Autismin lisääntyminen huolettaa! Näin ei voi jatkua. Yhteiskunta romahtaa.

Vierailija kirjoitti:

Jossain viestissä sanottiin, että aspergeriin ei liity kehitysvammaa. Tunnen yhden aspergerin, joka on joillakin elämän osa-alueilla fiksu ja osaava, mutta ei pärjäisi yksin asuen. Äitinsä kanssa asuu ja äiti huolehtii käytännön asiat. Tämä henkilö ei ole esim. koskaan ollut töissä, vaikka amiskasta onkin valmistunut. Nuorehko aikuinen siis kyseessä. 

Asperger-diagnosoitu henkilö voi saada myöhemmin kehitysvammadiagnoosin jos ongelmia alkaa ilmetä ennen 18v ikää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jossain viestissä sanottiin, että aspergeriin ei liity kehitysvammaa. Tunnen yhden aspergerin, joka on joillakin elämän osa-alueilla fiksu ja osaava, mutta ei pärjäisi yksin asuen. Äitinsä kanssa asuu ja äiti huolehtii käytännön asiat. Tämä henkilö ei ole esim. koskaan ollut töissä, vaikka amiskasta onkin valmistunut. Nuorehko aikuinen siis kyseessä. 

Asperger-diagnosoitu henkilö voi saada myöhemmin kehitysvammadiagnoosin jos ongelmia alkaa ilmetä ennen 18v ikää. 

Silloin toki kumotaan sitten se asperger-diagnoosi. Kehitysvamma kun sulkee aspergerin pois. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jossain viestissä sanottiin, että aspergeriin ei liity kehitysvammaa. Tunnen yhden aspergerin, joka on joillakin elämän osa-alueilla fiksu ja osaava, mutta ei pärjäisi yksin asuen. Äitinsä kanssa asuu ja äiti huolehtii käytännön asiat. Tämä henkilö ei ole esim. koskaan ollut töissä, vaikka amiskasta onkin valmistunut. Nuorehko aikuinen siis kyseessä. 

Asperger-diagnosoitu henkilö voi saada myöhemmin kehitysvammadiagnoosin jos ongelmia alkaa ilmetä ennen 18v ikää. 

Silloin toki kumotaan sitten se asperger-diagnoosi. Kehitysvamma kun sulkee aspergerin pois. 

Tosin joillain se Asperger on yhä siellä papereissa kehitysvamman seurana kun ei ole sitä enempää tutkittu ja jätetty vaan roikkumaan

Teineillä autismia nousee tosi paljon ja valtaosassa kyse on puhtaasti kasvatuksen puutteesta ja siitä, että teini on ominaiseen tapaan musta-valkoinen, valikoiva ja änkyröi. Ja kun rajoja ei ole koskaan ollut, niin sitten teini-iässä tilanne repeää ja keksitään autismin kirjo selitykseksi. Tottakai osa lapsista on haastavampia kuin toiset, mutta ei se aina ole autismia vaan normaalia luonne-eroja. Toiset on vaan luonnostaan "autistisempia" kuin toiset. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niitä vain diagnosoidaan enemmän kuin ennen /nykyajan standardivastaus.

Aikuisten oikeasti: ei iso osa suomalaisista, etenkään miehistä, ole ollut sen epäautistisempaa ennenkään.

Elämme harhassa, että mielenterveysongelmien määrä on kasvanut. Siitä ei ole pienintäkään todistetta. Voimme kyllä päästä tutkimaan ennen eläneiden ihmisten kroppaa, mutta emme sitä, mitä mielessä liikkui.

Näin juuri. Eiköhän se kasvu johdu siitä, että ne tunnistetaan paremmin ja osataan diagnosoida.

Ei mitään kasvua mielenterveysongelmissa edes ole. Päinvastoin. Ennen 1990-lukua iso osa kansasta asui mielisairaaloissa.

