Kouluihin tasoryhmät?
Oppilaat on osaamispohjan ja oppimisnopeuden kannalta niin eri tasoilla että on mahdotonta tarjota kaikille laadukasta, oikean tasoista opetusta. Osa selviytyisi jo lukiotasoisista tehtävistä kun osa ei hallitse edes perusasioita kuten lukemista ja kertotaulua. Kaikki kärsii.
Miksi ei peruskouluissa voisi olla tasoryhmiä tärkeimmissä aineissa? Kuten matikka ja äidinkieli.
Kommentit (64)
Joustavat tasoryhmät olisi kyllä parasta, mitä perusopetukselle voisi tehdä. Eikä se edes maksaisi mitään. Edistyneemmät saisivat edetä ja heikommat kerrata. Ja sit jos sujuu niin siirto edistyneempään ryhmään ja jos jää jälkeen, niin hitaampaan ryhmään kertaamaan jne.
Nyt pannaan koko joukko hiihtämään hitaimman tahtiin ja ihmetellään, kun ei päästä enää maaliin asti. Kaikista hulluinta on parin viime vuoden aikana alkanut _täysin_ kielitaidottomien teinien työntäminen normaaleihin yläkoululuokkiin. Heitä voi tupsahtaa kerralla puoli tusinaa jos ennestään täydelle luokalle joukon jatkoksi. Jos tietäisitte, millaiseen jamaan suomalainen peruskoulu on ainakin pk-seudulla ihan muutamassa vuodessa ajettu, niin olisitte jo barrikadeilla!
t. Väsynyt ope
Vierailija kirjoitti:
Tämähän se kokoomuslaisten tavoite ja märkä päiväuni. Jaetaan jo alakouluiässä lapset akateemisiin ja amiksiin. Hyvätuloiset, valveutuneet vanhemmat järjestävät lapsensa ensimmäiseen ryhmään ja vähemmän valveutuneiden ja perheen tuen puutetta kokevat lapset sitten jälkimmäisiin. Siloittuu keskitason kokkareiden jälkeisten tie yliopistoon kummasti, kun köyhät mutta lahjakkaat jää duunariammatteihin kuten 60-luvulla.
Sinustako se sitten on oikein että lapsilta kuvainnollisesti leikataan siivet tasapuolisuuden nimissä. Osa pystyisi lentämään, mutta kaikki ei pysty niin ei muillakaan ole oikeutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämähän se kokoomuslaisten tavoite ja märkä päiväuni. Jaetaan jo alakouluiässä lapset akateemisiin ja amiksiin. Hyvätuloiset, valveutuneet vanhemmat järjestävät lapsensa ensimmäiseen ryhmään ja vähemmän valveutuneiden ja perheen tuen puutetta kokevat lapset sitten jälkimmäisiin. Siloittuu keskitason kokkareiden jälkeisten tie yliopistoon kummasti, kun köyhät mutta lahjakkaat jää duunariammatteihin kuten 60-luvulla.
Sinustako se sitten on oikein että lapsilta kuvainnollisesti leikataan siivet tasapuolisuuden nimissä. Osa pystyisi lentämään, mutta kaikki ei pysty niin ei muillakaan ole oikeutta.
Kun olet näin vakuuttunut asiasta, niin sinulla varmaan on tietoa tutkimuksista jotka osoittavat tasoryhmien hyödyllisyyden edistyneemmille?
Tasoryhmiä kokeiltiin, kun olin itse vielä yläasteella. Oli se ihanaa, kun ne perseilijät, joita ei kiinnostanut muu kuin häiriköinti, olivat siellä tyhmien ryhmissä.
Opettajille varmaan karmeaa yrittää opettaa niille jotain. Edes jotain.
Miksi näitä tutkimuksia ei oteta vakavasti ja muuteta perusopetusta!? Asia hyssytellään piiloon. Nopeasti etenevät ja älykkäät laitetaan kärsimään heikoimpien ja häiriköiden ehdolla jo päiväkodista alkaen! Tiivistetysti; ei päiväkoti eikä koulu pysty tasoittamaan oppimiseroja, jotka johtuvat vanhempien kasvatuskyvyttömyydestä, kielitaidottomuudesta ja neurologisten ongelmien periyttämisestä lapsilleen. Faktat on faktoja. Omat oppimispolut jo ekaluokalta alkaen läpi peruskoulun. Jos kyvyt kehittyvät objektiivisesti testaten, voi siirtyä ryhmissä ylöspäin. Päätösvalta näihin ryhmityksiin opettajille eikä huoltajille eikä oppilaille.
