LA lokakuussa 2007!
Heipat vaan kaikille!
Avaan nyt kaikille lapsettomuuden kokeneille, lokakuussa 2007 lasketun ajan omaaville ikioman väylän purkaa tuntemuksia ja kokemuksia. Olen lueskellut monista keskusteluketjusta, että nyt kaivattaisiin jo lokakuisten pinoa, joten tässä se tulee. ;)
Omaa taustaa: olen 32-vuotias ja mies pari vuotta nuorempi, asustelemme Pirkanmaalla. Aloitimme yrityksen 3 vuotta sitten tammikuussa 2004 ja missään vaiheessa mitään selkeää ongelmaa lapsettomuuteen ei testeistä löytynyt. Viime kesänä sain kyllä thyroxin-lääkityksen lievän kilpirauhasen vajaatoiminnan takia mutta sekään ei tuntunut ongelmaamme selittävän kun kierrotkin olivat normaalit. Kilpparirvot saatiin nopeasti normalisoitua ja väsymys, hajamielisyys, ummetus ym. oireet helpottuivat hienosti. Hoitoina alkaen keväästä 2005 meille tehtiin jokunen clomi-kierto, yhteensä 4 inseminaatiota (3 Väestöliitossa ja 1 TAYS:ssa), joista viimeinen oli Menopur-pistoksilla ja Pregnylillä avustettu. Yhtäkään plussaa ei näiden vuosien ja hoitojen aikana saatu ja ainakin oma mieli alkoi olla varsin matalalla. Myös endometrioosin mahdollisuus kangasteli taustalla, kivut viime aikoina olivat lisääntyneet ja olin valmis hakeutumaan laparoskopiaan varmuuden vuoksi.
Nyt tammikuussa, lähes vuosi lähetteen saamisesta, pääsimme viimein aloittamaan TAYS:ssa 1. IVF-hoidon pitkän kaavan mukaan. Synarela-sumutteella aloitettiin ja sitten Puregonia 125 yksikköä pistellen. Lääkkeiden kanssa pelaaminen meni tosi helposti ja jaksoin henkisesti hyvin ¿ sitä oikein ihmettelin kun olen niin ailahteleva. Tuloksena 30.1 tehdyssä punktiossa oli n. 16 rakkulaa, joista osa oli kuitenkin tyhjiä ja raakoja. Soluja saatiin talteen 6 kpl, joista 5 hedelmöittyi normaalisti. Jännitys oli käsin kosketeltava kun odotimme tietoa juuri tuosta hedelmöittymisestä ja jakaantumisesta. Kävikin niin, että vain 2 kpl jakaantui normaalisti 4-soluiseksi, II-luokkaiseksi siirtopäivään mennessä. Loput 3 solua olivat jakaantuneet liian nopeasti ja luokitukset olivat 3- ja 4-luokkaa. Pakkaseen ei siis jäänyt yhtään ja se hieman harmitti.
Kahden solun siirto tehtiin 1.2 ja tasan 2 viikkoa myöhemmin tuloksena elämäni ensimmäinen [b] +++PLUSSA+++! [/b] En uskaltanut aiemmista kotitestailuista " katkeroituneena" tehdä testiä kotona lainkaan vaan menin labraan otattamaan kvantitatiivisen HCG-arvon pp 14. Seuraavana päivänä saimmekin jymytiedon, tulos oli [b] 296! [/b] Voi sitä onnen tunnetta! Siitä 6 päivää myöhemmin arvo oli 2500 eli tuplaantunut nätisti joka 2. päivä. Nyt sitten jännätään, ovatko molemmat alkiot tarttuneet vaiko vain yksi. Ultra on TAYS:ssa 8.3 eli melkein 2 viikkoa tässä olisi kärvisteltävä. Tietysti tässä kovasti miehen kanssa jännitellään, meneekö kaikki hyvin mutta sitä toivotaan kovasti. Olemme kyllä tietoisia alkuviikkojen riskeistä mutta jo munasolujen hedelmöittyminen omilla soluillamme, niiden jakaantuminen, siirtoon pääsy ja raskauden alku on ollut todella suuri riemuvoitto kaikkien epäilyiden ja seinälle maalattujen pirujen jälkeen.