Vierailija kirjoitti:

Teineillä autismia nousee tosi paljon ja valtaosassa kyse on puhtaasti kasvatuksen puutteesta ja siitä, että teini on ominaiseen tapaan musta-valkoinen, valikoiva ja änkyröi. Ja kun rajoja ei ole koskaan ollut, niin sitten teini-iässä tilanne repeää ja keksitään autismin kirjo selitykseksi. Tottakai osa lapsista on haastavampia kuin toiset, mutta ei se aina ole autismia vaan normaalia luonne-eroja. Toiset on vaan luonnostaan "autistisempia" kuin toiset. 

Ei tietääkseni teini-ikäisillä mitenkään hirveästi diagnosoida autismia. Kyllä se usein tapahtuu aiemmin lapsuudessa, tai vasta aikuisena. Eikä autismi ole yhtä kuin joku haastava käytös, änkyröiminen jne. Autismiin liittyy esim. hieman pakkoliikkeitä muistuttavia stimmailuja, aistiyliherkkyyksiä, listojen, luetteloiden ja taulukoiden rakastamista ym. asioita, joita ei todellakaan millään kasvatuksella tai sen puutteella aiheuteta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teineillä autismia nousee tosi paljon ja valtaosassa kyse on puhtaasti kasvatuksen puutteesta ja siitä, että teini on ominaiseen tapaan musta-valkoinen, valikoiva ja änkyröi. Ja kun rajoja ei ole koskaan ollut, niin sitten teini-iässä tilanne repeää ja keksitään autismin kirjo selitykseksi. Tottakai osa lapsista on haastavampia kuin toiset, mutta ei se aina ole autismia vaan normaalia luonne-eroja. Toiset on vaan luonnostaan "autistisempia" kuin toiset. 

Ei tietääkseni teini-ikäisillä mitenkään hirveästi diagnosoida autismia. Kyllä se usein tapahtuu aiemmin lapsuudessa, tai vasta aikuisena. Eikä autismi ole yhtä kuin joku haastava käytös, änkyröiminen jne. Autismiin liittyy esim. hieman pakkoliikkeitä muistuttavia stimmailuja, aistiyliherkkyyksiä, listojen, luetteloiden ja taulukoiden rakastamista ym. asioita, joita ei todellakaan millään kasvatuksella tai sen puutteella ai

Kyllä autistit voivat olla tosi hankalia juuri murroisässä. Ja osa saa juuri tuolloin dignoosin. Autismikirjo piirteineen on laaja. Yhteistä on kuitenkin haasteet tietyillä alueilla ja kiinnostuksenkohteet. Ne vaan ilmenevät eri henkilöissä eri tavoin.

t. yhden autistisen nuoren äiti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teineillä autismia nousee tosi paljon ja valtaosassa kyse on puhtaasti kasvatuksen puutteesta ja siitä, että teini on ominaiseen tapaan musta-valkoinen, valikoiva ja änkyröi. Ja kun rajoja ei ole koskaan ollut, niin sitten teini-iässä tilanne repeää ja keksitään autismin kirjo selitykseksi. Tottakai osa lapsista on haastavampia kuin toiset, mutta ei se aina ole autismia vaan normaalia luonne-eroja. Toiset on vaan luonnostaan "autistisempia" kuin toiset. 

Ei tietääkseni teini-ikäisillä mitenkään hirveästi diagnosoida autismia. Kyllä se usein tapahtuu aiemmin lapsuudessa, tai vasta aikuisena. Eikä autismi ole yhtä kuin joku haastava käytös, änkyröiminen jne. Autismiin liittyy esim. hieman pakkoliikkeitä muistuttavia stimmailuja, aistiyliherkkyyksiä, listojen, luetteloiden ja taulukoiden rakastamista ym. asioita, joita ei todel

Kyllä autistit voivat olla tosi hankalia juuri murroisässä. Ja osa saa juuri tuolloin dignoosin. Autismikirjo piirteineen on laaja. Yhteistä on kuitenkin haasteet tietyillä alueilla ja kiinnostuksenkohteet. Ne vaan ilmenevät eri henkilöissä eri tavoin.