Lisää tosiasioita. Ei rehtorit, koulutuslautakunnat eikä virkamiehet halua muuttaa mitään faktoista huolimatta!!
Jos on sellaisessa koulussa, jossa keskimääräinen osaamistaso on matalaa, varmasti opettajaresursseja menee paljon siihen, että saadaan heikoimmatkin oppilaat etenemään. Tällöin etevimmät oppilaat eivät välttämättä pääse etenemään itselleen sopivassa tahdissa, Ukkola toteaa.
Ylen jutusta
Onko tosiaan niin,että opettajat ja avustajat pitää polttaa loppuun hakkaamalla päätään seinään oppimiskyvyttömien tai/ja käytöshäiriöisten takia?! Onko se yliopistokoulutuksen saaneiden opettajien hyötykäyttöä? Samalla ns.keskitason ja lahjakkaiden oppilaiden joukko jätetään heitteille.
Peruskoulun alkuaikoinahan tuollaisia olikin kielissä ja matematiikassa. Alimman tason kursseilta ei ollut mahdollista jatkaa lukioon. Kurssit poistettiin, kun monet pojat valitsivat alimman tason kurssit ihan vain laiskuuttaan tai siksi, koska kaveritkin valitsivat.
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulun alkuaikoinahan tuollaisia olikin kielissä ja matematiikassa. Alimman tason kursseilta ei ollut mahdollista jatkaa lukioon. Kurssit poistettiin, kun monet pojat valitsivat alimman tason kurssit ihan vain laiskuuttaan tai siksi, koska kaveritkin valitsivat.
Ei tarvitse toistaa samoja virheitä!! Esim ruotsin kielessä nollatasoisia ei pitäisi laittaa lukioon menevien kanssa perseilemään samaan ryhmään ja sabotoimaan opiskelua! Sama kaikissa kielissä ja matematiikassa. Jos käytös ja motivaatio on kohdillaan, olisi mahdollisuus vaihtaa parempiin ryhmiin. On ääretöntä tyhmyyttä sekoittaa kaikki apukoulutasoisista kympin osaajiin samoihin ryhmiin.
Ennenhän kouluissa sai ehdot eikä päässyt luokalta ennen kuin oppi tai suostui opettelemaan tietyt asiat, eli hyväksytty arvosana piti saadaa jokaisesta aineesta.
Nyt olisi jännä nähdä miten tämä toteutettaisiin, kun ala-asteella istuisi kasapäin 30 vuotiaita tummia peruskoululaisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämähän se kokoomuslaisten tavoite ja märkä päiväuni. Jaetaan jo alakouluiässä lapset akateemisiin ja amiksiin. Hyvätuloiset, valveutuneet vanhemmat järjestävät lapsensa ensimmäiseen ryhmään ja vähemmän valveutuneiden ja perheen tuen puutetta kokevat lapset sitten jälkimmäisiin. Siloittuu keskitason kokkareiden jälkeisten tie yliopistoon kummasti, kun köyhät mutta lahjakkaat jää duunariammatteihin kuten 60-luvulla.
Se luokkaretki tehtiin jo silloin 1960-luvulla, kun köyhien mutta fiksujen ja koulutusta arvostavien lapset menivät kunnallisiin keskikouluihin ja sitä myöten peruskouluun. Tämä sukupolvi on jo omatkin lapsensa kasvattanut.
Nykyään koulutus periytyy erittäin vahvasti, koska enää ei juuri ole sellaisia kouluttamattomia, jotka arvostaisivat koulutusta ja opettaisivat lapsensa tekemään töitä.
Siksi tarvitaan edelleen hyvätasoinen peruskoulu, joka antaa kaikenlaisille lapsille edellytykset nousta lahjakkuutensa ja älykkyytensä mukaiselle tasolle.
