***MAALISmasujen lepopäivä***
Kommentit (34)
Nostamisesta ja kantamisesta. Minä en ainakaan uskalla nostella mitään painavaa juuri tuon istukan irtoamisen vuoksi. Samoin kovin isot kurottelut on syytä jättää väliin, tuolia vaan jalkojen alle jos ei ylety.
En minä tiedä onko siihen mitään painorajaa mutta jättäisin kyllä väliin. Tässä vaiheessa jos istukka irtoaa/repeää niin tulee aika kova kiire sairaalaan... Malttia hyvä nainen. Ja kyllähän sen itse tuntee mikä on sopivaa nostamista. Minulla ei nouse ilman tuskaa enää parin kolmen kilon ruokakassi :)
Z
Kaikki hyvin. vauva täydellinen, suloinen ihana, rauhallinen. Aivan kertakaikkisen valloittava pakkaus.
Kirjoitan nopeasti (pojat tulossa sisälle) synnytyskertomuksen. Myöhemmin tarkempi sepostus, jahka ehdin. Keskiviikkona (mieheni synttäripäivänä) Alkoi taas kerran supistella kipeästi päivällä n. klo 15. En ottanut tosissaan, koska aiemminkin oli tuollaista ollut ja loppunut kuitenkin. Suppareita tuli 10 min välein. Anoppi soitti ja kutsui laskiaspullia syömään. Sinne suuntasimme klo 17. Siellä supparit alkoivat voimistua, väli yhä 10 min. Lähdimme kotiin klo 19, ja sanoin miehelle, että taitaa olla menoa. Anoppi ja appi soitettiin poikia hoitamaan klo 19.30. Sairaalaan läksimme ajamaan klo 20.00, ja supparit olivat jo tosi kipeitä ja tulivat 5 min välein. Olimme sairaalassa 20.55. Kätilöillä oli juuri raportti, ja sanoi, että sopiiko että tutkivat paikat rapsan jälkeen. EI sopinut!! Niin kipeä olin, ja pyysin spinaalia. Kätilön tutkittua paikat...olin auki 9cm!! Siirryimme kiireellä saliin, jossa kahden supistuksen jälkeen alkoi ponnistuttaa! Olin 10cm auki!
11min ponnistusten (voitte uskoa, että kipeiden, ilman kivun lievitystä) jälkeen rakas tyttömme syntyi :) kaikki kipu palkittiin täydellisesti. Synnytys oli taas niin nopea, että juuri ehdimme sairaalaan. Mutta kaikki meni onneksi hyvin. Kätilö sanoi, että meidän pelastus oli se, että lapsivesi meni vasta ponnistusvaiheessa. Jos se olisi mennyt matkalla/kotona, olisi mies joutunut kätilöksi.
Ilona syntyi rv 38+2, ja oli 3590g ja 50cm pitkä. Pipo 35cm.
Caius
Myös allekirjoittaneelle sekä neurologi, että gyne kehottivat ottamaan Litalginia. Myös Panadolia, esim Zapp 500 mg, neurologin mukaan voi ottaa 4 grammaa/ vrk eli 6 kpl - mikä tosin on ihan maksimi, mutta oman ja vauvan voinnin vuoksi on hyvä saada kohtaus katkeamaan.
Lisäksi voi mennä piikille sairaalaan, jossa ennen raskausviikkoa 28 voi lääkkeenä olla Ketorin esim. Ivnä siis suonensisäisesti tai pistoksena peffalihakseen.
Raskausviikko 28 jälkeen lääkkeeksi sopii esimerkiksi Beetasalpaajalääke. Se sopii myös aiemmin, jos muu lääke ei tunnu tehoavan.
Lääkkeetön hoitovaihtoehto migreeniin on kehitteillä ja siitä löytyy tietoa osoitteesta www.dialogi.fi ja viitesanaksi esim. migreenin lääkkeetön hoito. Kyseessä " putki" mikä liitetään lämminvesihanaan ja siitä kiinnipitämällä hoidtaan akupisteitä.
Kerroinin omasta vaikeasta olostani joulun tienoilla täällä maalimasuissa . Itse sain avun päivittäiseen ( pahimmillaan jopa 2krt päivässä kohtaus näköhäiriöineen ja totaaliväsymyksineen) migreeniin Panadol 4 gramman lisäksi akupistehieronnasta, jossa käsiteltiin lavan alueen meridiaanit sekä pään alueen meridiaanit plus kallonpohjahieronnasta ja hartiahieronnasta sekä energiahoidosta.