Olotila on ollut hyvä ja vessakäynnit eivät enää ole niin kauheita. Lugesteronia käytän 3x2 kpl päivittäin. Tosin siirron jälkeen ihan tämän viikon puoleen väliin asti kestänyt turvotus vatsassa on ollut melkoisen kova. Olen joutunut hakemaan kaapista 2 vuotta vanhat farkut, joita käytin 8 kg sitten! Ennen plussatestiä kun menkkojen alkua odottelin/pelkäsin, oli varsin kovia hetkittäisiä menkkakouristuksia muutaman päivän ajan. Ne vaimenivat sitten onneksi ja nyt on enää " vaivana" ¿ lievenemään päin - vetämisen/painon tunne vasemmassa munasarjassa, jonka takia ylösnousut, aivastukset, yskimiset ja naurahtamiset tekevät välillä kipeää. Epäilenkin, että siirron jälkeen tuli lievää hyperstimulaatiota ja olen yrittänyt juoda nämä viikot entistä enemmän. Jännä, miten pp6 ja pp7 olivat jo paljon helpompi päiviä tuon turvotuksen ja kivun suhteen mutta sitten oireet palasivat yhtäkkiä takaisin. Silloin aloinkin toivomaan alkanutta raskautta entistä enemmän, kun kuulemma hyperin oireet voimistuvat HCG:n noustessa¿ Myös pp4 vastaisena yönä kohdun suulla ollut vihlova kipu, johon heräsin kesken unien, herätti toiveet kiinnittymisestä. Mutta olin ihan tarpeeksi kokenut ¿oireita¿ kolmen vuoden nega-kierroissa, joten mihinkään ei voinut tietenkään luottaa.
Muita satunnaisia oireita plussaamisen jälkeen ovat pistokset kainaloissa (nyt enää vähemmän), lisääntynyt vessassa käynti, jännä pistely häpyluun luona, runsas valkovuoto alkaen pp4, rinnat ovat hieman kasvaneet, väsyttää hieman enemmän, syke käy välillä ylhäällä¿ eli niitä tavallisia. Kilpirauhasarvot oli harmittavasti huonontuneet yhtä huonolle tasolle kuin kesällä ennen lääkitystä (TSH 5.6), joten eilisestä alkaen lääkitys 1,5-kertaistettiin. Joulukuussa TSH oli ollut enää 0.6 joten lääkärin mukaan nousun syynä on selvästi tämä alkanut raskaus. LA olisi ymmärtääkseni 23.10.07.
Voisin onnessani jorista vaikka kuinka kauan mutta nyt annan estradin teille kaikille muille, äskettäin plussanneille. [b] Ihan mielettömästi onnea joka ikiselle, toivottavasti hyppäätte sankoin joukoin pinoon kertomaan omat kokemuksenne ja fiiliksenne. [/b]
Lilium, rv 5+4
Kommentit (212)
Voi, että =( Aina tuntuu miljoona kertaa epäreilummalta, kun lapsettomuushoidoissa olleelle tulee keskenmeno, niin paljon kuin tässä läpi käydään, niin sitten pitää vielä noita tapahtua =(
Paljon voimia ja jaksamisia ja miljoonasti onnea matkaan ensi kerraksi.
Le Cheile
Hei!
Vieläkö mahtuu mukaan? Mulla ikää 30 ja miehellä 33. Plussasin 9.2. (4.PAS ja eka IVF). Lasta yritetty neljä vuotta. Olen kirjoitellut verkkiksellä mutta siellä ei ole plussanneille vastaavanlaista joten tänne ajattelin siirtyä.
Mulla etovaa oloa ja oksentelua on ollut koko ajan, jo ennen plussaa. Tomaatit maistuu eriyisen hyvälle ja ruoka ylipäätäänkin 2 tunnin välein. Kaksi kertaa yössä olen pahimmillaan joutunut heräämään ja syömään. Vuotoa oli rv 5 kahteen otteeseen, 7+1 oli ultra ja sydän sykki. Nyt siis 8+1. Luget ja Progynova vielä vähän aikaa käytössä.
Palelukin on tuttua, samoin väsymys. Onko teillä muilla jo jotain alavatsatuntemuksia? Mulla ei, mitä nyt välillä vähän nipistelee ja turvottaa. Olen myös huolestunut sikiön pienestä koosta, oli vain 9,8 mm 7+1 ultrassa. Seuraava ultra on ensi viikolla, vähän jännittää.
