Haittaako sinua kumppanin mustasukkaisuus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai se haittasi, kun mustasukkaisuus oli sitä luokkaa että kun menin kauppaan, mies kellotti käyntiäni ja soitti sitten huutaen että missä heIvetissä ja kenen kanssa olen, ei voi kestää näin kauaa pelkkä kaupassakäynti. Ratsasi tietokoneet ja kännykät ilman lupaa ja kävi käyttämilläni nettipalstoilla lukemassa juttuja, väittäen että minä olin kirjoittanut kaikki jutut joissa kerrottiin salarakkaasta ym. Yksikään ei ollut minun kirjoittamani.

En voinut muuta kuin olla rehellinen ja toivoa että se joskus hänelle riittäisi. Ei hänen oloaan mitenkään "mukavaksi" voinut saada tuollaisessa mustasukkaisuusvimmassa.

ONNEKSI hän ei enää ole tuollainen.

Huhhuh, miten ahdistavaa! Kuinka kauan kestit tuota ennen kuin erositte?

En nyt tarkalleen osaa sanoa kauanko tuota kesti, ennen kuin alkoi helpottaa. Puoli vuotta? En tiedä. Emme ole eronneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te, joiden mielestä "pieni mustasukkaisuus" on ihan ok, niin miten sellainen "kiva" mustasukkaisuus siis ilmenee?

Esim. sillä tavalla että on vähän liiankin kiinnostunut kaikista menemisistäni. Ei ilmaise suoraan epäilevänsä jotain mutta se saattaa tulla rivien välistä.

Miksi tällainen on ok tai jopa kivaa? Jos kerran rivien välistä huomaa, että toinen epäilee sinua perusteettomasti jostain? Miten tuollainen sitten vaikutti sinun toimintaasi - aloitko rajoittaa tai vähentää menojasi vai aloitko esittää toiselle todisteita siitä, että et tehnyt mitään "väärää"? Vakuuttelitko, että puhut totta?



Minusta tuollainen mustasukkaisuus olisi todella ahdistavaa ja ärsyttävää, ja täytyy sanoa kerran tuollaista jo kokeneena, etä kyllä se syö omaa kiinnostustani niin tehokkaasti, että tapailu tai suhde voi päättyä hyvinkin äkkiä, jos tuollaista ilmenee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai se haittasi, kun mustasukkaisuus oli sitä luokkaa että kun menin kauppaan, mies kellotti käyntiäni ja soitti sitten huutaen että missä heIvetissä ja kenen kanssa olen, ei voi kestää näin kauaa pelkkä kaupassakäynti. Ratsasi tietokoneet ja kännykät ilman lupaa ja kävi käyttämilläni nettipalstoilla lukemassa juttuja, väittäen että minä olin kirjoittanut kaikki jutut joissa kerrottiin salarakkaasta ym. Yksikään ei ollut minun kirjoittamani.

En voinut muuta kuin olla rehellinen ja toivoa että se joskus hänelle riittäisi. Ei hänen oloaan mitenkään "mukavaksi" voinut saada tuollaisessa mustasukkaisuusvimmassa.

ONNEKSI hän ei enää ole tuollainen.

Huhhuh, miten ahdistavaa! Kuinka kauan kestit tuota ennen kuin erositte?

En nyt tarkalleen osaa sanoa kauanko tuota kesti, ennen kuin

Oho, kylläpä jatkoit pitkään. Minä olisin lähtenyt menemään ensimmäisestä raivohuudosta.

Vierailija kirjoitti:

Jos kumppani jää kiinni muille flirttailusta (esim. kirjoittelee muille naisille somessa), on syytäkin olla mustasukkainen ja epäileväinen sen jälkeen. 

Meillä kävi näin ja mies piti ääliönä.

Normaali mustasukkaisuus on välittämisen merkki. Kyllä minäkin huolestuisin, jos kumppanini näpyttelisi puhelintaan koko ajan, koska tiedän, että siellä on silloin jotain ehkä "mielenkiintoista". Varsinkin, jos tämä ei ennen ole ollut ns. normaalia.

Normaalit ihmiset voivat kuitenkin selvittää asiat puhumalla. En ikinä ottaisi kumppanini puhelinta tms. tutkiakseni sitä.  se menee jo sairaalloisudeen puolelle.

