Mitä ajattelet ihmisestä, joka ei usko että on olemassa nepsy-oireita?
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Tietysti nepsyjä on ja varmasti paljon myös heitä joilla ei ole diagnoosia. Maailman pitäisi myös olla suvaitsevampi erilaisuutta, kuten aspergeriä kohtaan.
Kuitenkin, tämän buumin taustalla on muutakin. Olen täysin varma että ihmiset hajottavat oman keskittymiskykynsä älylaitteilla ja jatkuvalla somevirralla ja muutaman sekunnin videoilla. Aikuiset tunkevat laitteet myös ihan pienille, joiden keskittymiskyky pilataan ja sitten myöhemmin lääkitään pirillä.
Kouluista on juuri uutisoitu ettei yläkouluiläiset selviä enää yhden kirjan lukemisesta, kun pitäisi lukea niitä kolme lukuvuodessa. Huomasin itsekin että vanhana kirjatoukkana en pystynyt enää lukemaan kirjaa. Nyt pystyn taas, kun koulin itseäni pois somesta ja aloin treenaamaan fyysisen kirjan lukemista.
Tuolle on ihan oma nimensä, ADT. Kyseessä ei ole nepsypiirre, eikä tuolle ole edes lääketieteellistä diagnoosia.
Vierailija kirjoitti:
Uskon kyllä että nepsyoireita on olemassa, mutta uskon myös että kaikki nykyään diagnosoidut nepsyoireet eivät ole nepsyoireita vaan oireilua elämäntilanteesta.
Kolmella ystävälläni fiksut ja pärjäävät lapset ovat saaneet nepsydiagnoosit vanhempien eron jälkeen, viimeistään silloin kun toinen vanhemmista on repinyt lapsen mukaan nopeasti johonkin hämärään uusperhekuvioon. Itsekin sekoilisin varmasti töissäni ja muussakin elämässä, jos joutuisin yhtäkkiä asumaan ventovieraiden ihmisten kanssa ja kokoajan olisi ikävä jotain itselleni tärkeää ihmistä (lapsen tapauksessa toista vanhempaa).
Kun oma lapseni diagnosoitiin, perhehistorian läpikäynti ja sekä perheen että lapsen tunne-elämän psykologinen arviointi oli osa prosessia osittain juuri siksi, että kuvaamasi kaltaiset virhediagnoosit jäisivät pois. tutkimuksissa ihan oikeasti haluttiin selvittää, mikä lasta vaivaa, ei saada jotain tiettyä diagnoosia. Sun ei siis tarvitse kantaa huolta: perheolojen vaikutus tutkitaan kyllä, ja jos oireet johtuvat siitä, ne hoidetaan ilman nepsydiagnoosia.
Toinen asia on sitten, että nepsyoireilu ja sen seuraukset ovat perheelle sen verran raskaita, että aika monet eroavat sen raskauden takia.
En usko, että jokaisella lapsella on nepsy-oireita.
Eiköhän siihen vaikuta se että käytettyä termiä on taas vaihdettu niin usein että harva on pysynyt kärryillä mitä sillä tarkoitetaan.
Vierailija kirjoitti:
En usko, että jokaisella lapsella on nepsy-oireita.
Kai meillä kaikilla on enempi vähempi nepsy-piirteitä? Itse en esim. En jaksa yhtään istua paikallani. Kaikki koulutukset töissäon tuskaa. Palavereissä olen se, joka koko ajan heiluu ja vaihtaa asentoa. En ole nepsy, mutta onhan tämä ylsi nepsy-piirre.n56
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sen sitten alkaa uskoa, kun omaan perheeseen tupsahtaa esim asperger tai adhd yms.😨
Pitäisi, mutta kaikki ei myönnä. Ainakaan, jos ne piirteet on periytyneet itseltään.