En uskonut viimeiseen, kuten en muuhunkaan ns. huuhaahoitoon, mutta jostakin syystä tilanteeni alkoi paranemaan sen jälkeen, kun hieroja antoi energiahoitoa. Vaikea uskoa vieläkään, mutta ei ole migreeni tullut enää vaivaksi.Tosin myös hormonitaso on voinut muuttua, stressi laueta töistä poisjäännin myötä ja hieronta auttanut lihasten aineenvaihduntaan.
nyyttinsä saaneille.
Itsekin olen välistä pipo kireänä. Mies sanoi, että edellisen kohdalla olin kanssa ollut hermoheikko mutta synn jälkeen mulla oli lehmänhermot.
Meillä alkaa muutto ensi ke. Toisaalta olisi kiva synnyttää jo ny, mutta toisaalta on huomattavasti helpompaa kantaa vauva masussa kuin kopassa paikasta toiseen. Kuitenkin tuota jälkikasvua muuttotouhussa on mukana 5 kpl iältään 1-11 vuotta.
Eniten mua ärsyttää lihominen. Mä en ole tottunut läskiin ja selluliittiin ja sitä vain kertyy ja kertyy. Argh.
Hauskaa sunnuntaita. Täällä on pakkanen enkä mene ulos, yökkö.
kaikille vauvan jo saaneille ja ihanaa vauvantuoksuista arkea!
Tulin pikaisesti kysymään, että kuinka paljon teillä vauva näillä loppumetreillä liikkuu? Minä olen tässä ollut jo ihan huolissani, kun tuntuu, että tänäänkin olen tuntenut koko päivänä ehkä n. kolme kertaa ihan pienen hentoisen liikahduksen. Onko se ihan normaalia... Kuukausi sitten vauva meuhkasi oikein kunnolla ja liikkeet tuntui tosi selkeästi, vaikka istukka on etuseinässä. Nyt olen ollut kahden vaiheilla soitanko äitiyspolille vai en, jotenkin tuntuu, että panikoin ihan turhaan, mutta kun tuntuu tooooosi hiljaiselta masussa. Eilen oli ihan samanlainen päivä...
Esikoinen oli kanssa lopussa melko hiljainen, mutta en muista, että oliko ihan näin hiljainen.
Jos ehditte, kertokaahan miten teidän masuissa liikutaan näillä viikoilla!
napoltti rv 38+3 (ja edelleen neuvolan laskujen mukaan 39+0 :))
Mä en tiedä miten päin mun tulis olla.MUN SELKÄÄN SÄRKEE NIIN HELK' ' ' TI!!!
Siis mikään asento ei ole hyvä, ja hitsi kun tähän aikaan rupee jo särkeen,kun monta tuntii pitäis viel pystyy tekeen jotain.Siis voi piip !!
Mä otin äsken panadolia,mut en usko sen auttavan yhtään.
Mitä mä teen???
Kävin ulkona,tosin ilman koiraa.Sen isäntä olikin lähtenyt eilen " yö juoksulle" , joten kävelin sitten äitini ja poikani kanssa pienen lenkin,kova inha tuuli rajoitti menemistä.Mutta muuten oli ihanaa tuolla auringon paisteessa tepsutella.
Raihnainen, Hanan
NAPOLTTI;
Soita vaan sinne polille, saat mielenrauhan. Jos on hiljasta niin kokeile sitä liikelaskentaa - niinhän ne kehottaa tekemään. Juo iso lasi kylmää vettä ja mene tunniks makaamaan kyljelleen, 10 liikettä/tunti pitäs saada kasaan. Jos ei tunnu niin kokeile uudestaan juomalla sokeripitosta kylmää juomista. Jos ei vieläkään liikettä tarpeeks niin soita sitte ainaki sinne polille!
Kyllähän ne liikkeet hiljenee loppua kohden kun tila loppuu, mutta kun kerran kehottavat laskemaan ja soittamaan jos ei tunnu niin...ihan oman mielenrauhan kannaltakin parempi.
