Jos perheessä toinen käy töissä ja toinen ei, kenelle kuuluu kotityöt?
Onko työssäkäyvällä mitään velvollisuuksia ja voiko hän aina vedota siihen, että käy töissä? (Oletetaan, että toinen hoitaa lapsia/on vastentahtoaan työtön tai hitto vaikka työkyvyttömyyseläkkeellä).
Kommentit (135)
Lapsille, tietenkin. Viisas kotivanhempi opettaa lapsensa tekemään kotityöt.
Molemmille jos kotona oleva on
-työnhakija
-sairas tai vammainen
-hoitamassa lasta
Oikeastaan kotityöt kuuluu kotona olevalle vain silloin kun on tietoisesti jäänyt kotiin hoitamaan kotia.
Eihän näihin mitään yleisiä sääntöjä ole olemassa. Jokainen pari sopii asiat keskenään niinkuin heille parhaiten sopii.
Mutta tämä kotitöiden jako on kyllä yksi niistä monista asioista, jotka kannattaa puhua jo ennen yhteen muuttoa tai perheen perustamista. Ei tule sitten mitään ikäviä yllätyksiä.
Itse en suostuisi ottamaan täyttä vastuuta kotitöistä, jos molemmat käyvät töissä ja maksavat kaiken puoliksi. Meillä molemmat ovat töissä, maksetaan kulut 50/50 ja kotityöt jakautuvat suunnilleen 50/50. Toki meillä on silti omat vastuualueemme kotitöissä. Eli joka päivä työt eivät jakaudu 50/50, mutta pitkällä tähtäimellä kyllä. Ja tietysti, jos vaikka toinen on sairaana, työmatkalla jne, ottaa toinen väliaikaisesti täyden vastuun. Mutta oman kokemuksen mukaan vastuualueiden jakaminen kotitöissä helpottaa töiden organisointia järjettömän paljon. Ei tarvitse käydä jatkuvia keskusteluja siitä, kuka imuroi tällä viikolla ja kuka käy kaupassa ja kuka huoltaa auton ja kuka laittaa ruoat.
Mun mielipide on, että jos toinen tekee kodin ulkopuoliset työt, niin se toinen tekee sitten kodin sisäiset työt. Viikonloppuisin ja lomilla tehdään yhdessä. Tosin jos näin tehdään, niin myös tulot jaetaan tasan. Molemmathan tekee töitä, mutta vain toinen saa palkan, joten oikeudenmukaista on sitten laskea yhteen se palkka ja sen toisen saamat tuet, ja jakaa summa tasan. Jos näin ei tehdä, vaan se kodin ulkopuolella työssäkäyvä pitää itse palkkansa, ja kotona oleva saa pelkät tuet, niin siinä tapauksessa osa kototöistä kuuluu kyllä sille työssäkäyvälle ihan yhtälailla.
Jos on toimiva parisuhde ja perhedynamiikka kunnossa, niin eiköhän nyt sentään tuollaiset asiat kuin kustannusten jakaminen ja kotityöt hoidu yhteis- ymmärryksessä ihan ilman, että tarvitsee mitään luetteloita laatia siitä mikä kuuluu kummallekin. Täällä kommentoidaan siihen malliin, niin kuin oltaisi laatimassa jotain työpaikan toimenkuvia.
En ole työkykyinen. Teen kotitöistä lähes 100% (eli mies tekee jotain jos joskus sattuu huvittamaan, sitä ei voi edes laskea mielestäni kun se on tyyliin tekee ruuan muutaman kerran vuodessa).
Töistä tultuaan mies lepää tai tekee mitä haluaa. Ei tee kotitöitä, ei edes viikonloppuisin. Joskus jos _pyydän_ saattaa yllättäen tyhjentää tiskikoneen mutta harvoin, ehkä 1-2kertaa / kk. Ei siis mitenkään vähennä minun taakkaa.
Hän määrää 100% kalliimmista ostoksista, minua ei kuunnella (tai tarpeitani, vanha huono imuri riittää kyllä tai jos haluan uuden niin pitäisi maksaa itse!).