Kai niitä nepsyjä sun muita diagnooseja on olemassa, mutta eipä ole tullut itsellä vastaan kun taitavat olla niin suuri vähemmistö. Ne joita tullut elävässä elämässä vastaan (väärin diagnosoidut), ovat johtuneet ihan huonosta kasvatuksesta ja elämänhallinta ongelmista. Harmi, että se mustamaalaa nämä oikeat tapaukset
Ja minua ärsyttää sanat "nepsy" ja "kirjolla".
Ei muuta kun peruskouluun käymään kyllä ne erottuu ihan saman tien
Oikeita nepsyjä on, mutta suurin osa nepsyistä on vääriä diagnooseja.
Yksittäinen tai muutama nepsyoire taas ei tarkoita yhtään mitään. Ne ovat vaan ihan normaalia luonteiden vaihtelua ihmisten välillä.
Pitäisi ymmärtää, että se jos lapsi on vilkas tarkoittaa vain sitä, että lapsi on vilkas. Vilkkaus ei ole mikään "nepsyoire".
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi ymmärtää, että se jos lapsi on vilkas tarkoittaa vain sitä, että lapsi on vilkas. Vilkkaus ei ole mikään "nepsyoire".
Ei vilkkautta pidetäkään nepsyoireena.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi ymmärtää, että se jos lapsi on vilkas tarkoittaa vain sitä, että lapsi on vilkas. Vilkkaus ei ole mikään "nepsyoire".
Nykyään puhutaan adhd-lapsista eikä enää vilkkaista lapsista niin kuin joskus boomerien aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Ja minua ärsyttää sanat "nepsy" ja "kirjolla".
Kuin myös minua. Välillä tuntuu, että suurin osa ihmisistä, jotka selittää kaikki käytöshäiriöiset lapset nepsyllä ei edes tiedä mistä nepsy on lyhenne.
Jos joka toinen lapsi saa jotain älylaitteista ja normaalin yhteiskunnan kuormitustekijöistä pysyviä neuropsykiatrisia häiriöitä, niin ei lujaa mene. Kuinkahan paljon diagnooseista on ihan vanhempien huomionhakuisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Autistisen jo aikuisen lapsen äitinä en enää pitkään aikaan ole jaksanut olla sellaisista(kaan) ihmisistä mitään mieltä.
Paljonko ryyppäsit odotusaikana?
Vammaisia pitää kutsua vammaisiksi eikä jolla saatanan kIrJolLa oleviksi. Ette te ole sateenkaarikakaroita!
Vierailija kirjoitti:
Vammaisia pitää kutsua vammaisiksi eikä jolla saatanan kIrJolLa oleviksi. Ette te ole sateenkaarikakaroita!
Asperger oli ihan kelpo diagnoosi. Tiesi heti että on tietyllä tavalla outo, mutta ei mikään syvä autismi ja kehitysvamma. Omassa suvussa tämä perintönä ja itselläkin vähän piirteitä, mutta ei diagnoosiin saakka.
Tietysti nepsyjä on ja varmasti paljon myös heitä joilla ei ole diagnoosia. Maailman pitäisi myös olla suvaitsevampi erilaisuutta, kuten aspergeriä kohtaan.
Kuitenkin, tämän buumin taustalla on muutakin. Olen täysin varma että ihmiset hajottavat oman keskittymiskykynsä älylaitteilla ja jatkuvalla somevirralla ja muutaman sekunnin videoilla. Aikuiset tunkevat laitteet myös ihan pienille, joiden keskittymiskyky pilataan ja sitten myöhemmin lääkitään pirillä.
Kouluista on juuri uutisoitu ettei yläkouluiläiset selviä enää yhden kirjan lukemisesta, kun pitäisi lukea niitä kolme lukuvuodessa. Huomasin itsekin että vanhana kirjatoukkana en pystynyt enää lukemaan kirjaa. Nyt pystyn taas, kun koulin itseäni pois somesta ja aloin treenaamaan fyysisen kirjan lukemista.