Itse olen lahjakkaiden ja älykkäiden maalla kasvaneiden vanhempien lapsi, joka opiskeli itsensä pari yhteiskuntalk ylemmäksi. Näin teki myös siskoni ja usea serkuista. Siskoni oli isän suvun ensimmäinen yo ja minä molempien sukujen ensimmäinen tohtori. Kotona tuettiin ja arvostettiin koulutusta, vaikka vanhemmat itse olivat vain opistotasoisiakin, ei yo, koska äidillä ei ollut mahdollisuutta (rahaa) päästä oppikouluun, isä olisi tn päässyt vapaaoppilaspaikalle, jonne kotoa ei kuitenkaan annettu edes yrittää.
Oman lapsen alakoulu on sekoitus akateemisten varakkaiden vanhempien lapsia ja kaupungin vuokralojen asukkaita laidasta laitaan. 1-2 lk ei ollut eroja, siellä oli todella älykkäitä lapsia hyvinkin vaatimattomista oloista. Kyllä se vain lopulta kodin vaikutus kuitenkin alkoi näkyä alaluokkien lopulla ja nyt yläasteella koulumenestyksessä ja muutoinkin. Hyvien perheiden lapset on erikoisluokilla ja tähtää eliittilukioihin ja muut tavisyläkoulussa, jossa vapetetaan ja käytetään päihteitä, ainakin enemmän kuin oman lapsen luokalla. Myös koulumenestys eriytynyt, ne älykkäät kaupungin vuokratalojen pojat ekaluokalta lyöneet koulun läskiksi, eivät lue kokeisiin, häröilevät, jaksacammissa perheissä kuulustellaan kokeisiin, huolehditaan että lapsi herää kouluun ja tekee läksyt, lukee kokeisiin. Ja se näkyy koulumenestyksessä.
Siis: peruskoulun tukea ja tasapäistävää vaikutusta tarvitaan edelleen ja tarvittaisiin paljon enemmän vielä tukea. Kyllä siellä alemmissa luokissa edelleen on potentiaalia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämähän se kokoomuslaisten tavoite ja märkä päiväuni. Jaetaan jo alakouluiässä lapset akateemisiin ja amiksiin. Hyvätuloiset, valveutuneet vanhemmat järjestävät lapsensa ensimmäiseen ryhmään ja vähemmän valveutuneiden ja perheen tuen puutetta kokevat lapset sitten jälkimmäisiin. Siloittuu keskitason kokkareiden jälkeisten tie yliopistoon kummasti, kun köyhät mutta lahjakkaat jää duunariammatteihin kuten 60-luvulla.
Sinustako se sitten on oikein että lapsilta kuvainnollisesti leikataan siivet tasapuolisuuden nimissä. Osa pystyisi lentämään, mutta kaikki ei pysty niin ei muillakaan ole oikeutta.
Fiksut pärjää aina.
Vierailija kirjoitti:
Ennenhän kouluissa sai ehdot eikä päässyt luokalta ennen kuin oppi tai suostui opettelemaan tietyt asiat, eli hyväksytty arvosana piti saadaa jokaisesta aineesta.
Nyt olisi jännä nähdä miten tämä toteutettaisiin, kun ala-asteella istuisi kasapäin 30 vuotiaita tummia peruskoululaisia?
Ei ne istuisi kuin 18-vuotiaiksi ja suurin osa oikeasti olisi valkonaamoja narkkeja ja rikollisia. Rikollisen luonteenkin voi nähdä jo selvästi alakoulussa. Sitäkin on tutkittu.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen siinä käsityksessä, että tutkimustiedon mukaan tasoryhmät eivät hyödytä edistyneempiä opiskelijoita. Ei lähdettä tähän hätään, mutta näin olen lukenut. Jos jollakulla on puoltavaa tai vastustavaa näyttöä niin kiinnostaisi lukea.
Joka tapauksessa asia on aivan liian tärkeä huutoäänestyksellä päätettäväksi.
Kyllä hyödyttää, ja paljon. Meillä on lukiossa ollut tasoryhmät käytössä matematiikassa: lyhyt matikka vähän tyhmemmille ja pitkä matikka vähän fiksummille. Pitkän matikan oppijat oppivat paljon enemmän matematiikasta kuin lyhyen matikan oppijat. Tasoryhmät ovat osoittautuneet hyviksi käytännöksi.