ZELDA;
Joo, naapurin tätsykin kauhisteli kun nostin mattoa telineelle, tuli het opastamaa ettei saa juosta, rehkiä eikä etenkä nostella..ja mä kun oon aina vaan luullu että kyllä ne sitte nlassa kieltää jos ei jotain sais tehdä. Sielläkin kun viimekskin mainitsin että nostelin navetalla käydessäni 40kg;n säkkejä lavalta kun ei ollu muutaka tekemistä..eikä kukaan varotellu mitään! No, nyt en sitte nostele enää, hyvä et selvis tuokin :)
HIKKAA JA TARJONTOJA???
Äääh puuh..missä se hikka tuntuu jos muksu on pää alaspäin? Tuntuuko se tasasena hytkähtelynä enempi ylä vai alamasulla? PAPU hoi?? Säkös se olit joka siitä ties miten päin lapsonen asustaa? Mietin vaan kun yks pvä tuntu tasasta hytkähtelyä alavatsalla, ja oletin että se on hikka..ja muksu tietty pää alaspäin. Eilen tai toissapvänä tuntu että Puksutti olis ollu mukamas poikittain tai jotain..kiristi niin pirusti ja oli tasanen pötkö vaakatasossa. Tänään miehen kanssa naureskeltiin tuota tasasta hytkähtelyä ja meinattii et se olis hikkaa..mutta nyt se tuntu ylämasulla!!?? Älkää ny vaan sanoko että se on kääntyny...ei saa olla! En ala mitää jos on, lopetan koko odottamisen ja lähetän Puksun paluupostina takas sinne mistä tulikin..
Ihan on tylsä päivä..ei mitää oiretta minnekään lähtemisestä, ei edes alaselkä jomoa niinku eilen. Ehkä se sitte oli supistelua eilen..luulis että selkä olis tänäänki kipee jos oli jumituksesta eilenkin.
Leivottii pullia - kiitos vaan teille kun yllytitte kertomalla taas leivonnasta, nyt niitä olis pakkaseen tunkea..sieltä ne sitte taas hiipii Tappertin masuun. Nyt kyllä oksettaa ajatuskin pullasta.
Päätä vähän särkee..onneks mulla ei oo migreeniä koskaan ollukaan..kaveri sano pahan kohtauksen aikana että auttaa kun kastelee pään jääkylmällä vedellä, tai hautoo päätä pussillisella lunta. Se ei vaan taida auttaa tälläsee ihan tavallisee nupin jomotukseen..tätä on ollu liki joka pvä koko raskausajan ni on jo tottunu..vaimeeta jomotusta, ehkä siellä se ainokainen aivosolu törmäilee seiniin kun ei keksi parempaakaan tekemistä.
Jooh, mutta nyt pakastamaa ne pullat ja laittamaa auto piuhaan että saa haettua miehen töistä - päästää sit aamulla sinne ä-polille täältä suoraan. Että huomisen kuulumiset tulee vasta iltasella..kun pitää taas kiertää puol kaupunkia kun sinne kerran menee..voi väsytys.
Taptap
Olen jo jonkin aikaa taalla taustalla teidan kuulumisia seuraillut ja kirjoitusahkeruuttanne ihastellut :). Jos nyt, tassa loppumetreilla saisin vahan itsekin lausetta toisen peraan...
Ensimmaiseksi kovasti ONNEA jo vauvansa saaneille ja tietysti myos osaltani suuria VOIMAHALAUKSIA pienen enkelipojan urhealle aidille!
HANAN ja kaikki muut selkasarkyiset: olette varmastikin kokeilleet jo lamminta/kylmaa, mutta tassa viela toimivaksi osoittautunut kotivinkki " kuumakaareeksi" : puuvillaiseen sukkaan mita vain kaapista loytyvaa riisia, sukansuu solmuun ja mikroon n.2-3minuutiksi (tehoista riippuen). Kostea lampo tehoaa hyvin (varsinkin kun sukalla painaa pahinta kipukohtaa) ja jos kaareen valmistus onnistuu tallaiselta tumpelolta kuin allekirjoittanut, on se taatusti helppoa (ja halpaa! ;).