Aurikselle lohtuhalaus (((A)))
MAYA79 LA 1.10 #1
Kalevi LA 11.10. - 2. ultra 15.3. vko
Kimberly LA 14.10 #1
Luppis77 LA 14.10 #1 -2.ultra 14.3. vko 9+3
EmmaEmilia LA 15.10 # 1
Miikuli LA 19.10 #1 - 2. ultra 13.3. vko 8+5
Nevalaine LA 21.10 #3 - ultra 5.3 vko 7+0
santes76 LA 22.10 #2 - ultra 5.3. vko 7+0
Lilium LA 23.10 #1 ¿ ultra 8.3 vko 7+2
Bianco LA 23.10 #1 - ultra 7.3 vko 7+1
Daran LA 24.10 #1
Marvik LA 29.10 #1 - ultra 12.3. vko 7+0
Vilja LA 29.10. - ultra 14.3. vko 7+2
-tähti- LA 30.10 #1
Cupcake LA 30.10. #1 - ultra 15.3. vko 7+2
Le Cheile LA 31.10 #2
Tuuve LA 31.10 #1
Mingu LA 31.10 #1 - ultra 14.3. vko 7+0
Monoliisa LA 31.10 #1
Luppis
Heissan,
kiva saada uusia jäseniä joukkoon, tervetuloa siis Luppikselle. Kommentoin ihan pikaisesti tuota sikiön kokoasiaa. Mulla on käytössä amerikkalainen raskauspäiväkirja, jossa juuri 7+1 kohdalla todetaan sikiön koko seuraavasti: " Baby' s crown to rump length is 8 mm or 0.30 inches." Crown tarkoittaa sanakirjani mukaan huippukohtaa eli tässä tapauksessa se voisi olla pään korkein kohta, rump on puolestaan takapuoli.
Tässä linkki sivuille, jos joku haluaa luoda oman kalenterin, ei kirjautumisvaatimuksia.
http://www.justmommies.com/pregnancy_calendar.php
Eli eikös tuo sinun yli 9 mm koko ole ihan hyvä? Kommentoiko lääkärisi kokoa jotenkin vai tarkoittaa mitta eri asiaa kuin tuossa päiväkirjassa? Itselläni on torstaina ultra, 7+2 joten tässä alkaa jännittää ihan hirveen moni asia.
Noista vatsatuntemuksista kysyit kanssa. Mulla on tähän asti ollut ihan pientä nipistelyä ja vaimeeta krampin tunnetta alavatsassa, varsinkin sen jälkeen kun munasarjakivut loppuivat (lievä hyper?). Eilen nukkumaan mennessä kuitenkin tuli kovin kipu tähän mennessä, vähän säikäyttikin. Se tuntui keskellä alavatsaa n. 5 min, tuntui tasaisen voimaakkaana kunnes hävisi. Toivon, että olisi ollut kohdun kasvukipua eikä mitään vaarallista. Tänään on sitten ollut taas lähes oireeton vatsa, näin se kai menee. Onko muille tullut tuollaista suht tasaista kipua keskelle alavatsaa?
Kivaa odotteluaikaa sinullekin Luppis ja tulkaahan ultrassa tänään olleet nopsaan kertomaan uutisia - toivottavasti hyviä sellaisia!
Lilium
Oli ihan pakko pirauttaa pari kyyneltä. Kohdallasi toteutui juuri niin kuin joku jo sanoikin, pahin pelkomme. Onneksi ainakin tiedät voivasi tulla raskaaksi, eli kaikki toivo ei ole menetetty, vaikka nyt tieysti surettaakin. Kaikkea hyvää uuteen yritykseenne!
Tervetuloa jengiin Luppis! Omasta olosta sen verran, että pahoinvointi on vähentynyt ihan huimasti. Nyt sen kanssa pystyy jo elämään. Mikähän siinä on, että monilla (itsellänikin) on se nälkä justiin kahden tunnin välein? Yöllä eväänä on kuorittu porkkana tai paprikaa ja kirsikkatomaatteja, nam nam. Painoa kertyy ikävä kyllä, vaikka sitä yrittääkin estää kävelylenkeillä. Meni kyllä 4vkoa, että en todellakaan käynyt päivittäin ulkona. Onko kukaan muu huomannut, että ottaisi jo vatsa vastaan? Sisäänvetäminen tuntuu ilkeältä eikä onnistu enää yhtään entiseen malliin. Housutkin kiristää, hui. Kauhulla ajattelen kuulunko siihen ryhmään, joka " saa" ihanat 30kg raskauden myötä. No, jos saa myös terveen ihanan pikkuisen, niin eiköhän sen painoasian siinä kärsi myös...
Muistaakahan työkii syödä hyvin! ;) t.miikuli
Ensin kuiteskin voimia sulle Auris, tuntuu niin pahalta sun puolesta. Toivottavasti nyt sitten ensikerralla olisi onnea matkassa rutkasti enemmän. Halauksia.
