Kieliin liittyvä ammatti?

Joku kansainvälinen firma. Tai ulkoministeriö. 

Kirjan käännös, jos on todella hyvä kielessä. Kirjan kirjoittaminen. Kurssien vetäminen vapaaehtoisille. Turistibussikierrokset tai illanvietot turisteille. Kommunikointi ja opastus. Videon tekeminen tai podcastit. Ulkomailla asuminen. Sanakirja suomi-timbuktu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika heppoiselta kuulostavat lähtökohdat, jos vertaa niihin, jotka ovat pyrkineet opiskelemaan kieliä yliopistossa ja tehneet kielestä/kielistä uran.

Sen sijaan osana jotain työtä tuo kiinnostus voi toimia hyvin.

well tässä tarkoitus lähteä kouluttautumaan mutta mietin mihin, tuskin kellään muullakaan alle 20v on yliopistotutkintoa vielä ;D

 

Sitähän tuossa ei sanottu, vaan lähtökohdista ts. kiinnostuksesta kieliin ennen pyrkimistä. 

Mutta et ehkä haluakaan kommentteja kieliä opiskelleilta.

 

Ai anteeksi, ymmärsin kommentin väärin. Mutta kuitenkin, en usko että jos haluaa kieliin liittyvän ammatin, tarvitsee olla ennen yliopistoon menemistä olla natiivi miljoonassa kielessä. Vai mitä muuta sen kummempia lähtökohtia sinusta muilla on, mitä minulla ei mahdollisesti ole? : D Kyllä sitä oppii, jos motivaatiota on (:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelemalla myös kirjallisuutta, suomen kieltä ja kääntämistä voit tulevaisuudessa ansaita elantosi kirjallisuuden suomentajana. Varsinkin pohjoismaisen kirjallisuuden suomentajista on pulaa. Ala työllistää niin hyvin että saa tehdä kivoja hommia vielä eläkeläisenäkin.

Kaunokirjallisuuden kääntäjät ovat oma lajinsa. Vaatii syvää kiinnostusta paitsi kieliin, niin etenkin kirjallisuuteen ja kulttuureihin ja luovuutta.

Helsingin yliopistosta saa laajan yleissivistyksen. Olen suomentanut kirjallisuutta yli 30 vuotta. Sitä paitsi kaikki kirjallisuus ei ole kaunokirjallisuutta. On myös tieteellistä kirjallisuutta, tietokirjallisuutta ja käytännön tietokirjallisuutta. Monet aloittelijoista pääsevät alalle suomentamalla viihdettä, lastenkirjoja, keittokirjoja ja neuleoppaita.

Suomi on mielenkiintoinen maa, että täällä on samaistettu julkisuudessa kirjallisuus aina kaunokirjallisuuteen, joka on mielestäni tylsin kirjallisuuden laji. Itse suosin tiedekirjallisuutta, sillä se stimuloi paremmin kognitiivisia toimintojani, koska se on paljon haasteellisempaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelemalla myös kirjallisuutta, suomen kieltä ja kääntämistä voit tulevaisuudessa ansaita elantosi kirjallisuuden suomentajana. Varsinkin pohjoismaisen kirjallisuuden suomentajista on pulaa. Ala työllistää niin hyvin että saa tehdä kivoja hommia vielä eläkeläisenäkin.

Kaunokirjallisuuden kääntäjät ovat oma lajinsa. Vaatii syvää kiinnostusta paitsi kieliin, niin etenkin kirjallisuuteen ja kulttuureihin ja luovuutta.

Helsingin yliopistosta saa laajan yleissivistyksen. Olen suomentanut kirjallisuutta yli 30 vuotta. Sitä paitsi kaikki kirjallisuus ei ole kaunokirjallisuutta. On myös tieteellistä kirjallisuutta, tietokirjallisuutta ja käytännön tietokirjallisuutta. Monet aloittelijoista pääsevät alalle suomentamalla viihdettä, lastenkirjoja, keittokirjoja ja neuleoppaita.

 

Hmm, kuulostaa ihan mielenkiintoiselta tuo kirjojen kääntäminen (: Saanko kysyä mitä siis tarkalleen ottaen opiskelit yliopistossa? Mikä mahtaa olla palkka noin?

Kielipoliisi, niillä näyttäis olevan töitä. Kielenkääntäjllä, ainakin keittiössä. 

Älä hyvä ihminen ainakaan hesan yliopistoon mene. Jos menet, ulos tulet woketieteen kommunistina. 

Suomi on mielenkiintoinen maa, että täällä on samaistettu julkisuudessa kirjallisuus aina kaunokirjallisuuteen, joka on mielestäni tylsin kirjallisuuden laji. Itse suosin tiedekirjallisuutta, sillä se stimuloi paremmin kognitiivisia toimintojani, koska se on paljon haasteellisempaa.

(Lainaus ei onnistunut.)

Kirjoitatko tai käännätkö sinä tiedekirjallisuutta?

