Kouluihin tasoryhmät?
Oppilaat on osaamispohjan ja oppimisnopeuden kannalta niin eri tasoilla että on mahdotonta tarjota kaikille laadukasta, oikean tasoista opetusta. Osa selviytyisi jo lukiotasoisista tehtävistä kun osa ei hallitse edes perusasioita kuten lukemista ja kertotaulua. Kaikki kärsii.
Miksi ei peruskouluissa voisi olla tasoryhmiä tärkeimmissä aineissa? Kuten matikka ja äidinkieli.
Kommentit (64)
Ei sovi. Jos meidän Pekka-Johanna ei pärjää koulussa niin teidän Juulia-Johanneskaan ei saa olla parempi. Se on kato tasa-arvoasia tämäkin. Kaikkien pitää olla yhtä hyviä tai huonoja.
Vierailija kirjoitti:
Akateemisilla menestyvillä vanhemmilla on se harha, että he kuvittelevat lapsensa olevan etävämpiä, älykkäämpiä ja ahkerampia kuin ovatkaan. Siellä on kuitenkin ihan samanlaista ja parempiakin työttömien ja päihdeongelmaisten lapsissa. Heillä vain puuttuu kodin tuki tai on jopa mahdotonta käydä täysipainoisesti koulua perhetilanteen vuoksi. Siksi ei mitään tasojakoja.
Ei se niinkäään mene. Älykkyydestä puhuminen on tabu mutta älykkäitä on joka yhteiskuntaluokassa eikä tasoryhmittely vaikuttaisi muuhun kuin osaamiseen! Kyllä jo ekaluokalla oikeasti nähdään, onko kaikki muumit laaksossa ja kyse on aivan alkeista. Nykyään annetaan valtavasti tukea avustajien ja erityisopettajien kautta ja satsataan tosissaan. Osaaminen voi olla silti surkeaa peruskoulun lopussa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen siinä käsityksessä, että tutkimustiedon mukaan tasoryhmät eivät hyödytä edistyneempiä opiskelijoita. Ei lähdettä tähän hätään, mutta näin olen lukenut. Jos jollakulla on puoltavaa tai vastustavaa näyttöä niin kiinnostaisi lukea.
Joka tapauksessa asia on aivan liian tärkeä huutoäänestyksellä päätettäväksi.
Kyllä hyödyttää, ja paljon. Meillä on lukiossa ollut tasoryhmät käytössä matematiikassa: lyhyt matikka vähän tyhmemmille ja pitkä matikka vähän fiksummille. Pitkän matikan oppijat oppivat paljon enemmän matematiikasta kuin lyhyen matikan oppijat. Tasoryhmät ovat osoittautuneet hyviksi käytännöksi.
Onkin mielenkiintoista, että lukiossa on saanut olla pitkä ja lyhyt matikka mutta peruskoulussa ei!
Miten niin matematiikka on eri oppiaine yläkoulussa ja lukiossa?!
Meillä oli kielissä ja matikassa ysillä vuonna 2009.
Oli ensimmäinen vuosi yläkoulussa, kun touhussa oli jotain järkeä. Aiempina vuosina yritettiin mm. sekoittaa heikoimpia ja parhaimpia ja erottaa pahimmat häirikköparit eri ryhmiin huonoin tuloksin.
Vierailija kirjoitti:
Ei sovi. Jos meidän Pekka-Johanna ei pärjää koulussa niin teidän Juulia-Johanneskaan ei saa olla parempi. Se on kato tasa-arvoasia tämäkin. Kaikkien pitää olla yhtä hyviä tai huonoja.
Ja meidän perseilijä pekolla pitää olla oikeus pilata teidän opiskelija ollilta ja oililta oppiminen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateemisilla menestyvillä vanhemmilla on se harha, että he kuvittelevat lapsensa olevan etävämpiä, älykkäämpiä ja ahkerampia kuin ovatkaan. Siellä on kuitenkin ihan samanlaista ja parempiakin työttömien ja päihdeongelmaisten lapsissa. Heillä vain puuttuu kodin tuki tai on jopa mahdotonta käydä täysipainoisesti koulua perhetilanteen vuoksi. Siksi ei mitään tasojakoja.
Ei se niinkäään mene. Älykkyydestä puhuminen on tabu mutta älykkäitä on joka yhteiskuntaluokassa eikä tasoryhmittely vaikuttaisi muuhun kuin osaamiseen! Kyllä jo ekaluokalla oikeasti nähdään, onko kaikki muumit laaksossa ja kyse on aivan alkeista. Nykyään annetaan valtavasti tukea avustajien ja erityisopettajien kautta ja satsataan tosissaan. Osaaminen voi olla silti surkeaa peruskoulun lopussa!