Ja sitten tätä omaa... tänään oli ultra. Siellä se sydän pompotti!!!!!! Huurunenällä oli mittaa 10mm ja vastasi viikkoja 7+0.
Enempää en nyt ehdi kirjottelemaan kun kaksivuotias karjuu vieressä: Äiti tee nyt tätä, äiti mie en saa tätä, tee tätä! (palapeliä pitäisi tehdä) :) Siis palapelin kimppuun. Tulen sitten myöhemmin lukemaan tarkemmin teidän kuulumisia.
Nevalaine
Lohtuhalaus Aurikselle! On tämä niin hemmetin epäreilua!! Voimia jatkoon ja onnea huurunenien kanssa!!
Itse olen vähän paremmalla mielellä kuin viimeksi. Vatsa nippailut on palanneet ja se tuntuu paljon mukavammalta kuin se se ettei tunnu mitään. Edelleen ekaan ultraan tuntuu olevan ihan liian pitkä aika.. Tänään sain töissä sovittua ultran jälkeen loppupäivän vapaaksi. Mies tulee sinne mukaan eikä myöskään mee sit enää töihin, joten saadaan rauhassa joko juhlia tai sitten surra..
Mä koitan nyt pysyä täältä vähän poissa etten niin paljon stressais oireiden ja oireettomuuden kanssa, mutta tuun kyllä taas heti jos jotain uutta ilmenee.
-mingu rv5+5
Olen 28 vuotias, äijä 31. Lapsettomuutta takana 4½ vuotta, hoitoja ja monia keskenmenoja.
IVF:llä ensimmäinen tulollaan nyt, vihdoinkin. Toisaalta ei uskalla vielä ihan varmaksi sanoa, ennen kuin näkee tuon 12 viikon ultran ja sen mitä silloin masussa tapahtuu...
Tällä hetkellä 9+? (ei osaa laskea itse...), torstaina jo 10 tasan. Keskiviikkona on eka neuvola, joka sinänsä verikokeineen päivineen vähän hirvittää. Minä kun en oikein ole neulojen kaveri...
Tämä on ensimmäinen, joka on edes mennyt näin pitkälle, joten olen ihan tyytyväinen jo tähän suoritukseen... Toivon vain, että tämä kestäisi ihan loppuun asti.
-Lillastina-
MAYA79 LA 1.10 #1
Lillastina LA 2.10 ultra 21.3 vko 9+?
Kalevi LA 11.10. - 2. ultra 15.3. vko
Kimberly LA 14.10 #1
Luppis77 LA 14.10 #1 -2.ultra 14.3. vko 9+3
EmmaEmilia LA 15.10 # 1
Miikuli LA 19.10 #1 - 2. ultra 13.3. vko 8+5
Nevalaine LA 21.10 #3 - ultra 5.3 vko 7+0
santes76 LA 22.10 #2 - ultra 5.3. vko 7+0
Lilium LA 23.10 #1 ¿ ultra 8.3 vko 7+2
Bianco LA 23.10 #1 - ultra 7.3 vko 7+1
Daran LA 24.10 #1
Marvik LA 29.10 #1 - ultra 12.3. vko 7+0
Vilja LA 29.10. - ultra 14.3. vko 7+2
-tähti- LA 30.10 #1
Cupcake LA 30.10. #1 - ultra 15.3. vko 7+2
Le Cheile LA 31.10 #2
Tuuve LA 31.10 #1
Mingu LA 31.10 #1 - ultra 14.3. vko 7+0
Monoliisa LA 31.10 #1
Olen tosi pahoillani puolestasi, jaksamista!!!
Uusille tervetuloa mukaan! Ainakin kalevi olikin jo tuttu tuolta toisesta pinosta.
Nevalaisella oli hyviä ultrakuulumisia, onnea! Tulepa santeskin kertomaan ultratuloksia?!
Omaan ultraan on enää kaksi päivää. Mulla ei ole niin hyvä tuuri kuin mingulla, eli joudun heti ultran jälkeen menemään asiakkaalle palaveriin, eli on pakko vaan selvitä, jos ultrassa selviääkin se vähiten toivottu vaihtoehto. Mieskään ei pääse mukaan tueksi. Jännittää aivan hirveästi! Miestä yritän säästää, mutta tekisi vaan koko ajan mieli pohtia ja puhua eri vaihtoehdoista - kai sitä yrittää ajattelemalla varautua myös siihen pahimpaan.
