Suomen kansallispelistä on tullut koululaisille liian vaikea näihin viiteen asiaan moni nykylapsi ei enää pysty

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luostarivuoren Lyseon lukiossa opettava Johansén pitää oppilaille edelleen Cooperin testejä.

Noin 15 prosenttia oppilaista kävelee koko matkan ja puolet kävelee osan.

Vähän sama kuin ruotsinopettaja testaisi joka vuosi sitä, miten hyvin lapset osaavat japania. Liikunta on ainoa kouluaine, jossa mitataan sitä, mitä ei opeteta. Harmi, että käsityötunnilla ei lapsille sanota, että nyt ompelette farkut ja sitten tunnin lopuksi katsotaan, mitä saivat aikaan.

Miksi kuvitellaan että juoksua ei opeteta koulussa? Itse harrastan kestävyysjuoksua ja olen opettanut lapsilleni juoksutekniikkaa. Kyllä varmasti koulussakin opetetaan tekniikkaa ja pyritään kasvattamaan kuntoa.

Vierailija kirjoitti:

Onkohan tässä eroa maalais- ja kaupunkilaislapsilla? Maalla kun joutuu tämän tästä juoksemaan koulumatkansa, bussipysäkiltä kotiin on 4 km ja se pitää taittaa alle 15 minuutissa tai koulumatka-aika on laittoman pitkä.

On tutkittu, ja huonoin kunto nykyään taitaa olla maalaislapsilla. Kun kaverit ovat kaukana, yhdessäolo tapahtuu pelkästään ruuduilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luostarivuoren Lyseon lukiossa opettava Johansén pitää oppilaille edelleen Cooperin testejä.

Noin 15 prosenttia oppilaista kävelee koko matkan ja puolet kävelee osan.

Vähän sama kuin ruotsinopettaja testaisi joka vuosi sitä, miten hyvin lapset osaavat japania. Liikunta on ainoa kouluaine, jossa mitataan sitä, mitä ei opeteta. Harmi, että käsityötunnilla ei lapsille sanota, että nyt ompelette farkut ja sitten tunnin lopuksi katsotaan, mitä saivat aikaan.

Jep. Joitain juttuja kokeilin ensimmäistä kertaa elämässäni, kun niitä testattiin. Osaa olin muutaman kerran kokeillut liikuntatunnilla. Onhan se jotenkin outoa.

Kyse taitaa olla myös siitä että nykyään yritetään välttää tätä kuuluisaa pahaa mieltä. Olen itse elänyt lapsuuteni 80-luvulla maalla. On kiivetty puihin ja rämmitty metsissä. Koulussa hiihdettiin ja pelattiin pelejä. En ole koskaan ollut mikään juoksija enkä osunut pesäpallomailalla palloon kuin ehkä joka 4. kerta. Keskinkertainen siis kaikin puolin. Mut silloin ei ollut tapana laskea rimaa tai poistaa sitä kokonaan. Silloin kaiketi ajateltiin että toistuva epäonnistuminen saa yrittämään kovemmin. Ehkä sai, ehkä ei. Tänä päivänä ei haluta vaivata lasta sillä että pitäisi yrittää ja ylittää omat kykynsä. Ei haasteta. Rima vaan pois ja kaikilla hyvä mieli vaikkei mitään tarvitse tehdä tai osata tai yrittää. 

Jää nähtäväksi kumpi konsti on parempi 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan tässä eroa maalais- ja kaupunkilaislapsilla? Maalla kun joutuu tämän tästä juoksemaan koulumatkansa, bussipysäkiltä kotiin on 4 km ja se pitää taittaa alle 15 minuutissa tai koulumatka-aika on laittoman pitkä.

On tutkittu, ja huonoin kunto nykyään taitaa olla maalaislapsilla. Kun kaverit ovat kaukana, yhdessäolo tapahtuu pelkästään ruuduilla.

Kaupunkilaiset tottunu juoksemaan roadmaneja karkuun.

Vierailija kirjoitti:

Eikö varhaiskasvatuksessa käydä lähimetsässä?

Kun kotiäidin lapset on kuulemma jääneet vaille jostain niin eipä ainakaan näistä perustaidoista. Lapseni osasi luistella ja uida saati liikkua metsässä pitkilläkin vaelluksilla eskariin mennessä. Koska tein noita asioita lasten kanssa. 

Tuo on tosi hienoa, mutta minä voin ainakin ihan suoraan sanoa, että juuri siksi, että olin kotiäiti, ja siksi että esikoisellani oli eskari-iässä kaksi pikkusisarusta, hän ei osannut uida eikä kovin hyvin hiihtääkään. Toki viikonloppuisin treenattiin noitakin juttuja, mutta vauva kainalossa ei ole ollenkaan helppoa pakkasessa nyöritellä luistimia, puhumattakaan uimaopetuksesta luonnonvesissä kolmen uimataidottoman kanssa.

Parhaiten osasi luistella kouluun mennessään kuopus, jonka päiväkodissa käytiin paljon luistelemassa, ja kaverikin oli innostunut.