Ei avustajien, vaan ohjaajien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämähän se kokoomuslaisten tavoite ja märkä päiväuni. Jaetaan jo alakouluiässä lapset akateemisiin ja amiksiin. Hyvätuloiset, valveutuneet vanhemmat järjestävät lapsensa ensimmäiseen ryhmään ja vähemmän valveutuneiden ja perheen tuen puutetta kokevat lapset sitten jälkimmäisiin. Siloittuu keskitason kokkareiden jälkeisten tie yliopistoon kummasti, kun köyhät mutta lahjakkaat jää duunariammatteihin kuten 60-luvulla.
Se luokkaretki tehtiin jo silloin 1960-luvulla, kun köyhien mutta fiksujen ja koulutusta arvostavien lapset menivät kunnallisiin keskikouluihin ja sitä myöten peruskouluun. Tämä sukupolvi on jo omatkin lapsensa kasvattanut.
Nykyään koulutus periytyy erittäin vahvasti, koska enää ei juuri ole sellaisia kouluttamattomia, jotka arvostaisivat koulutusta ja opettaisivat lapsensa tekemään töitä.
Mitä halusit sanoa tällä?
Tarkoitatko sanoa, että nykyoloissa ei ole mitään parantamista ja on hyvä näin? Keskiverto-oppilaat ylemmän keskiluokan perheistä jatkavat lähes aina yliopistoon tai vähintään korkeakouluun. Sen sijaan lahjakkaat oppilaat alemman luokan perheistä jatkavat yliopistoon ehkä 50% ajasta. Eikö tuossa ole mitään ongelmaa?
Miten kouluttamattomat ennen osasivat opettaa lapsensa tekemään töitä? Entä miksi opettaminen ja opinto-ohjaus on sinun teesisi mukaan mennyt taaksepäin? Onhan koulullakin kasvatusvastuu tässä asiassa.
Vierailija kirjoitti:
En kannata! Toivottavasti ei tule Suomeen!
t. luokanopettaja
Meillä on tasoryhmöt yläkoulussa helpompi kaikille, jon voi keskittyä aiheen perusasiaan tai sitten sivuuttaa perusasiat ja soveltaa. Typerin idea, ettei olisi tasoryhmiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen siinä käsityksessä, että tutkimustiedon mukaan tasoryhmät eivät hyödytä edistyneempiä opiskelijoita. Ei lähdettä tähän hätään, mutta näin olen lukenut. Jos jollakulla on puoltavaa tai vastustavaa näyttöä niin kiinnostaisi lukea.
Joka tapauksessa asia on aivan liian tärkeä huutoäänestyksellä päätettäväksi.
Kyllä hyödyttää, ja paljon. Meillä on lukiossa ollut tasoryhmät käytössä matematiikassa: lyhyt matikka vähän tyhmemmille ja pitkä matikka vähän fiksummille. Pitkän matikan oppijat oppivat paljon enemmän matematiikasta kuin lyhyen matikan oppijat. Tasoryhmät ovat osoittautuneet hyviksi käytännöksi.
Onkin mielenkiintoista, että lukiossa on saanut olla pitkä ja
>Miten niin matematiikka on eri oppiaine yläkoulussa ja lukiossa?!
ööh? 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämähän se kokoomuslaisten tavoite ja märkä päiväuni. Jaetaan jo alakouluiässä lapset akateemisiin ja amiksiin. Hyvätuloiset, valveutuneet vanhemmat järjestävät lapsensa ensimmäiseen ryhmään ja vähemmän valveutuneiden ja perheen tuen puutetta kokevat lapset sitten jälkimmäisiin. Siloittuu keskitason kokkareiden jälkeisten tie yliopistoon kummasti, kun köyhät mutta lahjakkaat jää duunariammatteihin kuten 60-luvulla.
Sinustako se sitten on oikein että lapsilta kuvainnollisesti leikataan siivet tasapuolisuuden nimissä. Osa pystyisi lentämään, mutta kaikki ei pysty niin ei muillakaan ole oikeutta.
Fiksut pärjää aina.
Ehkä ne pärjää, mutta tällä varmistetaan ettei he saavuta koko potentiaaliaan. Haaveiksi taitaa jäädä suomalaiset nobel palkinnot.
Ideana hyvä. Mietin vaan, että onko siellä heikommassa ryhmässä myös nämä möykkääjät? Itse olin todella surkea matikassa, ja hitaampi tahti olisi auttanut. Meneekö opettajalla vaan aika työrauhan ylläpitoon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo olisi oikeasti hyvä ajatus. Ei olisikaan vuosiluokkia, vaan tasoryhmät. Lahjakkaamat voisivat edetä koulussa nopeampaa tahtia ja valmistua nopeammin. Ne, joiden täytyy kerrata ensimmäinen luokka monta kertaa eivät kärsisi, vaan etenisivät omaa tahtia kunnes oppimäärä olisi suoritettu. Kävin aikoinaan luokattoman lukion ja oli ihanaa valmistua puolessatoista vuodessa, kun normilukiossa olisi mennyt 3 vuotta.