Nälkä on VALTAVA niinkuin monella muullakin. Jos ei 2 tunnin välein saa ruokaa, menee loppupäivä sekaisin. Ja mikään hedelmä ei oikein edes riitä, vaan pitää oikeasti syödä jotain leipää tai muroja tms. Ihan varmasti lihon reilusti, jos tämä raskaus jatkuu loppuun saakka. Yritän kuitenkin käydä jumpassa edes sen pari kertaa viikossa, jotta joku roti pysyy tässä painossa. On vaan tosi hankala käydä jumpassa, kun juuri ennen sitä ei viitsisi syödä, ja jos ei syö, niin alkaa puolivälissä jo heikottaa. Olen kuitenkin aika hoikka, joten voihan se olla sitäkin, että kroppa valmistautuu raskauteen keräämällä vähän ylimääräistä *elättelee toivoa*.
Mukavaa alkuviikkoa koko porukalle!
bianco
onneksi teillä on vielä paljon toivoa kahdeksan alkionne odottaessa pääsyä mukaanne.
Nevalaine - hienoa, onnea!
Aurikselle voimia jaksamiseen ja toipumiseen, varmasti joku noista teidän alkioista jaksaa kehittyä loppuun asti, meilläkin oli useampi olki pakkasessa ja heti toisesta siirrosta alkoi raskaus, mutta meni just noilla viikoilla kesken, ja nyt pari siirtoa myöhemmin tämä sitten on jaksanut ainakin tähän asti sinnitellä. Muista toipua rauhassa ja keskittykää nyt miehen kanssa itseenne hetki.
Onnea hienoja ultrakuulumisia saaneille! Täällä jännätään muitakin, joilla tällä viikolla on ultra.
Miikuli, helpottavaa kuulla, että jollakin muullakin pahoinvointi on helpottanut. Mulla alkoi helpottamaan loppuviikosta ja on nyt ihan eri luokkaa kuin nuo pari viime viikkoa oksennuksen pidättelyn kanssa. Edelleen sitä onneksi on selvästi, mutta jaksan sentään töissä käydä. Kuitenkin kun se välillä helpottaa kokonaan hetkeksi, iskee pelko keskenmenosta. Tosin muitakin oireita kyllä on edelleen. Mulla myös mahan turvotusta, ja en tiedä johtuuko se mahan kasvusta vai tuosta kauheasta syömisestä mitä täytyy ihan jatkuvasti harrastaa. En jaksaisi odottaa, että saan kunnon vauvamasun :)
Totta, että tomaatti maistuu mutta tomaattia enemmän mä oon syönyt tuorekurkkua, aivan kilokaupalla. Kaikkea raikasta tekee mieli koko ajan syödä. Jnnä kyllä, kun nyt tämän nälän kanssa jo pärjää kun vaan syö parin tunnin välein, mutta viime viikkoina oli välillä niin, että piti yöllä herätä tankkaamaan ja heti aamusta oli aivan hirveä nälkä, joka ei millään tuntunut hellittävän.
Meillä ensimmäinen neuvolakäynti ensi viikon perjantaina 16.3. Ikävä kyllä neuvolassa ei ole kai ultraa, ja viikotkin on vasta 9+6 joten en tiedä hyödyttääkö vielä yrittää kuunnella sydänääniä dopplerilla vatsan päältä. Jotenkin sellainen olo, että toivoisi jotain varmistusta koko ajan raskauden jatkumiselle.
No nyt töihin taas
Kimberly rv 8+3
Olen lukenut kuulumisianne pätkittäin ja nyt vihdoin ehdin vähän kirjoittelemaankin, joten anteeksi etten kommentoi nimellä vaan ihan yleisesti. Kysymyksiäkin on herännyt muutamia, joihin toivottavasti osaisi joku vastailla. Ihan ensin kuitenkin isot pahoittelut ja sympatiat Aurikselle täältäkin suunnasta! Sydän kurkussa olen lukenut kuulumisianne ja tippa tuli linssiin tapahtuneen johdosta. Ei kai tässä voi kuin toivoa teille kovasti jaksamista ja onnea tuleville hoidoille. Tämä on niin käsittämättömän epäreilua välillä :(
Omista kuulumisista sen verran, että meillä oli eilen eka neuvolakäynti ja lähinnä paperien pyörittelyähän se oli. Neuvolan täti oli onneksi oikein mukava ja tuntui hyvin ymmärtävän tätä meidän tilannetta (kerrottiin siis hoidoista, mutta ei muita yksityiskohtia). Verenpaine mulla oli kyllä vähän koholla, mutta en tiedä johtuiko jännityksestä vai mistä. No, pitää tarkkailla sitä jatkossa ja toivoa, että se ei äityisi liian korkeaksi kuitenkaan. Seuraava neuvola (+lääkäri) olisi kuun lopulla, mutta enemmän odotan sitä np-ultraa ja tietoa, että masussa olisi edelleen elämää ja kaikki hyvin.