Älkääkä kivittäkö, nykyään kaikki lapseni osaavat tuota kaikkea. Huomautan vain, että ison perheen reaaliteetit eivät aina ole niin auvoisat kuin yllä olevan henkilön kuvauksessa. Lukemisen, kirjoittamisen ja piirtämisen lapseni kyllä oppivat erittäin hyvin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan tässä eroa maalais- ja kaupunkilaislapsilla? Maalla kun joutuu tämän tästä juoksemaan koulumatkansa, bussipysäkiltä kotiin on 4 km ja se pitää taittaa alle 15 minuutissa tai koulumatka-aika on laittoman pitkä.

On tutkittu, ja huonoin kunto nykyään taitaa olla maalaislapsilla. Kun kaverit ovat kaukana, yhdessäolo tapahtuu pelkästään ruuduilla.

Kaupunkilaiset tottunu juoksemaan roadmaneja karkuun.

Kuvitelkaa te vain noin, jos siitä tulee parempi mieli. Muistan kyllä itsekin lapsuudestani, kuinka maalla ivattiin lasten kaikkinaista harrastamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luostarivuoren Lyseon lukiossa opettava Johansén pitää oppilaille edelleen Cooperin testejä.

Noin 15 prosenttia oppilaista kävelee koko matkan ja puolet kävelee osan.

Vähän sama kuin ruotsinopettaja testaisi joka vuosi sitä, miten hyvin lapset osaavat japania. Liikunta on ainoa kouluaine, jossa mitataan sitä, mitä ei opeteta. Harmi, että käsityötunnilla ei lapsille sanota, että nyt ompelette farkut ja sitten tunnin lopuksi katsotaan, mitä saivat aikaan.

Meinasit että lukiossa pitäisi opettaa juoksua! Johan taaperotkin yrittää ja onnistuu ihan ilman käskemistä. Sitä kun jatkaa niin aika luonnollisesti kädet löytää oikean paikan jne. Ei cooperin testin ole tarkoitus kertoa kuka juoksee kuin ammattilainen ja kuka kuin tavisjuoksija. Miksi ihmiset väkisellä yrittää keksiä tekosyitä lasten ja nuorten liikkumattomuuteen? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luostarivuoren Lyseon lukiossa opettava Johansén pitää oppilaille edelleen Cooperin testejä.

Noin 15 prosenttia oppilaista kävelee koko matkan ja puolet kävelee osan.

Vähän sama kuin ruotsinopettaja testaisi joka vuosi sitä, miten hyvin lapset osaavat japania. Liikunta on ainoa kouluaine, jossa mitataan sitä, mitä ei opeteta. Harmi, että käsityötunnilla ei lapsille sanota, että nyt ompelette farkut ja sitten tunnin lopuksi katsotaan, mitä saivat aikaan.

Miksi kuvitellaan että juoksua ei opeteta koulussa? Itse harrastan kestävyysjuoksua ja olen opettanut lapsilleni juoksutekniikkaa. Kyllä varmasti koulussakin opetetaan tekniikkaa ja pyritään kasvattamaan kuntoa.

Oma kokemus, kahden sisaruksen kokemus ja kolmen oman lapsen kokemus on, että liikuntatunnilla ei opeteta perusasioita. Ei juoksussa, ei hypyissä, ei heitoissa, ei mailankäytössä. Sitä vain sanotaan, että tällä tunnilla pelataan jalkapalloa ja sitten pelataan.

Sinä olet opettanut lapsillesi juoksutekniikkaa, mutta oletko opettanut sitä koulussa liikuntatunnilla? Minäkin olen opettanut lapseni ompelemaan saumurilla, mutta koulussa käytössä on vain ompelukone.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan tässä eroa maalais- ja kaupunkilaislapsilla? Maalla kun joutuu tämän tästä juoksemaan koulumatkansa, bussipysäkiltä kotiin on 4 km ja se pitää taittaa alle 15 minuutissa tai koulumatka-aika on laittoman pitkä.

On tutkittu, ja huonoin kunto nykyään taitaa olla maalaislapsilla. Kun kaverit ovat kaukana, yhdessäolo tapahtuu pelkästään ruuduilla.

Ja mikä se tutkimus olikaan? Tässä on nyt kyse juoksutekniikasta, pallonheitosta, kyykkyynpääsystä ja puihin kiipeämisestä, ei MOVE-testistä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luostarivuoren Lyseon lukiossa opettava Johansén pitää oppilaille edelleen Cooperin testejä.

Noin 15 prosenttia oppilaista kävelee koko matkan ja puolet kävelee osan.

Vähän sama kuin ruotsinopettaja testaisi joka vuosi sitä, miten hyvin lapset osaavat japania. Liikunta on ainoa kouluaine, jossa mitataan sitä, mitä ei opeteta. Harmi, että käsityötunnilla ei lapsille sanota, että nyt ompelette farkut ja sitten tunnin lopuksi katsotaan, mitä saivat aikaan.