Jos et, olet pelkkä lukija. Ota huomioon että kirjallisuuden kääntäjät tekevät tilaustöitä. Vain hyvin harva meistä pystyy valikoimaan työnsä niin tarkkaan että suostuu kääntämään vain sellaisia kirjoja joista itse pitää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelemalla myös kirjallisuutta, suomen kieltä ja kääntämistä voit tulevaisuudessa ansaita elantosi kirjallisuuden suomentajana. Varsinkin pohjoismaisen kirjallisuuden suomentajista on pulaa. Ala työllistää niin hyvin että saa tehdä kivoja hommia vielä eläkeläisenäkin.

Kaunokirjallisuuden kääntäjät ovat oma lajinsa. Vaatii syvää kiinnostusta paitsi kieliin, niin etenkin kirjallisuuteen ja kulttuureihin ja luovuutta.

Helsingin yliopistosta saa laajan yleissivistyksen. Olen suomentanut kirjallisuutta yli 30 vuotta. Sitä paitsi kaikki kirjallisuus ei ole kaunokirjallisuutta. On myös tieteellistä kirjallisuutta, tietokirjallisuutta ja käytännön tietokirjallisuutta. Monet aloittelijoista pääsevät alalle suomentamalla viihdettä, lastenkirjoja, keittokirj

Tietokirjallisuudestta pitää sitten osata jo (kirjan) alan sanastoa. Sellaisia on hankalampi suomentaa jos ei ole kouluttautunut kyseiselle alalle.

Eikös kääntäminen (ja tulkkaus) ole pääaine yliopistolla, sitä kai osa kääntäjistä on opiskellut. Ehkä osa myös "vain" sen kielen filologiaa, josta/johon kääntävät.

Hmm, kuulostaa ihan mielenkiintoiselta tuo kirjojen kääntäminen (: Saanko kysyä mitä siis tarkalleen ottaen opiskelit yliopistossa? Mikä mahtaa olla palkka noin?

Opiskelin pääaineena pohjoismaisia kieliä ja sivuaineena ruotsinkielistä kirjallisuutta. Lisäksi suoritin osaston ja tiedekunnan yhteisiä yleisopintoja suomen kielestä, kotimaisesta kirjallisuudesta, kielitieteestä, kirjallisuudenhistoriasta, fonetiikasta, taiteentutkimuksesta ja latinan kielestä. Kannattaa tarkistaa onko yliopistoilla enää omia kääntäjänkoulutusohjelmia.

Kirjallisuuden kääntäjät eivät saa palkkaa vaan käännöspalkkioita. Meillä ei ole työsuhdetta, vaan kustantamot pestaavat kääntäjiä projektikohtaisesti. Palkkio määräytyy suomennettavan kirjan laajuuden ja vaikeusasteen mukaisesti. Kirjallisuuden suomentajat ovat freelancereita ja yrittäjiä jotka maksavat itse YEL-vakuutuksensa ja työvälineensä.

Vakiintuneet pitkän linjan suomentajat tulevat toimeen niin hyvin etten kehtaa sanoa, koska te ette usko sitä kuitenkaan.

Tästä koulutuspaikat kääntämiselle:

https://www.sktl.fi/kaantaminen_ja_tulkkaus/alalle-toihin/opiskelu/koul…

Tekoäly vie kieliin liittyvät tehtävät ensimmäisenä ja on jo vienyt. Ja miksei veisi - tietää jopa ihmistä paremmin, miten jokin asia on tapana sanoa. Tiivistää ja muuntaa kilometrikaupalla tekstiä sadasosasekunnissa jne.

Vierailija kirjoitti:

Hmm, kuulostaa ihan mielenkiintoiselta tuo kirjojen kääntäminen (: Saanko kysyä mitä siis tarkalleen ottaen opiskelit yliopistossa? Mikä mahtaa olla palkka noin?

Opiskelin pääaineena pohjoismaisia kieliä ja sivuaineena ruotsinkielistä kirjallisuutta. Lisäksi suoritin osaston ja tiedekunnan yhteisiä yleisopintoja suomen kielestä, kotimaisesta kirjallisuudesta, kielitieteestä, kirjallisuudenhistoriasta, fonetiikasta, taiteentutkimuksesta ja latinan kielestä. Kannattaa tarkistaa onko yliopistoilla enää omia kääntäjänkoulutusohjelmia.

Kirjallisuuden kääntäjät eivät saa palkkaa vaan käännöspalkkioita. Meillä ei ole työsuhdetta, vaan kustantamot pestaavat kääntäjiä projektikohtaisesti. Palkkio määräytyy suomennettavan kirjan laajuuden ja vaikeusasteen mukaisesti. Kirjallisuuden suomentajat ovat freelancereita ja yrittäjiä jotka maksavat itse YEL-vakuutuksensa ja työvälineensä.

Vakiintuneet pitkän linjan suomentajat

Tuntemani kääntäjät ovat joko työttömiä, alaa vaihtaneita tai muuten pienituloisia.

Vierailija kirjoitti:

Hmm, kuulostaa ihan mielenkiintoiselta tuo kirjojen kääntäminen (: Saanko kysyä mitä siis tarkalleen ottaen opiskelit yliopistossa? Mikä mahtaa olla palkka noin?

