarkomaanien sekopäiset tuotokset tai vaihtoehtoisesti estämään niiden pääsyn typin koneelta muualle organisaatioon.
Yhdysvalloissa tehdään huomattavasti enemmän töitä viikossa kuin Suomessa, ja talous on paljon paremmassa kunnossa siellä aina ollut kuin täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko erilainen luonne tai vaan eri kasvuympäristö, on piirejä, perheitä ja sukuja joilla on yrittäjäluonne ja itsetunto kohdillaan. Itsenäisyyttä, yhteisöllisyyttä, rohkeutta ja ideoita.
Ihmisellä on joko optimistinen tai pessimistinen perusluonne. Optimisti uskoo että kaikki onnistuu. Yleensä jopa luulee hieman liikoja itsestään. Pessimisti ei lähde yrittämään mitään vaikeampaa "pieleen se menee kuitenkin".
Molemmat ovat oikeassa. Kuitenkin, optimistin aktiviteetista, jopa sähellyksestä, syntyy usein jotakin uutta ja muitakin hyödyttävää.
Mutta miten käy optimistille, jota hänen sähellyksensä ei auta edes epäsuorasti? Koskaan? Entä kaikille, jotka seuraavat aktiivista ei-järkevää tekemistä sivusta?
Optimistinen ihminen joka ei tarvitsisi palkkiota tekemisistään olisi
Mitenköhän Amerikassa pärjättäisiin jos KAIKKI olisivat poliitikkoja, valtion virkamiehiä tai insinöörejä eikä mitään muita ammatteja saisi olla?
Tutut "työnarkomaanit" saavat työtehonsa takaisin muutamassa viikossa/kuukaudessa kun alkoivat tehdä normaalipituista työpäivää. Siitä kiittää sekä työnantaja (vähemmän virheitä ja parempi työn tuottavuus) että entisen työnarkomaanin perhe, jos siis perhe edelleen olemassa.
Itse seuraan tekemiäni työtunteja vaikka työnantaja ei sitä meiltä vaadi. Pidän huolen siitä että pitkällä ajanjaksolla katsottuna en tee ylimääräistä vaan sen mistä minulle palkka maksetaan.
Missähån maassa KAIKKI ovat poliitikkoja, valtion virkamiehiä tai insinöörejä, Neuvostoliitossa?
Heikot insinöörit ovat todellinen ongelma. Ne eivät pääse palkkatöihin niin perustavat firmoja, jotka myyvät ilmaa tai heikkolaatuisia ja turhia palveluita julkiselle sektorille. Näiden laskut maksetaan sitten veroilla tai veronmaksajien piikkiin otetulla velalla.
Ja sitten hehkutetaan miten hienoa yrittämistä tällainen on.
Näinhän se menee. Ja tämän huonon johtamisen takia talous ei vedä.