Kuka tykkää mistäkin. Puolessatoista vuodessa voi käydä lukiokurssit, jos ei ole erityisen kiinnostunut tekemään laajaa tutkintoa. Kun lukujärjestyksedn tujauttaa pitkän matikan ja fysiikan ja pari vierasta kieltä sekä päälle valinnaisia laidasta laitaan, menee lukiossa kauemmin mutta siellä myös oppii enemmän. Itse opiskelin suunnilleen kaiken mitä kolmessa vuodessa ehti, osan kursseista tentinkin.
Ja häpö höpö.
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulu ja kansalaiskoulu takaisin! Mutta niin, että oppikoulu olisi maksuton.
Tämä nyt on kaikista hoopoin ehdotus. Rinnakkaiskoulusysteemi oli auttamattoman vanhanaikainen jo 1960-luvulla, ja nykypäivänä vielä typerämpää sulkea opinto-oikeus osalta jo lapsena.
Ennemmin Yhdysvaltojen high schoolin tyylinen luokaton yläkoulu/lukio, jossa esimerkiksi jokainen opiskelee joka vuosi yhtä matematiikan kurssia, mutta vaihtoehtoja on vaikka millä mitalla, helpompia ja yliopistotasoisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen siinä käsityksessä, että tutkimustiedon mukaan tasoryhmät eivät hyödytä edistyneempiä opiskelijoita. Ei lähdettä tähän hätään, mutta näin olen lukenut. Jos jollakulla on puoltavaa tai vastustavaa näyttöä niin kiinnostaisi lukea.
Joka tapauksessa asia on aivan liian tärkeä huutoäänestyksellä päätettäväksi.
Kyllä hyödyttää, ja paljon. Meillä on lukiossa ollut tasoryhmät käytössä matematiikassa: lyhyt matikka vähän tyhmemmille ja pitkä matikka vähän fiksummille. Pitkän matikan oppijat oppivat paljon enemmän matematiikasta kuin lyhyen matikan oppijat. Tasoryhmät ovat osoittautuneet hyviksi käytännöksi.
Ihan alun perinhän se meni niin, että lukioissa oli matematiikkalinja ja kielilinja. Olivatko ne kielilinjalaiset mielestäsi tyhmiä, kun opiskelivat jo lukioiässä esimerkiksi latinaa?
Vierailija kirjoitti:
Ideana hyvä. Mietin vaan, että onko siellä heikommassa ryhmässä myös nämä möykkääjät? Itse olin todella surkea matikassa, ja hitaampi tahti olisi auttanut. Meneekö opettajalla vaan aika työrauhan ylläpitoon?
Tämä on kieltämättä se suurin riski. Häiriköt kuuluisivat tarkkikselle.
Tasoryhmät ja tarkkailuluokat ehdottomasti takaisin. Näin saataisiin parempi koulurauha ja tehokkaampi oppimisympäristö.
Olisi tavallaan kolme tasoryhmää:
1) Lahjakkaampien ryhmään pääsisi hyvillä koenumeroilla ja käytöksellä.
2) Suurin osa oppilaista kävisi kuitenkin koulua normiryhmässä.
3) Ongelmahäiriköt pidettäisiin tarkkailuluokassa katu-uskottavien miesopettajien valvonnassa. Fyysinen kuritus (ei lyöminen, mutta niputtaminen ja ns. niskapersotteet) pitäisi sallia niissä.
Vierailija kirjoitti:
Tasoryhmät ja tarkkailuluokat ehdottomasti takaisin. Näin saataisiin parempi koulurauha ja tehokkaampi oppimisympäristö.
Olisi tavallaan kolme tasoryhmää:
1) Lahjakkaampien ryhmään pääsisi hyvillä koenumeroilla ja käytöksellä.
2) Suurin osa oppilaista kävisi kuitenkin koulua normiryhmässä.
3) Ongelmahäiriköt pidettäisiin tarkkailuluokassa katu-uskottavien miesopettajien valvonnassa. Fyysinen kuritus (ei lyöminen, mutta niputtaminen ja ns. niskapersotteet) pitäisi sallia niissä.
Miksi kukaan akateemisen loppututkinnon suorittanut haluaisi toimia opettajana ryhmässä kolme?
Ykkös-kakkosella on molemmilla pojilla ollut ns tasoryhmät matikassa ja äidinkielessä. Olivat kolmessa eri ryhmässä. Nyt nuorempi poika on jo kasilla ja yläasteella heillä on matikan tasoryhmät taas kolmessa ryhmässä.
Aivan erinomainen asia! Lapset saavat opiskella omassa rytmissään.
Olin yläasteella matematiikan keskikurssilla. Minulle se oli hyvä vaihtoehto siinä kohtaa.
Eri oppiaine