Lue keskustelun säännöt.
Olin rasavilli ja keskittymiskyvytön lapsi, miksi sain adhd-diagnoosin vasta 40-vuotiaana?
18.12.2024 |
Olen niin vihainen että kukaan ei sitä diagnosoinut ja olen alisuoriutunut elämässäni tähän asti. Vain vuoden kestäneen ammatillisen tutkinnon olen saanut suoritettua ja pätkätöitä ja sairaslomia ollut jatkuvasti viimeiset 20 vuotta. Voisiko elämä mennä pahemmin mönkään?
Kommentit (64)
Koska ennen lapset oli lapsia. Nykyään jaellaan diagnooseja kuin karkkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska ennen lapset oli lapsia. Nykyään jaellaan diagnooseja kuin karkkia.
Adhd on ihan oikea ongelma.
Koska 30 vuotta sitten sitä ei diagnosoitu kuin kaikkein vaikeimmilla tapauksilla. Meidän sukupolvella on nyt viime vuosina ollut "räjähdys", kun ihmiset ovat itse hakeutuneet tutkimuksiin.
Voi mennä. Nimittäin jos sairastut "psyykoosiin" niin se leimakirves ei lähde kaiketi koskaan pois. Ei vaikka taustalla olisikin persoonanhäiriö.
Vierailija kirjoitti:
Voi mennä. Nimittäin jos sairastut "psyykoosiin" niin se leimakirves ei lähde kaiketi koskaan pois. Ei vaikka taustalla olisikin persoonanhäiriö.
Mitenniin ei lähde?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ADHD-diagnoosit tulivat muotiin vasta alle 10 vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
ADHD-diagnoosit tulivat muotiin vasta alle 10 vuotta sitten.
Mistä se johtuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi mennä. Nimittäin jos sairastut "psyykoosiin" niin se leimakirves ei lähde kaiketi koskaan pois. Ei vaikka taustalla olisikin persoonanhäiriö.
Mitenniin ei lähde?
Psykologini tutkimukset tänä syksynä vedettiin vessanpöntöstä alas. Niissä todettiin piirteitä estyneestä persoonasta. Lääkäri fantasioi mulla olevan skitsofrenia ja kyselee kokemusmaailmani vastaisia asioita. Ei se lähtenyt multa ainakaan pois, vaikka psykologin mukaan realiteettitestaus toimii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ADHD-diagnoosit tulivat muotiin vasta alle 10 vuotta sitten.
Mistä se johtuu?
K-piikityksistä. Menee ihan Schwabbin suunnitelman mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ADHD-diagnoosit tulivat muotiin vasta alle 10 vuotta sitten.
Mistä se johtuu?
Nykyisin halutaan löytää juurisyitä asioille. Lisäksi ne menetelmät joilla rasavilleyttä hallittiin entisaikaan ovat sellaisia joita nykyisin pidetään julmina ja asiattomina. Kuten esimerkiksi käskyttämistä, rankaisemista ja fyysistä pakottamista.
Voi. Mulla on ikää enemmän kun sulla ja keskeytettyjä opintoja (myös lukio) vaikka muille jakaa. On juostu kuntouttavassa työtoiminnassa ja nekin keskeytettynä. On ravattu psykologin ja psykiatrin testauksissa ja ei ne mitään löydä. Kuitenkin lisäbonuksena mulla on oppimisvaikeuksia (ja vilauteltiin autismi diagnoosiakin), jotka todettiin jo lapsena mutta mitään tukitoimia ei herunu. Vuosikausia toimeentulotuella, mutta nyt jo pällin lopullisen leviämisen ansiosta tk-eläkkeellä. Olen täysin erakko ja syrjäytynyt. Palstalla trollaaminen on päivieni kohokohtia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olin vakava lapsi, joka ei puhunut kenellekään, ei nauranut, nysväsin tuntikausia pianon, sähkövehkeiden ja kirjojen parissa. Opin lukemaan ja kirjoittamaan 3-vuotiaana. Ajattelen kirjaimellisesti enkä ymmärrä sosiaalisia sääntöjä. Kavereita ei ollut. Eikä ole.
Epäilen olevani autisti, mutta kuulemma olen ihan normaali. Missään tutkimuksissa en ole käynyt, en koe hyötyväni niistä tai mahdollisesta diagnoosista mitenkään. Sitä vaan ihmettelen, että miksi mua ei tutkittu jo silloin lapsena, kun olin kuitenkin hyvin selkeä tapaus.
Vierailija kirjoitti:
Mä olin vakava lapsi, joka ei puhunut kenellekään, ei nauranut, nysväsin tuntikausia pianon, sähkövehkeiden ja kirjojen parissa. Opin lukemaan ja kirjoittamaan 3-vuotiaana. Ajattelen kirjaimellisesti enkä ymmärrä sosiaalisia sääntöjä. Kavereita ei ollut. Eikä ole.
Epäilen olevani autisti, mutta kuulemma olen ihan normaali. Missään tutkimuksissa en ole käynyt, en koe hyötyväni niistä tai mahdollisesta diagnoosista mitenkään. Sitä vaan ihmettelen, että miksi mua ei tutkittu jo silloin lapsena, kun olin kuitenkin hyvin selkeä tapaus.
'Tuolloin lätkittiin masennusdiagnooseja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla todettiin adhd vasta kun olin 25v. Olin lapsena hyvä koulussa, enkä riehunut ympäri luokkaa. Mutta keskittyminen oli todella vaikeaa, heiluttelin jalkoja pulpetin alla, mietin kaikenlaisia asioita oppitunneilla jos aihe oli helppo ja tylsä ja nypräsin kaikkea mitä penaalissa oli mukana.
Vierailija kirjoitti:
Koska ennen lapset oli lapsia. Nykyään jaellaan diagnooseja kuin karkkia.
Jo viidesosa lapsista on tietyissä maakunnissa adhd-diagnoosilla. Ja sitten on vielä ne joilla on adhd-piirteitä mutta ei virallista diagnoosia.
Luin otsikon että "olin rasvasilli ja..." mietin, että tästähän tulee vielä hyvä ketju.
Katsos, kun tiede kehittyy. Niin myös lääketiede. Siksi.
Jos olisin lapsi niin mieluummin ottaisin vanhaan malliin remmiä kuin mitä adhd-lääkityksen.
ymmärrän tuskasi, sain autismin diagnoosin kolmekymppisenä.