Kouluihin tasoryhmät?

Ainahan se noin on ollut. Kympin oppilaat kärsivät äärimmäisesti vitosen ja kutosen oppilaiden kanssa työskentelystä. Luokalle jäävät ovat isompia ja kiusaavat

Ainakin matematiikassa on viime vuodet lapsillani ollut mahdollisuus valita kahdesta polusta, sekä alakoulun että yläkoulun puolella. Esikoiselle tarjottiin myös mahdollisuutta, että tekee matematiikkaa itsenäisesti muutaman kaverin kanssa, saavat edetä tunneilla omaan tahtiinsa ja luppoajalla pelata shakkia. 

Tämä toki vaatii lapsilta jonkin verran oma-aloitteisuutta, mutta vaikeitahan nuo sisällöt eivät ole.

Tuo olisi oikeasti hyvä ajatus. Ei olisikaan vuosiluokkia, vaan tasoryhmät. Lahjakkaamat voisivat edetä koulussa nopeampaa tahtia ja valmistua nopeammin. Ne, joiden täytyy kerrata ensimmäinen luokka monta kertaa eivät kärsisi, vaan etenisivät omaa tahtia kunnes oppimäärä olisi suoritettu. Kävin aikoinaan luokattoman lukion ja oli ihanaa valmistua puolessatoista vuodessa, kun normilukiossa olisi mennyt 3 vuotta.

Kävin oppikoulun ja se oli hyvä systeemi. 

Vastustan tasoryhmiä.

Vierailija kirjoitti:

Tuo olisi oikeasti hyvä ajatus. Ei olisikaan vuosiluokkia, vaan tasoryhmät. Lahjakkaamat voisivat edetä koulussa nopeampaa tahtia ja valmistua nopeammin. Ne, joiden täytyy kerrata ensimmäinen luokka monta kertaa eivät kärsisi, vaan etenisivät omaa tahtia kunnes oppimäärä olisi suoritettu. Kävin aikoinaan luokattoman lukion ja oli ihanaa valmistua puolessatoista vuodessa, kun normilukiossa olisi mennyt 3 vuotta.

Kuka tykkää mistäkin. Puolessatoista vuodessa voi käydä lukiokurssit, jos ei ole erityisen kiinnostunut tekemään laajaa tutkintoa. Kun lukujärjestyksedn tujauttaa pitkän matikan ja fysiikan ja pari vierasta kieltä sekä päälle valinnaisia laidasta laitaan, menee lukiossa kauemmin mutta siellä myös oppii enemmän. Itse opiskelin suunnilleen kaiken mitä kolmessa vuodessa ehti, osan kursseista tentinkin.

Vierailija kirjoitti:

Kävin oppikoulun ja se oli hyvä systeemi. 

Vastustan tasoryhmiä.

Oppikoulu itsessään oli eräänlainen tasoryhmä koska sinne valikoitiin oppilaat.

En kannata! Toivottavasti ei tule Suomeen!

t. luokanopettaja

Tämähän se kokoomuslaisten tavoite ja märkä päiväuni. Jaetaan jo alakouluiässä lapset akateemisiin ja amiksiin. Hyvätuloiset, valveutuneet vanhemmat järjestävät lapsensa ensimmäiseen ryhmään ja vähemmän valveutuneiden ja perheen tuen puutetta kokevat lapset sitten jälkimmäisiin. Siloittuu keskitason kokkareiden jälkeisten tie yliopistoon kummasti, kun köyhät mutta lahjakkaat jää duunariammatteihin kuten 60-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

En kannata! Toivottavasti ei tule Suomeen!

t. luokanopettaja

Nykyisen opsin mukaanhan sun pitää järjestää jokaiselle oman tasoista opetusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo olisi oikeasti hyvä ajatus. Ei olisikaan vuosiluokkia, vaan tasoryhmät. Lahjakkaamat voisivat edetä koulussa nopeampaa tahtia ja valmistua nopeammin. Ne, joiden täytyy kerrata ensimmäinen luokka monta kertaa eivät kärsisi, vaan etenisivät omaa tahtia kunnes oppimäärä olisi suoritettu. Kävin aikoinaan luokattoman lukion ja oli ihanaa valmistua puolessatoista vuodessa, kun normilukiossa olisi mennyt 3 vuotta.