Noihin ultriin liittyen olisikin kysynyt, kun monilla tuntuu olevan niitä useampiakin lyhyellä aikavälillä eli käyttekö omalla kustannuksella ja omasta mielenkiinnosta yksityisellä muissakin kuin noissa kolmessa " normiultrassa" (alkuraskauden-, np- ja rakenneultrat)? Itse kun odottelen vain tuota rv 11-12 tapahtuvaa np-ultraa ja siihen tuntuu olevan vielä pieni ikuisuus...
Olotila on ollut viime päivät vähän aikaisempaa tukalampi, huonoa oloa pukkaa jos ei ole syönyt ja sitten kun syö, tulee vielä huonompi olo ja menee maha sekaisin. Yleensä kai ihmisiä oksettaa, mutta mulla se etova olo ilmenee ulos toista kautta (sori ihanat yksityiskohdat :)) Rinnat on edelleen arat, hiukset rasvoittuu pikavauhtia ja maha on varsinkin iltaisin turvoksissa kuin potkupallo :) Niin ja armoton väsymys on seuralaisena aamusta iltaan. Toivon, että tuo etominen ja väsymys edes vähän hellittäisivät sen myötä, kun pääsen muutaman päivän päästä VIHDOIN eroon Lugeista. Onko täällä muita, jotka edelleen käyttävät Lugeja ja oletteko huomanneet mitään sivuoireita niistä??
Myös alkion koko mua on vähän mietityttänyt, kun itselläni se oli rv 7+0 8,7 mm ja joillakin on ollut silloin jo tuplasti isompia.. Lääkäri tosin sanoi, että se vastasi kooltaan viikkoja, joten ehkä en siitä sitten huolestu sen enempää :) No joo, näyttää taas paisuvan romaaniksi tämä, joten parempi lopetella pikkuhiljaa.
Tosi kiva kyllä, että näin monta samoissa aikatauluissa menevää löytyy tältäkin palstalta! :) Kaikille siis oikein mukavaa viikon jatkoa ja onnea ultraan niille joilla se pian on jo käsillä!
EE rv 8+1
Ensimmäiseksi valtavat pahoittelut Aurikselle ja voimia teille molemmille!
Olen ollut pari päivää netti pimennossa kun minun vanhemmat oli meillä kylässä. Kyllä neiti on onnensa kukkoloilla ollut kun mummo ja ukki on leikkineet hänen kanssaan koko päivän! Ja vanhemmille kerrottiin raskaudesta eilen ja olivathan he kuin puulla päähän lyötynä kun saivat ultrakuvat käsiinsä. Niin tosiaan, valtavalle pahoinvoinnille löytyi kaksi hyvää syytä! Eli tuplat on tulossa... olivat 9,5 ja 10 mm, vastasivat viikkojaan. Eka ultrassa näkyi yksi ja sitten lääkäri sanoi, että mikäs tuolla on? Ja kas, toinen vauvan alkuhan se sieltä kurkki! Minä aloin hysteerisesti nauramaan ja pari kyyneltäkin siinä valutin tutkimuspyödällä maatessani. No, mies saa haaveilemansa tila-auton ja minä valtavasti painoa lisää;)
Riskiraskaushan tämä nyt on ja keskussairaalassa seurataan. Seuraava ultra on 16.4. ja neuvolaan en ole vielä ottanut yhteyttä. Kyllä tässä on sulattelemista, sillä ei me uskottu molempien kiinnittyvän. Niin monta kertaa on petytty ja nyt sitten molemmat epelit kiinnittyivät. Ja nyt sitten alkoi hirvittämään miten tästä selvitään? Mutta onhan nuo toisetkin selvinneet, joten eiköhän mekin... No, kuten lääkäri sanoi " Sitä saa mitä tilaa!" , kun me hämmästeltiin asiaa. Itsehän me haluttiin kaksi ja nyt saatiin kaksi, totta kyllä. Toivotaan molempien olevan sitkeitä ja selviävän loppuun saakka. Mutta nyt jälleen syömään! Ja kiitoksia kaikista vinkeistä mitä olette kirjoittaneet, aion kokeilla tuota tomaattia. Syöttekö ihan tuoretta vai juotteko mehua? Kuinka paljon?
santes, 7+1 (+tiuhti ja viuhti!)