NAPOLTTI - talla ihan samanlaista, vaikka viikkoja onkin " vasta" 36+3. Valilla huolestuttaa hiljaiset paivat, jolloin liikkeita kylla tuntuu, mutta vahanlaisesti.. Iltayosta vauva kuitenkin yleensa aktivoituu tokkimaan & myllaamaan juuri niin, etta saan liikelaskut (se 10/h tayttyy kylla silloin) tehtya. Katilolta asiasta kyselin ja sanoi vain (jo reilu viikko sitten), etta alkaa nain loppuraskaudesta olla normaalia, kun tilaa ei enaa niin ole pyoriskella. MUTTA, tietysti kannattaa - jo oman mielenrauhankin vuoksi - soittaa aitiyspolille ja varmistaa, mita siella ovat mielta / kayda mahdollisesti tarkistuttamassa tilanne.
Talla meren toisella puolen alkaa olla jo (tai siis vasta) aamuyo; taytynee vahitellen YRITTAA kompia nukkumaan.. siinahan sita hupia riittaa pyoriessa ja pungertaessa, kuten tiedatte *huokaus*.
Jaksua kaikille & mukavaa sunnuntaipaivan jatkoa rakkaaseen koto-Suomeen :)!
MaijaAurora+pikkuherra (36+3)
p.s. Anteeksi skandien puuttuminen; en millaan jaksa kopioida/liittaa niita koko tekstiin - toivottavasti saa jotain tolkkua sentaan..
No se selittääkin noi sun jutut, jos sulla on koko raskauden ajan päätä vähän jomotellu.. ;-)
En mäkään mikkää ekspertti ole muiden vauvoja tutkimaan, mut omani kyllä tunnistan helposti, että miten päin on. Luultavasti ryhtyi päätä kiinnittelemään, kun ei enää pyöritä sitä päätä tuolla alhaalla ja on vartalonkin kääntänyt mun vartalon suuntaisesti. :) Mut hikka kyllä tuntuu sekä ylä- että alapäässä. Siis koko kroppa ainakin tällä mein poitsulla nytkähtää aikast reippahasti, kun hikka on. Iso hikka.
Ja sullahan on huomenna se polikäynti niin ne kertoo sulle kyllä sitten, että miten päin se pikkuherra siellä sillä hetkellä on. Kovasti on äitiinsä tullut, jos vielä noilla sun viikoilla viitsii pyöriä tota tahtia mitä epäilet. =D
Ja eikös se hyvä vain oo, jos se selkäsärky helpotti? Nyt sit uskot, että mä olin oikeessa! Hahhahaa.. :P
Tsemppiä huomiselle. :)
Papu
P.S. Kiva, CAIUS, kun ehdit kertomaan kuulumisia. :) Aivan ihana odotuksen tunne valtas taas oman mielen, kun kuvitteli itsensä tohon tilanteeseen. Onnea oli, että nopea synnytys. Kyllä sen ilman kipulääkettäkin hoitaa (Nimim. kokemusta on), kun kuitenkin palkaksi saa äkkiunohduksen ja pienen ihanan vauvelin. :)
minäkin olen täällä edelleen yhtenä kappaleena. päivä on vaan ollut sellainen, että koneella en ole ollut.
yöllä oli taas lonkkien särky hurjaa, ja se herätti oikein kunnolla. ihan hyvä että tuli noita kisoja, meni aika valvoessa sit mukavammin.
muutama ilkeän tuntuinen kipuaalto on tänään ollut ja sit simahdin puoleksitoista tunniksi sohvalle. siitä en sit meinannutkaan päästä ylös tän lonkkakivun kanssa.
mä en tiedä, onko mulla nyt valkovuoto lisääntynyt vai onko se " miedontunut" vai mitä tämä on. tuntuu että suurimman osan päivästä on ollut housut märkinä. sillai vähän.
kai se on vaan uskottava, että vauva tulee tasan silloin kuin itse haluaa. ei silloin kuin lääkärit veikkaavat...
ruusunpiikki 38+5
Nyt on synttärireissu tehty ja kaikki meni todella hyvin. Oli oikein mukava päivä.
Papuko se oli joka minua ihmetteli? No mitä ihmettä minun olis pitäny tehdä?
Tänään ei oo sattunu oikein minnekään. Kivuttomia supistuksia ollu muutamia ja sillon aamulla nivusiin juili. Ihan normi päivä siis! :)
En minä nyt näin vähästä soittele synnärille, yöllä olisin soittanut jos kipu ei olis loppunu. Saa nähä taas ens yön, toivottavasti saan nukuttua koko yön sikeesti! :)
Oikeesti rupes se synnytys pelottamaan kun noita kipuja nyt on ollu parina päivänä ja yönä. Sitä ennen en osannu pelätä sitä synnytystä. Nyt oon tajunnu että hitto vie se sattuu ja se on pakko tehdä! Sitä ei saa loppumaan sitten kun se alkaa oikeasti. Hurjaa...