Opiskelin pääaineena pohjoismaisia kieliä ja sivuaineena ruotsinkielistä kirjallisuutta. Lisäksi suoritin osaston ja tiedekunnan yhteisiä yleisopintoja suomen kielestä, kotimaisesta kirjallisuudesta, kielitieteestä, kirjallisuudenhistoriasta, fonetiikasta, taiteentutkimuksesta ja latinan kielestä. Kannattaa tarkistaa onko yliopistoilla enää omia kääntäjänkoulutusohjelmia.

Kirjallisuuden kääntäjät eivät saa palkkaa vaan käännöspalkkioita. Meillä ei ole työsuhdetta, vaan kustantamot pestaavat kääntäjiä projektikohtaisesti. Palkkio määräytyy suomennettavan kirjan laajuuden ja vaikeusasteen mukaisesti. Kirjallisuuden suomentajat ovat freelancereita ja yrittäjiä jotka maksavat itse YEL-vakuutuksensa ja työvälineensä.

Vakiintuneet pitkän linjan suomentajat

Kiitos! Kääntäjän ammatti vaikuttaa mielenkiintoiselta vaihtoehdolta, mutta tosin itseä vähän tällasena turvallisuudentunteen hakijana mietityttää toi freelancer aspekti. 

Vakiintuneet suomentajat varmaan tulevatkin hyvin toimeen, mutta ns. tavallisia tekstejä kääntävien kääntäjien asema on todella tukala. Pitäisi olla nopea mutta mitään ei haluta maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Tuohon ei kannata lähteä, koska töitä on hyvin vähän ja nekin menee kaksikielisille natiivipuhujille, ja loput tulee viemään tekoäly. Pidä kieliä pelkkänä harrastuksena.

Pitää paikkansa. Työttömyyslukujen yläpäässä ovat kieliä opiskelleet humanistit. 

Tietokirjallisuudestta pitää sitten osata jo (kirjan) alan sanastoa. Sellaisia on hankalampi suomentaa jos ei ole kouluttautunut kyseiselle alalle.

Tästä on kustantamoissa kahdenlaista käytäntöä, ja paremmin toimii se että vieraskielinen tietokirja annetaan ammattikääntäjän suomennettavaksi ja sitten tekstin lukee ko. alan asiantuntija. Asiantuntijahan ei ole kirjoittaja eikä kääntäjä, ja amatöörikääntäjän tekstin kielentarkastus teettää kustantamossa enemmän töitä.

Kääntäjien ei tarvitse tietää kaikkea, mutta heidän täytyy tietää mistä ja keneltä kysyä. Se on oleellinen osa ammattitaitoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelemalla myös kirjallisuutta, suomen kieltä ja kääntämistä voit tulevaisuudessa ansaita elantosi kirjallisuuden suomentajana. Varsinkin pohjoismaisen kirjallisuuden suomentajista on pulaa. Ala työllistää niin hyvin että saa tehdä kivoja hommia vielä eläkeläisenäkin.

Kaunokirjallisuuden kääntäjät ovat oma lajinsa. Vaatii syvää kiinnostusta paitsi kieliin, niin etenkin kirjallisuuteen ja kulttuureihin ja luovuutta.

Helsingin yliopistosta saa laajan yleissivistyksen. Olen suomentanut kirjallisuutta yli 30 vuotta. Sitä paitsi kaikki kirjallisuus ei ole kaunokirjallisuutta. On myös tieteellistä kirjallisuutta, tietokirjallisuutta ja käytännön tietokirjallisuutta. Monet aloittelijoista pääsevät alalle suomentamalla viihdettä, lastenkirjoja, keittokirj

 

Akoille self help edustaa tiedekirjallisuutta🤣

Gigolona pääsee käyttämään kieltään paljonkin.

Vierailija kirjoitti:

Hmm, kuulostaa ihan mielenkiintoiselta tuo kirjojen kääntäminen (: Saanko kysyä mitä siis tarkalleen ottaen opiskelit yliopistossa? Mikä mahtaa olla palkka noin?

Opiskelin pääaineena pohjoismaisia kieliä ja sivuaineena ruotsinkielistä kirjallisuutta. Lisäksi suoritin osaston ja tiedekunnan yhteisiä yleisopintoja suomen kielestä, kotimaisesta kirjallisuudesta, kielitieteestä, kirjallisuudenhistoriasta, fonetiikasta, taiteentutkimuksesta ja latinan kielestä. Kannattaa tarkistaa onko yliopistoilla enää omia kääntäjänkoulutusohjelmia.

Kirjallisuuden kääntäjät eivät saa palkkaa vaan käännöspalkkioita. Meillä ei ole työsuhdetta, vaan kustantamot pestaavat kääntäjiä projektikohtaisesti. Palkkio määräytyy suomennettavan kirjan laajuuden ja vaikeusasteen mukaisesti. Kirjallisuuden suomentajat ovat freelancereita ja yrittäjiä jotka maksavat itse YEL-vakuutuksensa ja työvälineensä.

Vakiintuneet pitkän linjan suomentajat

Edes suht paljon myyvät kirjailijat eivät tule.