Ennen haittasi, ei haittaa enää. Yhteydenpito kavereihin ja sukulaisiin oli hankalaa. Lähti kuitenkin ex-miehensä matkaan, eli syy mustasukkaisuuteen paljastui.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te, joiden mielestä "pieni mustasukkaisuus" on ihan ok, niin miten sellainen "kiva" mustasukkaisuus siis ilmenee?

Esim. sillä tavalla että on vähän liiankin kiinnostunut kaikista menemisistäni. Ei ilmaise suoraan epäilevänsä jotain mutta se saattaa tulla rivien välistä.

Miksi tällainen on ok tai jopa kivaa? Jos kerran rivien välistä huomaa, että toinen epäilee sinua perusteettomasti jostain? Miten tuollainen sitten vaikutti sinun toimintaasi - aloitko rajoittaa tai vähentää menojasi vai aloitko esittää toiselle todisteita siitä, että et tehnyt mitään "väärää"? Vakuuttelitko, että puhut totta?



Minusta tuollainen mustasukkaisuus olisi todella ahdistavaa ja ärsyttävää, ja täytyy sanoa kerran tuollaista jo kokeneena, etä kyllä se syö omaa kiinnostustani niin tehokkaasti, ett

Se on ok siksi että kertoo että mies todellakin haluaa pitää minut itsellään eikä pidä minua itsestäänselvyytenä. En ole koskaan ollut parisuhteessa jossa noin olisi tapahtunut mutta kahdessa tapailusuhteessa olen havainnut mieheltä tuon suuntaista käytöstä, eikä se vaikuttanut omaan käytökseeni mitenkään. Kerroin vain miten asia on. En alkanut enempiä vakuuttelemaan vaikka olisin huomannut, ettei mies usko mitä sanon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai se haittasi, kun mustasukkaisuus oli sitä luokkaa että kun menin kauppaan, mies kellotti käyntiäni ja soitti sitten huutaen että missä heIvetissä ja kenen kanssa olen, ei voi kestää näin kauaa pelkkä kaupassakäynti. Ratsasi tietokoneet ja kännykät ilman lupaa ja kävi käyttämilläni nettipalstoilla lukemassa juttuja, väittäen että minä olin kirjoittanut kaikki jutut joissa kerrottiin salarakkaasta ym. Yksikään ei ollut minun kirjoittamani.

En voinut muuta kuin olla rehellinen ja toivoa että se joskus hänelle riittäisi. Ei hänen oloaan mitenkään "mukavaksi" voinut saada tuollaisessa mustasukkaisuusvimmassa.

ONNEKSI hän ei enää ole tuollainen.

Huhhuh, miten ahdistavaa! Kuinka kauan kestit tuota ennen kuin erositte?

En nyt tarkalleen osaa sanoa kauanko tuota kesti, ennen kuin

 

Oho, kylläpä jatkoit pitkään. Minä olisin lähtenyt menemään ensimmäisestä raivohuudosta.

No olihan se pskaa. Mutta näin jälkeenpäin ajateltuna olen kyllä onnellinen, etten tuolloin lähtenyt.

Haittaa tai ei, riippuu tietysti laadusta ja määrästä.

Joo .

Itse luotan mieheeni 100%, ja haluan että hän luottaa minuun 100%, tämä on peruspohja.

Jos sitten joskus vitsillä kysyy, et kukas tuo sinua pitkään katsonut komistus oli, niin se vielä menee. Mut ei yhtään enempää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai se haittasi, kun mustasukkaisuus oli sitä luokkaa että kun menin kauppaan, mies kellotti käyntiäni ja soitti sitten huutaen että missä heIvetissä ja kenen kanssa olen, ei voi kestää näin kauaa pelkkä kaupassakäynti. Ratsasi tietokoneet ja kännykät ilman lupaa ja kävi käyttämilläni nettipalstoilla lukemassa juttuja, väittäen että minä olin kirjoittanut kaikki jutut joissa kerrottiin salarakkaasta ym. Yksikään ei ollut minun kirjoittamani.

En voinut muuta kuin olla rehellinen ja toivoa että se joskus hänelle riittäisi. Ei hänen oloaan mitenkään "mukavaksi" voinut saada tuollaisessa mustasukkaisuusvimmassa.