Akateemisilla menestyvillä vanhemmilla on se harha, että he kuvittelevat lapsensa olevan etävämpiä, älykkäämpiä ja ahkerampia kuin ovatkaan. Siellä on kuitenkin ihan samanlaista ja parempiakin työttömien ja päihdeongelmaisten lapsissa. Heillä vain puuttuu kodin tuki tai on jopa mahdotonta käydä täysipainoisesti koulua perhetilanteen vuoksi. Siksi ei mitään tasojakoja.
Oppikoulu ja kansalaiskoulu takaisin! Mutta niin, että oppikoulu olisi maksuton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämähän se kokoomuslaisten tavoite ja märkä päiväuni. Jaetaan jo alakouluiässä lapset akateemisiin ja amiksiin. Hyvätuloiset, valveutuneet vanhemmat järjestävät lapsensa ensimmäiseen ryhmään ja vähemmän valveutuneiden ja perheen tuen puutetta kokevat lapset sitten jälkimmäisiin. Siloittuu keskitason kokkareiden jälkeisten tie yliopistoon kummasti, kun köyhät mutta lahjakkaat jää duunariammatteihin kuten 60-luvulla.
Se luokkaretki tehtiin jo silloin 1960-luvulla, kun köyhien mutta fiksujen ja koulutusta arvostavien lapset menivät kunnallisiin keskikouluihin ja sitä myöten peruskouluun. Tämä sukupolvi on jo omatkin lapsensa kasvattanut.
Nykyään koulutus periytyy erittäin vahvasti, koska enää ei juuri ole sellaisia kouluttamattomia, jotka arvostaisivat koulutusta ja opettaisivat lapsensa tekemään töitä.
<
Itsehän jo kerroit sen! Vaikka kuinka annetaan ja työnnetään tukea heikoille oppilaille, ei se pysty väistämään kodin ja kavereiden painetta toiseen suuntaan. Olen itse tämän nähnyt lukuisia kertoja opettajan urallani. Onko ratkaisu tukien lopetus? Ei vaan kohdentaminen oikein ja ryhmittelyn muuttaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen siinä käsityksessä, että tutkimustiedon mukaan tasoryhmät eivät hyödytä edistyneempiä opiskelijoita. Ei lähdettä tähän hätään, mutta näin olen lukenut. Jos jollakulla on puoltavaa tai vastustavaa näyttöä niin kiinnostaisi lukea.
Joka tapauksessa asia on aivan liian tärkeä huutoäänestyksellä päätettäväksi.
Kyllä hyödyttää, ja paljon. Meillä on lukiossa ollut tasoryhmät käytössä matematiikassa: lyhyt matikka vähän tyhmemmille ja pitkä matikka vähän fiksummille. Pitkän matikan oppijat oppivat paljon enemmän matematiikasta kuin lyhyen matikan oppijat. Tasoryhmät ovat osoittautuneet hyviksi käytännöksi.
Onkin mielenkiintoista, että lukiossa on saanut olla pitkä ja lyhyt matikka mutta peruskoulussa ei!
Kai näitä vastustetaan sillä perusteella, että ajatellaan, että se kohtalo on kiveen kirjattu sitten. Tosiasiassa avainsana on kuitenkin joustavuus. Olen töissä ulkomailla koulussa jossa on selkeät tasoryhmät. Noin kolme kertaa vuodessa tarkistetaan koetulosten perusteella ryhmät, jolloin osa oppilaista vaihtaa tasoryhmää. Ei ole kamalaa.
Tutkimusten mukaan oppimiserot ovat selvät jo kouluun tullessa. Kun tämä fakta rauhassa hyväksytään, luodaan erilaisia oppimispolkuja eri tahtiin eteneville. On turha kuvitella, että pakottamalla ja drillaamalla kaikki oppisivat kaiken! Ei opi. Ei auta luokalle jättäminenkään, kun kyse on selvistä kognitiivisista kyvyistä ja niiden eroista. Näin on aina ollut ja näin on aina tulevaisuudessakin oleva.