 

t. yhden autistisen nuoren äiti

Kyllä mä autistina, autistin äitinä ja autistin tyttärenä tiedän. Mutta viestissä, johon vastasin, väitettiin, että moni saa teini-iästä diagnoosin vaikkei oikeasti ole autisti. En ollenkaan usko tällaisen olevan yleistä. Lisäksi siinä viestissä selvästi tehtiin sellainen virheellinen oletus, että autismi olisi yhtä kuin haastava ja vaikea käytös, ja että normaali kapinoiva teini muka herkästi saisi autisminkirjon diagnoosin vain tällaisen haastavan käytöksen perusteella. Kaikissa näissä viesteissä, joissa esitetään, että oikeasti on kyse vain kasvatuksen puutteesta, on takana ymmärtämättömyys siitä, mitä kaikkea autismiin kuuluu. 

Täällä on taas puurot ja vellit niin pahasti sekaisin kuin olla ja voi.

Autismi = Lapsuusiän autismi = Lapsuuden autismi = Kannerin autismi

Autisminkirjo sisältää mm. autismin ja aspergerin oireyhtymän

Aspergerin oireyhtymä ei ole autismi, vaikka kuuluu autismin kirjoon.

Aspergerin oireyhtymä voidaan diagnosoida henkilölle, jolla on lievä kehitysvamma.

Autisminkirjon henkilöiden määrä on noussut. Aspergerin oireyhtymän kohdalla kyseessä muoti-ilmiö ja tietoisuuden parantuminen. Autismin kohdalla kyseessä jokin ympäristötekijä, glyfosaatti on oma arvaukseni.

Autismin lisääntyminen on yhteiskunnalle haaste. Tuentarve on suurempi kuin kehitysvammaisilla, ja usein autistinen on myös kehitysvammainen, vaikka kehitysvammaa ei enää diagnosoida erikseen, ellei vanhemmat tätä vaadi. Itse jouduin kovasti perustelemaan lääkärille, miksi haluan lapselleni myös kehitysvammadiagnoosin autismidiagnoosin lisäksi. Lääkäri olisi sitä mieltä, että kehitysvammaa ei tarvitse diagnosoida erikseen, kun on jo autismidiagnoosi.

Autisteista on suurempi osa kehitysvammaisia kuin mitä tilastot näyttää, koska monelle ei enää aseteta kehitysvammadiagnoosia autismidiagnoosin lisäksi.

^

Aspergerin diagnostisissa kriteereissä on normaali tai normaalia korkeampi älykkyys, niin miten lievästi kehitysvammaiselle voitaisiin diagnosoida asperger?

Ja kun asperger diagnoosina tulee poistumaan ja kuulumaan vain autismin kirjoon, niin kyllähän aspergerit sitten on autisteja noin terminologisesti. 

"Ja kun asperger diagnoosina tulee poistumaan ja kuulumaan vain autismin kirjoon, niin kyllähän aspergerit sitten on autisteja noin terminologisesti."

Minulla on autisminkirjon diagnoosi. (asperger)

Minulla on autismi. (lapsuuden autismi).

Autisminkirjon diagnoosi ei ole sama asia kuin autismi. Asperger poistuu, mutta tilalle tulee autisminkirjo, ei autismi.

Käytännön kliinisessä työssä asperger-diagnooseja annetaan myös lievästi kehitysvammaiselle, jos diagnostiset kriteerit täytyy. Miten perustelisit sen, että asperger-henkilö ei voi olla lievästi kehitysvammainen tai hänelle ei voi tulla lievää kehitysvammaa?

Monesti kehitysvamma tulee kehityksen aikana. Esim. lapsi on normaaliälyinen syntyessään, mutta kouluikäisenä diagnosoidaan kehitysvamma. Valtaosa kehitysvammoista diagnosoidaan vasta kouluiässä, toisin kuin useimmat kuvittelevat.