Unohtui myös sanoa kaikille uusille lokakuisille tervetuoa joukkoomme. Ja lääkäri kirjasi uudeksi lasketuksi ajaksi 23.10. , vaikkakin mielestäni se ei voi olla oikein. Samapa tuo, sillä harvemmin vauvat syntyy laskettuna aikana. Muutin sen kuitenkin listaan, ihan mielenkiinnosta. Meillä näyttäs Nevalainen sun kanssa olevan samat viikot mutta eri LA. Veikeetä! Olikos sulla PAS, vai inssi?
T: Utelias santes
MAYA79 LA 1.10 #1
Lillastina LA 2.10 ultra 21.3 vko 9+?
Kalevi LA 11.10. - 2. ultra 15.3. vko
Kimberly LA 14.10 #1
Luppis77 LA 14.10 #1 -2.ultra 14.3. vko 9+3
EmmaEmilia LA 15.10 # 1
Miikuli LA 19.10 #1 - 2. ultra 13.3. vko 8+5
Nevalaine LA 21.10 #3 - ultra 5.3 vko 7+0
santes76 LA 23.10 #2 - ultra 5.3. vko 7+0
Lilium LA 23.10 #1 ¿ ultra 8.3 vko 7+2
Bianco LA 23.10 #1 - ultra 7.3 vko 7+1
Daran LA 24.10 #1
Marvik LA 29.10 #1 - ultra 12.3. vko 7+0
Vilja LA 29.10. - ultra 14.3. vko 7+2
-tähti- LA 30.10 #1
Cupcake LA 30.10. #1 - ultra 15.3. vko 7+2
Le Cheile LA 31.10 #2
Tuuve LA 31.10 #1
Mingu LA 31.10 #1 - ultra 14.3. vko 7+0
Monoliisa LA 31.10 #1
Hurja uutinen! Hienoahan se on että tuplasti plussaa tuli:) Mä itse jännitin eilistä ultraa kamalasit, kun pelkäsin kaksosraskautta (meilläkin siirrettiin kaksi). Meillä on jo kaksi lasta ja ne kaksoset olisi olleet liian kova juttu! Mutta onnea teille kovasti. Mulla oli PAS lääkkeelliseen kiertoon. Niin, me mennään ihan samoissa. En tosiaankaan ole varma lasketusta ajasta. Vauvalaskurin mukaan viimisistä kuukautisista la ois se 23.10. Kysyin sitä lääkäriltä ja sanoi että ei nyt pysty sitä katsomaan, kun ei ole laskuria lähettyvillä. Luulen, että se on tuo 23.10. Muutan sen sitten tohon listaan kunhan olen ensin sen neuvolassa varmistanut. Koska meillä on samat raskausviikot menossa, onhan se la:kin oltava samana päivänä.
Nevalaine
Älä tuosta sikiön koosta ole huolissasi. Meidän esikoinen oli rv 7+0 vain 7mm. Syntyi kyllä vähän pienikokoisena (48cm ja 2980g), mutta terve tyttö oli. Mulla on vielä luget käytössä (+Progynova). Musta tuntuu, että ne aiheuttaa mulle tätä vatsan turvotusta. Masu on välillä kun jalkapallo.
Hyviä vointeja
Nevalaine
Hei kaikille!
Tulin päivittämään tietoja listaan. Mullahan on kyllä jo 8 päivä ultra kun menen yksityiseen kun en malta odottaa klinikan ultrapäivään asti.
Täällä on kyllä aivan valtava pahoinvointi koko ajan, sanoiko joku että tomaatti auttaa?! Joku taisi myös kommentoida että pahoinvointi on myös tieto siitä että kaikki on kunnossa.. mutta kun pitää koko ajan ajatella etten oksenna. Ajattelin että miten sitä selviää kun pitää ottaa noita lääkkeitäkin kun on hormonikiertolle tehty. Kuinka pitkään teillä on neuvottu ottaan hormoneja? Mulle sanottiin että 12 viikolle asti.
Onneksi mun maha on pömpöttänyt jo viime raskaudesta asti niin eivät töissä huomaa ainakaan heti. Vaikka kyllä mäkin odotan sitä vauva-mahaa jo. Musta tuntuu että kyllä nämä lääkkeet saattavat olla kanssa syynä mahan turvotteluun, iltaa kohti se turvotus vain voimistuu.
Vielä Pahoittelut Aurikselle!
ja
Onnittelut hyviä ultrakuulumisia tuoneille!
T, -tähti- 6+0
MAYA79 LA 1.10 #1
Lillastina LA 2.10 ultra 21.3 vko 9+?