Meinasit että lukiossa pitäisi opettaa juoksua! Johan taaperotkin yrittää ja onnistuu ihan ilman käskemistä. Sitä kun jatkaa niin aika luonnollisesti kädet löytää oikean paikan jne. Ei cooperin testin ole tarkoitus kertoa kuka juoksee kuin ammattilainen ja kuka kuin tavisjuoksija. Miksi ihmiset väkisellä yrittää keksiä tekosyitä lasten ja n

Ehkä olisi syytä opettaa sitä, minkä oppimista mitataan!

Mikä on cooperin testin tarkoitus, jos siinä mitataan kuljettua matkaa, mutta ennen testiä ei opeteta opettajan haluamaa juoksutapaa? Ja miksi meillä on aikuisten urheilukouluja, joissa yksi tärkeimpiä asioita on oikean juoksutavan opettaminen sen sijaan, että jokainen jatkaisi sillä taaperona oppimallaan tavalla hoksaamatta, että jalan asennolla oikeasti on merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luostarivuoren Lyseon lukiossa opettava Johansén pitää oppilaille edelleen Cooperin testejä.

Noin 15 prosenttia oppilaista kävelee koko matkan ja puolet kävelee osan.

Vähän sama kuin ruotsinopettaja testaisi joka vuosi sitä, miten hyvin lapset osaavat japania. Liikunta on ainoa kouluaine, jossa mitataan sitä, mitä ei opeteta. Harmi, että käsityötunnilla ei lapsille sanota, että nyt ompelette farkut ja sitten tunnin lopuksi katsotaan, mitä saivat aikaan.

Jotain täytyy olla pahasti pielessä jos liikuntatunnilla joudutaan opettamaan juoksemista. Se pitäisi sujua ilman mitään sen suurempia opetteluja. Seuraava vaihe on sitten kävelyn osaamattomuus.

Vierailija kirjoitti:

Onkohan tässä eroa maalais- ja kaupunkilaislapsilla? Maalla kun joutuu tämän tästä juoksemaan koulumatkansa, bussipysäkiltä kotiin on 4 km ja se pitää taittaa alle 15 minuutissa tai koulumatka-aika on laittoman pitkä.

Tokkopa. Ehkä kysymys kuuluu enempi, että eikö maalla älytä lähteä sinne bussipysäkille ajoissa ettei tarvitse juosta?

Puuhun kiipeämien on todella vaarallista joten sellaista ei tarvitsekkaan osata.

Vierailija kirjoitti:

Tästä on jo ketju.

Mitä sitten? Onhan tuolla miljoona ketjua missä sukupuolet taistelee keskenään siitä kumpi on parempi.

Vierailija kirjoitti:

Tuo maahan porukkaa maista joissa keskim. ÄO alle 70. Tässä lopputulos.

Ehkä niin, mutta noissa maissa ei älylaitteet taida olla jokamiehen oikeus, joten vaikka niiltä ei muu taittuisi niin luulisi heidän osaavan liikkua ja varsinkin juosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä te vanhemmat ajattelette tästä? Oliko hyvä idea iskeä kännykkä seitsemänvuotiaalle käteen?

Olen nähnyt alle 2v kännykän !

 

Niin? Melko uusi puhelin vai mitä tarkoitat?

En minä ikinä osunut pesäpalloon mailalla, paitsi tuurilla joskus. Muissa pallopeleissä olin yleensä maalissa, en loistanut siinäkään. Puuhun kyllä osasin kiivetä.

Kansallispeli...yksinkertaistettu kopio jenkkien baseballista? Suomalainen versio maustettuna palamisella ja haavoittumisilla. En ehkä kuitenkaan näin jälkikäteen sanoisi kansallispeliksi peliä joka on keksitty ihan muualla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luostarivuoren Lyseon lukiossa opettava Johansén pitää oppilaille edelleen Cooperin testejä.

Noin 15 prosenttia oppilaista kävelee koko matkan ja puolet kävelee osan.

Vähän sama kuin ruotsinopettaja testaisi joka vuosi sitä, miten hyvin lapset osaavat japania. Liikunta on ainoa kouluaine, jossa mitataan sitä, mitä ei opeteta. Harmi, että käsityötunnilla ei lapsille sanota, että nyt ompelette farkut ja sitten tunnin lopuksi katsotaan, mitä saivat aikaan.

Jotain täytyy olla pahasti pielessä jos liikuntatunnilla joudutaan opettamaan juoksemista. Se pitäisi sujua ilman mitään sen suurempia opetteluja. Seuraava vaihe on sitten kävelyn osaamattomuus.

Aika moni asia taitaa olla pielessä, koska meillä alkaa taas keväällä monia aikuisten juoksukouluja, joissa juoksua opetetaan niille, jotka jo juoksevat. Miksi urheilevilla suomalaisilla ei edes juoksu suju niin, että nivelet eivät rasitu? Voisiko olla siksi, että he juoksevat kuin taaperot aikoinaan.