Kaduttaa, että olen ikinä suostunut kummiksi..
Näin joulun alla etenkin, kun ostaa lahjoja ja ne rahat tulisivat tosiaankin tarpeeseen omien lapsien lahjoihin. Varmaan olen kamala ihminen ajatellessani näin, mutta eipä voi mitään.
Kommentit (54)
Itse kieltäydyin aikoinaan kummiudesta juurikin rahanmenoa ajatellen, kun ei suhteetkaan olleet kummin äitiinkään hääppöiset. Tuntui teennäiseltä.
Voit käydä läpi mitä tarkoittaa olla kummi lapsen vanhempien kanssa. Aika monet vanhemmat ei haluakaan lapselleen lisää tavaraa. Parempi olis viedä lapsi vaikka pulkkamäkeen.
Ei tarvitse olla .itään kallista. Kutsu vaikka kaikki kummilapset samaan aikaan leipomaan pipareita. Loistolahja, varsinkin jos vanhemmat saavat sillä aikaa järjestellä joulua, levätä tms. Toki voi kutsua vanhemmatkin.
Sepä se. Kummi on lahja-automaatti ainakin 18 v. Kiitoksia ei tule koskaan eikä mitään kortteja tai piirustuksia. Valokuvista puhumattakaan.
Osta edullisempia lahjoja. Tai älä osta lahjoja ollenkaan, vaan vietä heidän kanssaan aikaa. Eivät minun kaikki kummini ostaneet joka vuosi lahjoja, eikä se minusta mikään suuri shokki ollut. Yksi heistä oli vielä opiskelija ja sanoi suoraan ettei ollut rahaa. Antoi lahjaksi yhteisen päivän. Käytiin uimalassa ja rakenneltiin legoilla hänen kotonaan.
Vierailija kirjoitti:
Sepä se. Kummi on lahja-automaatti ainakin 18 v. Kiitoksia ei tule koskaan eikä mitään kortteja tai piirustuksia. Valokuvista puhumattakaan.
Kummin laiskuutta olla lahja-automaatti. Muistaminen voi olla myös kortti tai yhteistä tekemistä.
Onpa sääli Kummilapsellesi ostamalla opetat myös lapsellesi antamisen iloa, oletko ajatellut? Meidän lapsen kummit ostavat omalle lapselleen kaiken mitä voi kuvitellakaan, joulukakalentereitakin on monta ja synttäreitä pitävät viikon ajan. Ihan tosi hemmoteltu lapsi, ja se näkyy. Ei osaa jakaa yhtään ja on itsekäs. Kummeja tällä pikkukeisarilla on peräti 7?! Ja lahjavuori sen mukainen.
Meidän lapselle antavat lapsensa käytettyjä leluja ja kerran jopa kulahtaneen vanhan lakanan! Meidän lapsella on kummeja vain tämä pari, ja kaduttaa että pyydettiin heidät.
Mutta ei tiedetty, ettei kummius kiinnosta heitä yhtään vaikka raskausaikana olivat hengessä mukana. Lapsen synnyttyä on käynyt kyllä selväksi, että meidän lapsi on ihan alempiarvoinen heidän lapseensa verrattuna.
Ei ole nähty vuoteen eikä kutsuta enää näitä edes synttäreille, en halua osoittaa meidän lapselle että hän on jonkun hapanneen lelun arvoinen. Mieluummin ollaan ottamatta vastaan mitään.
Joten ap; ei sun tarvitse mitään hankkia jos et halua. Kummi voit olla just niin paljon kun haluat. Joku saattaa pettyä, mutta mitä väliä, teet kuten itse parhaaks näet. Jos kummilapsellas on isovanhempia ja muita kummeja, tuskin hän kaipaa sinun lahjaa.
Meillä ei ole isovanhempiakaan joten kummit olisivat ainoat jotka edes voisivat muistaa.
KYLLÄ!!!
Elämäni suurin virhe, josta tuli valtava tragedia.
Kaveri koetti minua kummiksi saada mutta tietenkin kieltäydyin, enhän pidä lapsista ja nähtävästi kummin tehtävä on vain toimia lahjakoneena sille kakaralle. Irvokasta kun kaveri itse kieli pitkällä odottaa että mitähän se kummisetä nyt ostaa hänelle--köhköh--eikusiis lapsille.
Vierailija kirjoitti:
KYLLÄ!!!
Elämäni suurin virhe, josta tuli valtava tragedia.
Kuulostaa siltä että sinulla on ollut helppo elämä, jos lahjojen ostaminen kummilapselle on suurin tragediasi
Mun lapsilla ei ole lainkaan kummeja. Eikä olla kenenkään kummeja. Kummius kummastuttaa.
Et osta mitään. Meidän suvussa kummit ovat olemassa vain sen vuoksi, koska lasta ei voi muuten kastaa. Jokainen vanhempi hoitaa lahjojen ostamiset lapsilleen ihan itse.
Olin kummi kahdelle pojalle. Kävin heidän synttäreillään, kun olivat pieniä, mutta en mitään joululahjoja koskaan antanut. Erosin sittemmin itse kirkosta, eikä omilla lapsillani ole tietenkään kummeja enkä heitä kaipaisikaan. Pehmeän laskun pois kummiudesta voi tehdä siirtymällä ensin pelkän kortin lähettämiseen. Ei se kummi niin merkittävä ihminen mielestäni ole kenenkään elämässä ellei ole oikeasti uskovainen.
Mikset ole sitten hoitanut kummiuttasi muuten kuin pakollisia lahjoja hankkimalla? Se kummilapsi on ihan oikea ihminen, kannattaa tutustua. Ties vaikka tykkäisit.
Vierailija kirjoitti:
Itse kieltäydyin aikoinaan kummiudesta juurikin rahanmenoa ajatellen, kun ei suhteetkaan olleet kummin äitiinkään hääppöiset. Tuntui teennäiseltä.
Olit viisas. Minä taas erittäin huono valinta kummiksi koska en ostele lahjoja kellekään, aikaani olisin voinut lahjoittaa kummilapsille mutta venhemmille ei kelvannut, olkoot sitten ilman.
Minulla on yksi kummilapsi, joka on nykyään opiskeleva nuori nainen. Se ei kaduta.
Minua on kysytty usein kummiksi, tämän ensimmäisen kummilapseni jälkeen, olen aina kieltäytynyt. Sekään ei kaduta.
Yksi kummilapsi riittää. Hänelle olen ollut läsnäoleva ja huomaavainen kummitäti. Tämä riittää.
Onko se niin, että jos on omia lapsia, ei kiinnosta yrittää tutustua niihin kummilapsiin? Minulla on kolme kummilasta, kaikkiin olen yrittänyt luoda henkilökohtaisen suhteen. Olen järjestänyt kummipäiviä ja lähettänyt kortteja matkoilta. Haluan olla heille yksi turvallinen aikuinen lisää.
Minä tuskin koskaan tulen olemaan kenenkään kummi. Yllätyin kun veljeni pyysi tyttärensä kummiksi toista veljeäni, jolla on itselläänkin entuudestaan kummilapsi ja oma lapsi. Itsellä ei omiakaan lapsia. No, nää on näitä. Alkuun suretti, mutta sitten jätin pettymyksen taakseni. Kannatti. N32
Et ole kamala ihminen vaan ainoastaan tyhmä.
Up