Kuka tykkää mistäkin. Puolessatoista vuodessa voi käydä lukiokurssit, jos ei ole erityisen kiinnostunut tekemään laajaa tutkintoa. Kun lukujärjestyksedn tujauttaa pitkän matikan ja fysiikan ja pari vierasta kieltä sekä päälle valinnaisia laidasta laitaan, menee lukiossa kauemmin mutta siellä myös oppii enemmän. Itse opiskelin suunnilleen kaiken mitä kolmessa vuodessa ehti, osan kursseista tentinkin.

Opiskelin siinä puolessatoista vuodessa pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian sekä kieliä 6, vaati sovittelua (olin kahdella luennolla usein samaan aikaan) eikä hyppytunteja ollut. 

Ei niitä varmaan tarvita. Ellei joku halua erikseen hikipinko -ryhmän. Osa voi tehdä toisia tehtäviä ja osa toisia. Ihan samassa luokassa. Omaan tahtiin. 

Vierailija kirjoitti:

Tämähän se kokoomuslaisten tavoite ja märkä päiväuni. Jaetaan jo alakouluiässä lapset akateemisiin ja amiksiin. Hyvätuloiset, valveutuneet vanhemmat järjestävät lapsensa ensimmäiseen ryhmään ja vähemmän valveutuneiden ja perheen tuen puutetta kokevat lapset sitten jälkimmäisiin. Siloittuu keskitason kokkareiden jälkeisten tie yliopistoon kummasti, kun köyhät mutta lahjakkaat jää duunariammatteihin kuten 60-luvulla.

Se luokkaretki tehtiin jo silloin 1960-luvulla, kun köyhien mutta fiksujen ja koulutusta arvostavien lapset menivät kunnallisiin keskikouluihin ja sitä myöten peruskouluun. Tämä sukupolvi on jo omatkin lapsensa kasvattanut.

Nykyään koulutus periytyy erittäin vahvasti, koska enää ei juuri ole sellaisia kouluttamattomia, jotka arvostaisivat koulutusta ja opettaisivat lapsensa tekemään töitä.

Satusetä nro 10; ei lukiossa ollut luentoja.

Itse olen siinä käsityksessä, että tutkimustiedon mukaan tasoryhmät eivät hyödytä edistyneempiä opiskelijoita. Ei lähdettä tähän hätään, mutta näin olen lukenut. Jos jollakulla on puoltavaa tai vastustavaa näyttöä niin kiinnostaisi lukea.

Joka tapauksessa asia on aivan liian tärkeä huutoäänestyksellä päätettäväksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo olisi oikeasti hyvä ajatus. Ei olisikaan vuosiluokkia, vaan tasoryhmät. Lahjakkaamat voisivat edetä koulussa nopeampaa tahtia ja valmistua nopeammin. Ne, joiden täytyy kerrata ensimmäinen luokka monta kertaa eivät kärsisi, vaan etenisivät omaa tahtia kunnes oppimäärä olisi suoritettu. Kävin aikoinaan luokattoman lukion ja oli ihanaa valmistua puolessatoista vuodessa, kun normilukiossa olisi mennyt 3 vuotta.

Kuka tykkää mistäkin. Puolessatoista vuodessa voi käydä lukiokurssit, jos ei ole erityisen kiinnostunut tekemään laajaa tutkintoa. Kun lukujärjestyksedn tujauttaa pitkän matikan ja fysiikan ja pari vierasta kieltä sekä päälle valinnaisia laidasta laitaan, menee lukiossa kauemmin mutta siellä myös oppii enemmän. Itse opiskelin suunnilleen kaiken mitä kolmessa vuodessa ehti, osan kursseista tentinkin.