Huvipuistohullu kirjoitti:

Tuskin on lisääntynyt. Ennen ei vaan diagnosoitu niin helposti vaikka aspergeria, ja varsinkin tytöt on kuulemma hyviä piilottamaan sen 🤭

Pitkän työuran päiväkodissa tehneenä koen, että kyllä on lisääntynyt. Vielä 2000-luvun alussa oli ihan tavallista, että koko päiväkodissa oli ehkä 1 lapsi, jolla epäiltiin autismin kirjoa ja tällaisella lapsella oli aina oma avustaja. Viimeisen kymmenen vuoden aikana suhdeluku on kääntynyt niin päin, että joka ryhmässä on vähintään 1 lapsi, eskariryhmässä jopa 3-4, eikä avustajia enää todellakaan riitä heille kaikille. Eikä ole kyse siitä, että aiemmin ei vain tunnistettu autismin kirjon piirteisiä lapsia. Mehän emme päiväkodissa diagnosoi lapsia, vaan teemme havaintoja lasten kasvusta ja kehityksestä ja kyllä sieltä parinkymmenen lapsen joukosta ovat aina erottuneet ne, joilla on jotain erityispiirteitä. Ja nykyään niitä on moninkertainen määrä 20 vuoden takaiseen verrattuna.

Jos iso osa nuorista alkaa olla nepsyjä, niin armeijan varmaan täytyy alkaa ottamaan heitä sisään nykyistä enemmän.

Lääkkeitä pitäisi myös varastoida ja niiden saatavuudesta huolehtia. Ei siviilitkään pysy sovussa väestönsuojissa jos osa muuttuu hillittömiksi lääkkeiden loppuessa.

Vierailija kirjoitti:

Jos iso osa nuorista alkaa olla nepsyjä, niin armeijan varmaan täytyy alkaa ottamaan heitä sisään nykyistä enemmän.

Lääkkeitä pitäisi myös varastoida ja niiden saatavuudesta huolehtia. Ei siviilitkään pysy sovussa väestönsuojissa jos osa muuttuu hillittömiksi lääkkeiden loppuessa.

Miettikääpä sitä sodankäyntiä, jos nämä meidän tulevaisuuden toivot oikeasti joutuisivat rintamalle; Veeti on taas unohtanut kypäränsä jonnekin, Leevi ei voi syödä tarjolla olevaa ruokaa, koska se tuntuu väärältä suussa, Eino eksyy porukasta kun huomaa polun varressa erikoisen muotoisen kiven, Nico näyttää komentajalle keskaria ja sanoo, että sä et voi mua määrätä, Havu ahdistuu kun on niin toksinen ilmapiiri ja Noeille tulee paniikkikohtaus, kun ei saanut palata takaisin edelliseen leiriin tarkistamaan, että sammuttiko hän varmasti sen nuotion...

Vierailija kirjoitti:

^

Aspergerin diagnostisissa kriteereissä on normaali tai normaalia korkeampi älykkyys, niin miten lievästi kehitysvammaiselle voitaisiin diagnosoida asperger?

Ja kun asperger diagnoosina tulee poistumaan ja kuulumaan vain autismin kirjoon, niin kyllähän aspergerit sitten on autisteja noin terminologisesti. 

Aspergerin kriiteereissä mainitaan että ei merkittävää viivästystä varhaislapsuudessa. Ne as-diagnosoidut jotka lievästi kehitysvammaiseksi todetaan, pärjää usein ainakin ensimmäiset luokat muiden mukana eikä oppimisvaikeudet näy vielä. Kehitysvamma ei ole Aspergerin virallinen poissulkukriteeri, niinkuin esim OCD ja skitsotyyppinen häiriö on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

^

Aspergerin diagnostisissa kriteereissä on normaali tai normaalia korkeampi älykkyys, niin miten lievästi kehitysvammaiselle voitaisiin diagnosoida asperger?