Nyt on alkanut vttuilla kun hän maksaa kaiken.
Kotityöt on naisille ja homoille.
Vierailija kirjoitti:
En ole työkykyinen. Teen kotitöistä lähes 100% (eli mies tekee jotain jos joskus sattuu huvittamaan, sitä ei voi edes laskea mielestäni kun se on tyyliin tekee ruuan muutaman kerran vuodessa).
Töistä tultuaan mies lepää tai tekee mitä haluaa. Ei tee kotitöitä, ei edes viikonloppuisin. Joskus jos _pyydän_ saattaa yllättäen tyhjentää tiskikoneen mutta harvoin, ehkä 1-2kertaa / kk. Ei siis mitenkään vähennä minun taakkaa.
Hän määrää 100% kalliimmista ostoksista, minua ei kuunnella (tai tarpeitani, vanha huono imuri riittää kyllä tai jos haluan uuden niin pitäisi maksaa itse!).
Nyt on alkanut vttuilla kun hän maksaa kaiken.
Sinä saat sluibailla kotona ja mies käy töissä, totta helvetissä sinä teet kotityöt. Ihme ulinaa.
Jos kotona oleva on nainen niin kotityöt jaetaan tasan, jos mies niin joutaa tehdä kaikki kotityöt. Se on feminismiä eli tasaarvoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole työkykyinen. Teen kotitöistä lähes 100% (eli mies tekee jotain jos joskus sattuu huvittamaan, sitä ei voi edes laskea mielestäni kun se on tyyliin tekee ruuan muutaman kerran vuodessa).
Töistä tultuaan mies lepää tai tekee mitä haluaa. Ei tee kotitöitä, ei edes viikonloppuisin. Joskus jos _pyydän_ saattaa yllättäen tyhjentää tiskikoneen mutta harvoin, ehkä 1-2kertaa / kk. Ei siis mitenkään vähennä minun taakkaa.
Hän määrää 100% kalliimmista ostoksista, minua ei kuunnella (tai tarpeitani, vanha huono imuri riittää kyllä tai jos haluan uuden niin pitäisi maksaa itse!).
Nyt on alkanut vttuilla kun hän maksaa kaiken.
Sinä saat sluibailla kotona ja mies käy töissä, totta helvetissä sinä teet kotityöt. Ihme ulinaa.
En tiedä miksi vaivaannun vastaamaan tietämättömälle; en laiskottele. Totta hlvetissä teen, ei tarvitse käskeä tai pyytää! Teen sekä sisä-, että ulkopuoliset työt kotona +lapset yms. Kyllä käy ihan "oikeasta" työstä! Kun puoliso tulee töistä, hän elää kuin hotellissa. Siivoan siis hänenkin jäljet. Varmaan vaihtaisit paikkaa kanssani koska vaan? Saattaisi mieli muuttua sluibailusta? (Huom, osaatko lukea; työkyvytön!)
Meillä aina ollut niin että mies ei tee, ihan vaikka olisi työtön, opiskelija tai töissä ollut.
Pääpaino kotona olevalla, toki riippuu mistä syystä on kotona, jos on tyyliin kokovartalokipsissä ja ei saa liikkua, niin on ymmärrettävää että ei oikein voi tehdä kotitöitä. Mutta nämä ovat väliaikaisia tilanteita. Kun olin työttömänä niin tein pääosan kotitöistä, ei niitä kahden aikuisen taloudessa mitenkään paljon ole, sekä päivällisen.
Jos puolisoista toinen on täyspäiväisesti kotona esim jo eläkkeellä hän hoitaa kotityöt.
Mieheni jäi ennen minua eläkkeelle ( minua vanhempi kun on). Hän kävi kaupassa, tiskasi, siivosi ja laittoi ainakin päivällisen alulle. Aikaa kuulemma oli riittävästi. Minä pesin viikonloppuna pyykit.
Kyllähän siellä kotona, jotenkin täytyy aika saada kulumaan..
Panokumppani? 😳