Kalevi LA 11.10. - 2. ultra 15.3. vko
Kimberly LA 14.10 #1
Luppis77 LA 14.10 #1 -2.ultra 14.3. vko 9+3
EmmaEmilia LA 15.10 # 1
Miikuli LA 19.10 #1 - 2. ultra 13.3. vko 8+5
Nevalaine LA 21.10 #3 - ultra 5.3 vko 7+0
santes76 LA 23.10 #2 - ultra 5.3. vko 7+0
Lilium LA 23.10 #1 ¿ ultra 8.3 vko 7+2
Bianco LA 23.10 #1 - ultra 7.3 vko 7+1
Daran LA 24.10 #1
Marvik LA 29.10 #1 - ultra 12.3. vko 7+0
Vilja LA 29.10. - ultra 14.3. vko 7+2
-tähti- LA 30.10 #1 -ultra 19.3. vko 7+6
Cupcake LA 30.10. #1 - ultra 15.3. vko 7+2
Le Cheile LA 31.10 #2
Tuuve LA 31.10 #1
Mingu LA 31.10 #1 - ultra 14.3. vko 7+0
Monoliisa LA 31.10 #1
Nyt sitten odottelen huomista pelon sekaisin tuntein... on ensimmäinen neuvola ja tiedän kyllä mitä siellä tapahtuu (olenhan ennenkin ollut ensimmäisessä...). Seuraavissa en ole sitten ennen ollutkaan...
Tänään päivällä alkoi alaselkä vain vihoittelemaan. Jokainen edellinen keskenmeno on alkanut sillä, että ensin menee selkä ja seuraavana päivänä alkaa vuoto. Joten voitte varmaan kuvitella, että pelko on nyt persiissä aika kovin. Onneksi (toisaalta) kipu on vielä tällä hetkellä viiltävää ja hetkittäistä, joten toivoa vielä on jostain muusta. Yritän itteäni rauhoitella kovin, jotten alkaisi itkemään nyt ja heti.
Jospa sain vain kylmää tai jospa istuin huonossa asennossa tai jospa olen seissyt tänään vain liikaa tai....
Mä en oikeasti tiedä mitä tästä tulee, jos tämäkin menee kesken. Ilmoitin ennen ivf-hoitoo äijälle, että jos tämä menee kesken, niin mä haluun taukoo. Nyt vaan on pyöriny mielessä kaikki mahdolliset sairaslomasta lähtien.... Jospa mä vaan oikeesti panikoin ja se menee nukkuessa ohi.....
Pidän peukkuja!
-Lillastina-
Ensiksikin onnittelut Santes tuplista! Ihan mahtavaa!! Ja onnea myös Nevalaiselle hyvistä ultrakuulumisista. Seuraavaks odotellaankin uutisia Biancolta ja Liliumilta...
Mitä hormoneja sä tähti käytät? Mulla loppu luget testipäivänä enkä sen jälkeen oo käyttäny mitään. Edelleenkään ei pahoinvointi juurikaan vaivaa, vähän useamman kerran syön päivässä kun normaalisti ja aamusin on ihan kauhee nälkä, mutta muuten eioo sillä saralla mitään vaivaa. Päällimmäisenä tässä on nyt tää aivan julmetun kova väsymys! Töissä iskee niin hirvee väsy, että en edes ymmärrä mitä mulle puhutaan ja täytyy vaan keskittyä pitään silmiä auki. Ei siis oo pelkkää haukottelua vaan ihan oikeesti silmäluomet tuntuu painavan tonnin verran.. Viime yönä nukuin 11 tuntia ja enemmänkin olis uni maistunu, mutta väkisin revin itseni ylös sängystä. Tänään on iltavuoro enkä käsitä miten jaksan olla töissä klo 22 asti kun kasilta jo alkaa nukkumatti tehdä tuloaan..
Nyt täytyy lähteä kampaajalle, toivottavasti värjäys onnistuu, huolimatta näistä hormoneista...
Voi Auris,
olen suunnattoman pahoillani tapahtuneesta. Olen aivan sanaton eikä varmaan mikään sanomani nyt lohduttaisikaan kovin paljoa. Olet juuri kokenut sen, mitä varmaan me kaikki pelkäämme tällä hetkellä kaikkein eniten. Suuri osanottoni siis sinulle. Sitten kun olo hieman helpottaa, niin toivottavasti pakkasessa odottavat alkiot auttavat jaksamaan. Paljon onnea seuraavaan yritykseen, olkoon se helppo ja onnistunut!
Lilium