Ja kun asperger diagnoosina tulee poistumaan ja kuulumaan vain autismin kirjoon, niin kyllähän aspergerit sitten on autisteja noin terminologisesti. 

. 

Aspergerin kriiteereissä mainitaan että ei merkittävää viivästystä varhaislapsuudessa. Ne as-diagnosoidut jotka lievästi kehitysvammaiseksi todetaan, pärjää usein ainakin ensimmäiset luokat muiden mukana eikä oppimisvaikeudet näy vielä. Kehitysvamma ei ole Aspergerin virallinen poissulkukriteeri, niinkuin esim OCD ja skitsotyyppinen häiriö on.

Ehkä just tämän takia Asperger poistetaan, kun rajat on niin häilyviä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksi pandemiaan ylitse muiden, ylipaino ja mielenterveysongelmat.

Kuten yllä jo sanottiin, Suomi on ohi. 

Suomeen syntyy koko ajan sairaampia ja mielenterveysongelmaisempi lapsia, johtuen synnyttäjän, huom syn-nyt-tä-jän ylipainosta.

- synnyttäjä, äiti vielä silloin kun lapseni syntyi

Voisitko vaikka syödä kilon paskaa ja tukehtua siihen? Turhantärkeä kitisijä. KUKAAN ei ole kieltänyt puhumasta äitinä. Ei yhtään kukaan. Voit lopettaa tuon säälittävän uhriutumisen. 

Vierailija kirjoitti:

Täällä on taas puurot ja vellit niin pahasti sekaisin kuin olla ja voi.

Autismi = Lapsuusiän autismi = Lapsuuden autismi = Kannerin autismi

Autisminkirjo sisältää mm. autismin ja aspergerin oireyhtymän

Aspergerin oireyhtymä ei ole autismi, vaikka kuuluu autismin kirjoon.

Aspergerin oireyhtymä voidaan diagnosoida henkilölle, jolla on lievä kehitysvamma.

Autisminkirjon henkilöiden määrä on noussut. Aspergerin oireyhtymän kohdalla kyseessä muoti-ilmiö ja tietoisuuden parantuminen. Autismin kohdalla kyseessä jokin ympäristötekijä, glyfosaatti on oma arvaukseni.

Autismin lisääntyminen on yhteiskunnalle haaste. Tuentarve on suurempi kuin kehitysvammaisilla, ja usein autistinen on myös kehitysvammainen, vaikka kehitysvammaa ei enää diagnosoida erikseen, ellei vanhemmat tätä vaadi. Itse jouduin kovasti perustelemaan lääkärille, miksi haluan lapselleni myös kehitysvammadiagnoosin autismidiagnoosin l

Vedit pohjan pois tuolta saarnaukselta siinä kohtaa kun vedit sanan "muoti-ilmiö" kehiin. Ihanko oot niin helvetin typerä että kuvittelet että ihmiset haluaa huvikseen olla aspergereita ja menee "shoppailemaan muotidiagnoosia"?

Vierailija kirjoitti:

Jos iso osa nuorista alkaa olla nepsyjä, niin armeijan varmaan täytyy alkaa ottamaan heitä sisään nykyistä enemmän.

Lääkkeitä pitäisi myös varastoida ja niiden saatavuudesta huolehtia. Ei siviilitkään pysy sovussa väestönsuojissa jos osa muuttuu hillittömiksi lääkkeiden loppuessa.

Niin mistä lääkkeistä?

Vierailija kirjoitti:

Niitä vain diagnosoidaan enemmän kuin ennen /nykyajan standardivastaus.

Aikuisten oikeasti: ei iso osa suomalaisista, etenkään miehistä, ole ollut sen epäautistisempaa ennenkään.

Myös naisilla/tytöillä diagnosoidaan nykyisin autismia. Itse sain autismin kirjon diagnoosin 54 vuotiaana, vaikka olin autisti jo ennen syntymääni. Muistan sen hyvin, tosin en tiennyt silloin, että se on autismia, että muistaa asioita, jotka tapahtuivat ennen syntymää.

N55