Mikä ihmeen kiire sulla on minnekään? En käsitä.

Lukiossa kivointa on monelle verkostoituminen ja ihmissuhteet samalla vuosikurssilla olevien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Tämähän se kokoomuslaisten tavoite ja märkä päiväuni. Jaetaan jo alakouluiässä lapset akateemisiin ja amiksiin. Hyvätuloiset, valveutuneet vanhemmat järjestävät lapsensa ensimmäiseen ryhmään ja vähemmän valveutuneiden ja perheen tuen puutetta kokevat lapset sitten jälkimmäisiin. Siloittuu keskitason kokkareiden jälkeisten tie yliopistoon kummasti, kun köyhät mutta lahjakkaat jää duunariammatteihin kuten 60-luvulla.

Luokanopettajaystäväni sanoi, että viimeistään kolmannella luokalla lapsista näkee 90% varmuudella kuka jatkaa lukioon ja kuka joutuu amikseen. Järjetöntä miten iso osa resursseista kuluu ihan siihen väärään porukkaan.

Vierailija kirjoitti:

Satusetä nro 10; ei lukiossa ollut luentoja.

Riippuu opettajasta. Joillain valitettavasti on luentoja vielä tänäkin päivänä.

eri

Vierailija kirjoitti:

Ainakin matematiikassa on viime vuodet lapsillani ollut mahdollisuus valita kahdesta polusta, sekä alakoulun että yläkoulun puolella. Esikoiselle tarjottiin myös mahdollisuutta, että tekee matematiikkaa itsenäisesti muutaman kaverin kanssa, saavat edetä tunneilla omaan tahtiinsa ja luppoajalla pelata shakkia. 

Tämä toki vaatii lapsilta jonkin verran oma-aloitteisuutta, mutta vaikeitahan nuo sisällöt eivät ole.

Oma-aloitteisuus on vaikein juttu kyllä. 

Johti taktikointiin, hoksasin että ottamalla riskin ei tarvitse niin mahdottomasti puristella. Jotain kasarin ihan alussa seiskalla matikassa keski, ruotsissa laajempi, englannissa laaja. Kasi mentiin samalla kaavalla. Mutta ysillä matikassa loikka laajalle ja sillä ysi loppuun. Laajaa matikkaa opetti ysillä Lapissa sodan käynyt reservin kapteeni, suunnistushommista tuttu, ja sotahulluna olin kanssaan hyvää pataa, joten siirto kohdallani onnistui. Saattoihan tämä res. kapteeni hiukan ohjata silloin seiskan alussa. Nyt ei kouluissa onnistu kun ei ole tasokurssejakaan, ainakaan naisystävän lastenlapsilla. M58

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämähän se kokoomuslaisten tavoite ja märkä päiväuni. Jaetaan jo alakouluiässä lapset akateemisiin ja amiksiin. Hyvätuloiset, valveutuneet vanhemmat järjestävät lapsensa ensimmäiseen ryhmään ja vähemmän valveutuneiden ja perheen tuen puutetta kokevat lapset sitten jälkimmäisiin. Siloittuu keskitason kokkareiden jälkeisten tie yliopistoon kummasti, kun köyhät mutta lahjakkaat jää duunariammatteihin kuten 60-luvulla.

Luokanopettajaystäväni sanoi, että viimeistään kolmannella luokalla lapsista näkee 90% varmuudella kuka jatkaa lukioon ja kuka joutuu amikseen. Järjetöntä miten iso osa resursseista kuluu ihan siihen väärään porukkaan.

Onko hän tehnyt näistä kunnollista analyysia ja julkaissut? Olisi ihan yhteiskunnallisestikin hyödyllistä tutkimustietoa. Varmaan ainakin seurannut näiden oppilaiden polkua yläasteen jälkeiseen aikaan, ja sillä perusteella päätynyt tuohon prosenttilukuun?