Lue keskustelun säännöt.
Kaduttaa, että olen ikinä suostunut kummiksi..
07.12.2024 |
Näin joulun alla etenkin, kun ostaa lahjoja ja ne rahat tulisivat tosiaankin tarpeeseen omien lapsien lahjoihin. Varmaan olen kamala ihminen ajatellessani näin, mutta eipä voi mitään.
Kommentit (54)
Harva vanhempi oikeasti odottaa kummeilta lahjoja. Meillä suvussa kummi on perinteisesti ollut yksi turvallinen aikuinen lisää. En ole saanut kummitädiltäni lahjoja kun ihan pari kertaa, mutta hän järjestää kotonaan leffaillan joka vuosi. Olen 40 ja edelleen vietämme perinteisen leffaillan yhdessä vuosittain, leffat on vain vaihtuneet Disneystä aikuisten makuun. Tosin tänä vuonna mukana oli myös oma lapseni ja kummilapseni, joten Disneyllä mentiin taas. Oli ihanaa syödä popparia yhdessä ja jakaa tämä sama traditio nyt oman kummilapseni kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli ihanat kummit ja heillä oli niitä paljon, jotka näyttivät mitä kummius on, olimme yhteydessä niin kauan kuin he elivät. Itsekin haluaisin olla yhtä hyvä omilleni 7 kummilapselle.
Minä olen läsnä kummilapsen elämässä muutekin kuin syntymäpäivänä ja lahjoja saa niin että, paremmat lahjat silloin ja jouluna pienemmät muistamiset.
Omillani lapsilla on useampi kummi, mutta jokaisella vain yks tai kaks, jotka kulkee lapsen rinnalla.
Tärkeintä on olla kummilapsen elämässä mukana ja perimmäinen syyhän siihen kummiuteen on, jos vanhemmille tapahtuu jotain, niin kummit hoitaa lasta sen jälkeen, mutta nykyään taitaa olla vain muinaismuisto menneestä.
Jokaisella on oikeus kieltäytyä kummiudesta ja sitä kannattaa oikeasti miettiä mitä kummiudelta itse haluaa ja ottaa selvää mitä sitä pyytävät vanhemmat haluaa sen olevan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
KYLLÄ!!!
Elämäni suurin virhe, josta tuli valtava tragedia.
Kuulostaa siltä että sinulla on ollut helppo elämä, jos lahjojen ostaminen kummilapselle on suurin tragediasi
Älä arvostele kun et tiedä koko asiaa. Olettamukset ja luulemiset ei koskaan osu oikeaan.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli ihanat kummit ja heillä oli niitä paljon, jotka näyttivät mitä kummius on, olimme yhteydessä niin kauan kuin he elivät. Itsekin haluaisin olla yhtä hyvä omilleni 7 kummilapselle.
Minä olen läsnä kummilapsen elämässä muutekin kuin syntymäpäivänä ja lahjoja saa niin että, paremmat lahjat silloin ja jouluna pienemmät muistamiset.
Omillani lapsilla on useampi kummi, mutta jokaisella vain yks tai kaks, jotka kulkee lapsen rinnalla.
Tärkeintä on olla kummilapsen elämässä mukana ja perimmäinen syyhän siihen kummiuteen on, jos vanhemmille tapahtuu jotain, niin kummit hoitaa lasta sen jälkeen, mutta nykyään taitaa olla vain muinaismuisto menneestä.
Jokaisella on oikeus kieltäytyä kummiudesta ja sitä kannattaa oikeasti miettiä mitä kummiudelta itse haluaa ja ottaa selvää mitä sitä pyytävät vanhemmat haluaa sen olevan.
Mielestäni kiteytät hyvin! Tärkeintä on se että on sen kummilapsen elämässä, ei lahja-automaattina toimiminen. Lahjominen on helppo tapa suorittaa kummeutta.
Harmittaa itseäkin, mutta en kehdannut kieltäytyä. Kahdelle lapselle olen kummi ja vähän olen rahaa laittanut jouluna, syntymäpäivänä, rippijuhlissa yms. Ärsyttävää tuo sopivan summankin miettiminenkin saatika lahjojen miettiminen etenkin kun en näe kumpaakaan kuin korkeintaan pari kertaa vuodessa, enkä tiedä yhtään mistä tykkäävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua ei (onneksi) koskaan pyydetty kummiksi. Tuskin pyydetäänkään ja vuosia sitten erosin kirkosta eli en voi toimia kummina.
Mä en kyllä 2 ekan vuoden jälkeen ole ostanut kummikakaralle mitään lahjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua ei ole ikinä kenenkään kummiksi edes pyydetty, mielelläni olisin vaikka vaan yhden lapsen kummi kun omia lapsia en ole saanut. Tuntuu kuin lähisuku hyljeksisi minua, niin se kai sitten onkin.
Vierailija kirjoitti:
Mä en kyllä 2 ekan vuoden jälkeen ole ostanut kummikakaralle mitään lahjoja.
Enkä oo kyllä sitä tuon jälkeen myöskään nähnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se kestänyt kuin 15 vuotta. Yllättävän nopeasti aika kului.
Vierailija kirjoitti:
Mua ei ole ikinä kenenkään kummiksi edes pyydetty, mielelläni olisin vaikka vaan yhden lapsen kummi kun omia lapsia en ole saanut. Tuntuu kuin lähisuku hyljeksisi minua, niin se kai sitten onkin.
Ei-omat lapset ne vasta kiittämättömiä ja itsekkäitä onkin. Se vanha kummi-täti on vaan raha-automaatti ja sitäkin tulee liian vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kateus vei kummilapset ja vanhempansa.
Mä olen maailman onnellisin kummi. Olen aina ollut paljon mukana kummilapseni elämässä, ja hän odottaa minua aina innoissaan kylään. Välillä menemme yhdessä uimaan, kirjastoon, leikkipuistoon tms. Rakastan hankkia lapsille lahjoja, paljon helpompaa ja mukavempaa kuin aikuisille. Osallistun kummilapsen hoitoon aktiivisesti. Kummilapsen äiti on minulle todella rakas ihminen myös, ja olen aina koko perheen apuna tarvittaessa. Kiitoksen siitä saan kummilapsen vastavuoroisella rakkaudella ja ihanalla seuralla
En ymmärrä ihmisiä, jotka suostuvat kummiksi vain velvollisuudesta. Kummilapsi on minulle kaikki kaikessa, etenkin kun omia lapsia ei vielä ole. Lapsen isovanhemmillakin on niin paljon lapsenlapsia ja omat urat ja elämät, etteivät he voi aina auttaa. Kummius on minulle tunneiside lapseen, ei mikään velvollisuus toimia lahja-automaattina. Toki silti lellin pikkuista joulu- ja synttärilahjoilla ja satunnaisilla yllätyksillä :)
Anyways ei niitä lahjoja ole mikään pakko ostaa, jos ei lapseen tai tämän vanhempiin mitään suhdetta ole. Kummin ainoa virallinen tehtävä on saapua kasteeseen paikalle
En kuitenkaan ihan ymmärrä, kenelle joku 10e lahja olisi liian kallis. Ja minä sentään olen todella pienituloinen :D Kai niillä aapeenkin lapsilla on omat kumminsa, jotka ne lahjat vastavuoroisesti antaa
Pienille kummilapsille on ihan turha ostaa joululahjoja. Kunnia lahjoista menee kuitenkin Joulupukille.