ONNEKSI hän ei enää ole tuollainen.

Huhhuh, miten ahdistavaa! Kuinka kauan kestit tuota ennen kuin erositte?

En nyt t

"Minä olisin lähtenyt menemään ensimmäisestä raivohuudosta."

Minä toisesta. Yhden kerran voi antaa anteeksi.

"mies todellakin haluaa pitää minut itsellään "

Huu, minusta tällainen kuulostaa sairaalloiselta omistushalulta, tulee joku "tapan mieluummin kuin annan kenellekään muulle"- psykopaatti mieleen :/

Asiallisuus on hieman eri kuin kauneus ja suuret tunteet.

Haittaisi hyvin paljon. Siksi sellaisia idiooootteja ei ole elämässäni.

EN TARVITSE MIHINKÄÄN PERSSHÄRÖIISTEN HUONOITSETUNTOISTEN SAIRAITA SÄÄNTÖJÄ JA VAHTIMISIA.

OLEN IHMINEN ENKÄ PAHOJEN HEITTOPUSSI

Huhhuh taas ^

Vierailija kirjoitti:

Tottakai se haittasi, kun mustasukkaisuus oli sitä luokkaa että kun menin kauppaan, mies kellotti käyntiäni ja soitti sitten huutaen että missä heIvetissä ja kenen kanssa olen, ei voi kestää näin kauaa pelkkä kaupassakäynti. Ratsasi tietokoneet ja kännykät ilman lupaa ja kävi käyttämilläni nettipalstoilla lukemassa juttuja, väittäen että minä olin kirjoittanut kaikki jutut joissa kerrottiin salarakkaasta ym. Yksikään ei ollut minun kirjoittamani.

En voinut muuta kuin olla rehellinen ja toivoa että se joskus hänelle riittäisi. Ei hänen oloaan mitenkään "mukavaksi" voinut saada tuollaisessa mustasukkaisuusvimmassa.

ONNEKSI hän ei enää ole tuollainen.

Haittaisi. 

 

olen reissannut paljon töiden takia itseäni n. 15 vuotta vanhemman työkaverimiehen kanssa. Tulemme mainiosti juttuun, mutta siinä kaikki. Kumpikin tahollaan naimisissa. 

 

Hän on joutunut salaamaan, että reissaa naispuolisen kollegan kanssa, koska kerran hänen vaimonsa on uhannut vastaavassa tilanteessa vetää turpaan toista firmamme työntekijää. Aivan sairasta, enkä tajua, miksi mies jää liittoon, mutta eipä ole minun asiani. 

 

Joten kun tulemme lennolta, emme voi poistua samalla ovenavauksella, ettei vaimo näe. Niin friikkiä. 

Kyllä haittaisi. Ei ole olemassa tervettä mustasukkaisuutta aikuisten parisuhteissa. Jos minuun ei voi luottaa, niin en halua elää yhdessä. Me on oltu miehen kanssa yhdessä 25 vuotta. Tämä on perustunut kaikki nämä vuodet vapaaehtoisuuteen ja haluun elää toisen kanssa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mustasukkaisuus on sairaus, jota ei tarvitse sietää kumppanissa. Mustasukkaisuus kumpuaa epäluottamuksesta, ja luottamus on koko parisuhteen perusta. Välittämisellä ei ole pienintäkään tekemistä tämän mt-ongelman kanssa. 

Ei ole sairaus kaikissa tilanteissa. Ehdottmuus ja mustavalkoisuus huokuu sanoistasi kilometrien päähän. Onko sinulla kenties pettäjän taustaa?

Juu nyt menee puurot ja vellit sekaisin. On tosiaan olemassa sairaalloista mustasukkaisuutta, jolloin toinen keksii ja kuvittelee itse kaikkea mahdollista, saa raivareita eikä suostuisi päästämään kumppania silmistään. Se on epänormaalia ja tuollaisen kumppanin kanssa on mahdotonta elää.

Normaalia on tuntea mustasukkaisuutta omasta rakkaasta silloin, kun siihen näyttää olevan todellista aihetta. Tietyt käyttäytymisnormit kuuluu kuitenkin parisuhteeseen, jos ei ihan avoimessa elellä..