Nyt lähden koiran kanssa lenkille, sillä oli pitkä päivä yksin kotona. Toivottavasti saan käveltyä ihan kunnolla. Viime aikoina kävely ollut aika hankalaa, koska vauva niin alhaalla että se tuikkii kohdunsuulla hyvin kovasti ja ikävästi.
Jouhi
Aattelin vielä kirjoittaa muutaman rivin, ennen kuin sammun sänkyyn, no ei vaineskaan, meinataan miehen kanssa vielä katsella tellua tuonne puolille öin :-)) Nyt on tullut sellainen mukava kutina ain kun avaan maalismasujen pinon, kun melkein aina joku on poksahtanut, ja nytkun oli mukavia uutisia Upulta :-))
Onnea Uupu ihanasta pienestä vaaleanpunaisesta kääröstä, koko perheelle vauvantuoksuista arkea. Perässä tullaan ...
Mutta, mammuliinikin oli käynnyt palstalla. Tuli taas ihan kamalan pahaolo puolestasi, ja tuntuu kurjalta, kun ei voi auttaa muutoin, mutta muista, että pidätte miehesi kanssa toisistanne hyvää huolta, ja teillä on oikeus surra ja ikävöidä pientä poikaanne, mutta muistakaa vastaanottaa myös ulkopuolinen apu, että jaksaisitte yhdessä kohdata tulevan. Saanko kysyä mammuliini, miten olet voinnut ? Toivon sinulle ja miehellesi sydämmestäni kaikkea hyvää, ja koittakaa jaksaa.
Ja omaa (.) Kaikki ennallaan, ja paikat varmaan edelleen kiinni, mihinkäs ne nyt aukeisikaan ;-)) Nyt on tasan neljä viikkoa laskettuun, mutta saisi tulla jo pikemminkin (kiitos) Masu on iso-jätti suorastaan, eli sf-mittahan oli torstaina 35cm :-// Vielä en polille joutunut, mutta sanoi, että jos jatkaa kasvua tuohon tahtiin niin aivan varmasti on hyvä katsoa vauvan kokoa. Olo sellainen -ok- ei siis hyvä tai huono, hirmu hermostunut olen, eli kävelen ees taas, ja unohtelen asioita, kierrän kuin kissa kuumaa kehää .. Supistelee iltaisin enemmän, ja silloin valitan koko ajan (aih ja voih ) alapäätä vihloo, niin kuin puukko olisi siellä .. Pissattaa koko ajan, ja painetta tuolla alapäädyssä.
Tappi: Sinäkös se varoittelit pitkistä lenkeistä hih-Mä kävelen ihan tässä raitilla, missä menee autoja koko ajan, ja känny mukana. Mutta kuka se kantelee 25kg sankoja :-// ?? Nyt kannattaa ottaa iisimmin, ja jättää nuo painonnosto hommat miehelle ;-)) Ja taitaa olla munkin kävelyt kävelty ....
Olihan siellä paljon mitä kommentoida, mutta sama pää kesät talvet ja nyt tämä raskaus pää, niin eihän tässä mitään muista. Ketäköhän on seuraava maalisäippä ? Olihan siellä Ruusunpiikilläkin viikkoja jo melkein täydet, ja Jouhilla ollut hyviä oireita ...
