Teinini vain kyhjöttää huoneessaan
Ei ole alakoulun jälkeen ollut yhtään ystävää. Poika kuuntelee jotain isänsä vanhoja levyjä, ei hoida hygieniaansa, ei suostu ulkoilemaan. Koulu menee kohtalaisesti, mutta harmittaa todella lapsen puolesta. Mitä voisin tehdä tukeakseni?
Kommentit (13)
Vierailija kirjoitti:
Annat olla.
Sekö auttaa?
Yksin viihtymisellä on liian iso stigma. Harmittaa kun tuhlasin nuoruuteni kavereiden seurassa, jossa en yhtään viihtynyt, pitääkseni kulissia yllä. Hukkaan heitettyä elämää.
Kaikki eivät ole tarpeeksi rohkeita tekemään mitä itse haluaisivat :(
Oletko kysynyt haluaisiko hän harrastuksen? Yksi harrastus riittäisi saamaan hänet ulos huoneestaan ja loput hoituu siinä samalla.
Vierailija kirjoitti:
Oletko kysynyt haluaisiko hän harrastuksen? Yksi harrastus riittäisi saamaan hänet ulos huoneestaan ja loput hoituu siinä samalla.
Mistä ap tietää missä hän on? Millä ap:n saisi vaikka vuorikiipeilemään? Voisiko joku viedä hänet sinne väkisin jotta teini saisi kodissaan yksityisyyttä?
Vierailija kirjoitti:
Oletko kysynyt haluaisiko hän harrastuksen? Yksi harrastus riittäisi saamaan hänet ulos huoneestaan ja loput hoituu siinä samalla.
Olen varmaan huono äiti, mutta en osaa edes kuvitella, mistä harrastuksesta saisin hänet innostumaan. Eikä meillä täällä pienessä kaupungissa niin kovasti mahdollisuuksiakaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kysynyt haluaisiko hän harrastuksen? Yksi harrastus riittäisi saamaan hänet ulos huoneestaan ja loput hoituu siinä samalla.
Olen varmaan huono äiti, mutta en osaa edes kuvitella, mistä harrastuksesta saisin hänet innostumaan. Eikä meillä täällä pienessä kaupungissa niin kovasti mahdollisuuksiakaan ole.
Mitä itse harrastat? Muuta kuin muiden kyttäämistä.
Vierailija kirjoitti:
Yksin viihtymisellä on liian iso stigma. Harmittaa kun tuhlasin nuoruuteni kavereiden seurassa, jossa en yhtään viihtynyt, pitääkseni kulissia yllä. Hukkaan heitettyä elämää.
Kaikki eivät ole tarpeeksi rohkeita tekemään mitä itse haluaisivat :(
Juuri niin. Moni viihtyisi yksin ja keskittyisi koulunkäyntiin ja muihin kiinnostuksen kohteisiin, jos se olisi täysin normaaliksi miellettyä eikä siitä tulisi häpeää ja stressiä.
Vie poika perheen kanssa pitkälle kesälomareissulle tai mökille. Menkää yhdessä kalastamaan ja ehkä jonnekin kalastuskurssille. Kolutkaa kaikki nähtävyydet, tapahtumat, museot, kahvilat, pizzeriat. Käykää elokuvissa, maastopyöräilemässä. Menkää vaikka kanoottikurssille, sarjakuvapiirustuskurssille, kokkikurssille. Olisiko kukaan sukulainen tai tuttu innokas tekemään kaikenlaista kanssaan lomalla?
Seuraavalla koulutusasteella tilanne varmaan muuttuu kuvioitten myötä.
Vierailija kirjoitti:
Vie poika perheen kanssa pitkälle kesälomareissulle tai mökille. Menkää yhdessä kalastamaan ja ehkä jonnekin kalastuskurssille. Kolutkaa kaikki nähtävyydet, tapahtumat, museot, kahvilat, pizzeriat. Käykää elokuvissa, maastopyöräilemässä. Menkää vaikka kanoottikurssille, sarjakuvapiirustuskurssille, kokkikurssille. Olisiko kukaan sukulainen tai tuttu innokas tekemään kaikenlaista kanssaan lomalla?
Hyi helkkari. Juuri kun luulit saavasi rentoutua yksin...
Poika kaipaa isää.
Senkin tollot.
Itsekin teininä viihdyin tietokonepelien parissa kun kaverit lähti ryyppäämään. Ihan normaali aikuinen minusta on kasvanut ja edelleen tykkään olla yksin.
Annat olla.