Huomiseen !! Öitä t. emmi rv-36
Eipä mentykään mummulaan, kun mummu oli tullu taas kipeeksi, flunssaa. Ulkoiltiin sitten koko perheen kanssa. Poika ei suostunut ulkona tekemään muuta kuin taluttamaan koiraa. Jos ei sitä saanut tehdä, niin pitkälleen vaan maahan makaamaan ja huutamaan. Tai sit isin syliin kannettavaksi. Noh, poika sitten sai rauhallisella tiellä talutella koiraa pitkän matkaa. Tuli samalla pidettyä jonkinmoista tokoa koiralle, ettei se vaan vahingossa vedä poikaa nurin. Naurettiin miehen kanssa, että koira kulkee nätimmin pojan kuin meidän kanssa. Remmi laahasi maassa, ei tietoakaan vetämisestä. Kaipa hurttakin älysi, että nyt on pikkuinen taluttamassa. Paitsi että tähän asti se on käyttänyt aina tilaisuudet hyväkseen. Sukulaislapset haluaa usein taluttaa koiraamme, ja koirahan vetää silloin niin että naru soi :)
Juuh, Tappi. Nyt jätät ne raskaat nostelut muille. Esikoista odottaessa minä hoidin kans noi akvaariojutut yksin, kannoin vedet jne. mutta korkeintaan 10 l kerrallaan. Nyt sanoin miehelle, että jos et kanna vesiä, niin saa kalat vaikka kuolla mun puolesta. Miehen toi iso akvaario on alunperinkin niin hoitakoot sen myös. Noh, uhkaus tehosi ;) Täyttäminen onkin helppoa kun hommattiin letku ja letkukärry. Nyt sankojen sijasta tulee nosteltua pakostikin poikaa. Onneksi ei ole vielä kuin reilut 11kg massaa. Sen jaksaa hyvin vielä nostaa, kun vaan nostaa oikein ja kantaa oikeassa kohdassa.
Vauvalla on hikka vähintään pari kertaa päivässä. Mulla se tuntuu enempi alamahalla, paitsi tänään tuntui hytkyvän koko maha. Vauva on ollut hiljaisempi tänään. Muutamana edellisenä päivänä on tuntunut, ettei vauva riehumiseltaan lepää ollenkaan. Nyt tuntuu taas iltaa kohti virkistyvän.
Mittasin mahanympäryksen ja mitta näytti 98 cm!!! Mitta oli sama, kun poikaa läksin synnyttämään. Ottaa niin päähän, kun vaatteet vaan kiristää tai niissä on vaikee liikkua jne. Kiitos muuten kaulaliinavinkistä, kuka se ikinä olikaan. Lämmittää hyvin mahaa, kun ei toppahousut enää (pitkään aikaan) mahdu kiinni. Tosin sit kyllä takki jäi vähän tiukille, kun ton pisimmän liinan kieputin mahaan.
rimma 37+4
Täällä se tämäkin äippä taasen on ja ihmettelee.
Jouhin kirjoituksia luin ja ihmettelin.. Noh, kukin tyylillään.
Toivottavasti ne teidän migreenit ei tartu muhun. Oon alkuraskauden sairaalareissun jälkeen säästynyt siltä piinalta ja toivoin todella, ettei iske vielä piiiitkään aikaan. Ajatus migreenistä synnytyksessä ei oikein kiehdo. :(
Laittelin makaronilootaa uuniin ja oottelen, että se mein iskä tuo lapset sitten jossain vaiheessa tuolta luistelukentältä syömään. Niin ihanat ilmat on, että pitää ilo ottaa irti ulkosalla, mut minähän se täällä vaan kykin, kunen edes kävelylle kykene. Selkä vetelee kyllä viimesiään eikä enää edes toi tukikorsetti auta. Harmillista.. Happea sit hölmönä haukkailen tosta parvekkeen ovenraosta sohvan nurkassa istuen.
Eilen keksin, että ryhdyn ammattisaunojaks! ;-) Siinä jokunen hetki saunan jälkeen tuli niin järkyttävä supistus, että itkuininää pääsi. Voiko enää enempää selkään sattuakaan! Tollasta kipua siellä tuntui edellisen ipanan synnytyksessä vähän ennen ponnistelua. Mutta ei siis muuta, ko tänään uudestaan saunomaan ja suppareita lisää, että saadaan alapäätä auki.
Mäkihyppyä taas katselen, kuten eilenkin. Eilen tuli ihan itku silmään, kun pikkupoika voitti hopeaa. Ai vähänkö herkkis? =D
Henkisesti on joku vialla nyt. On paha olla. Siis jotenkin, mut ei hajuakaan, että miten. Miehelle aamulla sanoin, että tekis mieli oikein kovasti huutaa ja raivota vaan. Auttais, jos pääsis vaikka rääkkilenkille, mutta kun ei niin ei. Täytynee vaan tyytyä purkamaan patoutumat vaikka leipomiseen, on sekin varsin hyvä keino.
Oikein ihanaa talvipäivää teille kaikille!
Papu ja Hermanni 37+2