Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 2.

Vierailija kirjoitti:

Oopperalaulaja, huippusopraano, Soile Isokoski, joutui jättämään vlliikkeen. Ja miksi? Ihan vain siksi, että ei voi olla oopperalaulaja. Niin " paha" asia se musiikki on. 

Minusta tämä.kertoo vlliikkeestä kaiken tarpeellisen. Eikä se kerro hyvää. 

Tulee mieleen, että 

a) Hän huomasi itse että haluaa edetä urallaan eikä ehkä edes usko liikkeen oppien tapaan 

b) Hänelle kerrottiin että uskovainen ei voi/halua tehdä tuolla tavalla, jolloin hän ajatteli että koska haluan, en varmaan voi olla uskovainen 

tai

c) hänet erotettiin liikkeestä.

Mutta en kylläkään tiedä käytännössä, tapahtuuko tätä viimeistä juuri koskaan. Uskon myös (ihan oikeasti) että edellä kuvatut neuvot ovat hyvää tarkoittavia. Harmi vaan, kun osan ne karkoittavat pois.

Teatteria pidettiin aikanaan paheiden pesänä, minkä osin ymmärrän, mutta mikä ajatus oopperassa on? Liittyykö se enemmän oopperoiden juoneen, musiikkiin, siihen että oopperalaulajat usein ehostavat, esiintymiseen vai mihin? 

Tähän myös kontrastina kysyisin, miksi kirkkokuoro on ainakin joskus nähty huonona asiana, johon uskovaisen ei olisi hyvä osallistua? Ymmärrän jonkun rytmikkään gospel henkisen kuoron, mutta siis ihan tavanomainen kirkkokuoro? Onko siinä ajateltu esiintymistä, vai jotain muuta asiaa?

Jos mitään kieltoja ei ole, miksi hiuksia värjäävää ja korvakoruja käyttävää ei pidetä oikeana uskovaisena?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos armoneuvo on ihan tuttu termi, niin se on varmaan esillä monissa Päivämiehen tai SRK:n artikkeleissa/teksteissä. Linkkaatko edes yhden? En löytänyt yhtään 🤷🏻

https://www.paivamies.fi/uutiset/puheenvuoron-aiheena-jumalan-armo-6.42…

Kiitos! Tuossa jutussa ei kuitenkaan puhuttu mitään armoneuvoista, vaan kerrottiin että sanasta armo voidaan johtaa muita sanoja:   armonaika, armokutsu, armoneuvo ja armolahja. Väitän edelleen, että en ole koskaan kuullut tuota sanaa seuroissa. Siksi en tiedä mitä se tarkoittaa. 

Väitänpä, että tuo on tasan ainoa osuma ko. sanaan Päivämiehen teksteissä ja tuossakin käsitelty etymologian osalta.

Vierailija kirjoitti:

Nytpä on Ylen sivulla uutinen, jonka luulisi viimeistään herättävän varsinkin vl liikkeen. Eli nuorten tupakoinnin järkyttävän haitallinen vaikutus tulevien lasten terveyteen ja elinikään. Toki on iät kaiket tiedetty, että tupakointi on haitallista lisääntymisterveydelle, mutta nyt jos sitä viimeistään ei aleta saarnaamaan synniksi niin johan on helkkari! Suoraa väkivaltaa omia tulevia lapsia kohtaan! Sama koskee nuuskaa yms. Hymistely seis!

Kieltämättä olen aina ihmetellyt tätä, että lestadiolaisuudessa tupakointi on niin yleistä. Hirveä tapa, joka on monin tavoin haitallinen itselle, lähellä oleville muille ihmisille ja ympäristölle. Jos minkään porukan, niin näin tarkkojen voisi kuvitella välttävän tupakkaa kuin ruttoa. 

Ja jos hengellisessä mielessä vielä ajattelee, että oma keho on kuin Jumalan temppeli, jota ei tulisi saastuttaa, niin tupakoija sen todellakin saastuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos armoneuvo on ihan tuttu termi, niin se on varmaan esillä monissa Päivämiehen tai SRK:n artikkeleissa/teksteissä. Linkkaatko edes yhden? En löytänyt yhtään 🤷🏻

https://www.paivamies.fi/uutiset/puheenvuoron-aiheena-jumalan-armo-6.42…

Kiitos! Tuossa jutussa ei kuitenkaan puhuttu mitään armoneuvoista, vaan kerrottiin että sanasta armo voidaan johtaa muita sanoja:   armonaika, armokutsu, armoneuvo ja armolahja. Väitän edelleen, että en ole koskaan kuullut tuota sanaa seuroissa. Siksi en tiedä mitä se tarkoittaa. 

Väitänpä, että tuo on tasan ainoa osuma ko. sanaan Päivämiehen teksteissä ja tuossakin käsitelty etymologian osalta.

Minun on mahdoton sanoa mitään varmaa siitä oletko kuullut tuota sanaa koskaan. Sen tiedän, että itse olen sen kuullut. Ja olen kuullut sen noissa molemmissa merkityksissä. Jos minulta olisi kysytty sanan merkityksestä ennen kuin olin lukenut tuota juttua olisin selittänyt tuon vanhemman merkityksen, 'armoväline' mukaisesti. Tuon jutun aikoinaan lukiessani tunnistin kuitenkin, että olen kuullut sanan myös merkityksessä 'seurakunnan neuvot'.

Sanalla ei tosiaan löydy googlen hakutuloksia Päivämiehen sivuilta kuin tuo yksi. Varmaa syytä en tähän tiedä, mutta kannattaa huomata, että sen jälkeen kun sanan käyttöä väärässä merkityksessä on kritisoitu, sen käyttöön on saatettu kiinnittää huomiota. Sanan käyttöä saatetaan myös siinä vanhemmassakin, oikeassa, merkityksessä nykyään välttää, koska nuoremmille kuulijoille sana 'neuvo' merkityksessä 'väline' on vieras. Siihen kuinka pitkältä ajalta netistä löytyy Päivämiehen kirjoituksia avoimesti luettavana en ole perehtynyt. Arvelen kuitenkin, että vaikka 80- ja 90-lukujen kirjoituksia ei löydy, joten pelkän nettihaun perusteella en lähtisi itse väittämään, että sanaa ei Päivämies-lehden kirjoituksista ollenkaan löydy. Ja jos luit tuon Armoneuvot päälaellaan jutun niin siinä oli lainaus Leo Väyrysen kirjoituksesta Päivämiehessä. Lainaukseen ei kuitenkaan harmillisesti ollut laitettu päiväystä mistä lehdestä lainaus on ja linkki lehteen ei enää toimi, joten lainauksen oikeellisuutta on vaikea äkkiseltään todistaa oikeaksi. 

Minusta vl elämä vaikuttaa siinä mielessä järkyttävän raskaalta, kun oman elämän aivan viattomia asioita pitäisi koko ajan miettiä siltä kannalta, että "jos nyt loukkaankin jotakin toista".

Eikö olisi kaikille helpompaa vaan ilmoittaa, että "huomenna menen parturiin ja otan hiuksiin jonkun kivan kirkkaan värin ja jos nyt joku aikoo loukkaantua siitä niin ei voi mitään. Voi katsoa sitten toiseen suuntaan."

Hyvin herkkähipiäiseltä vaikuttaa, että siellä on koko ajan loukkaantumisen uhka ilmassa milloin mistäkin ja että sitä pitää vaan arvailla.

Individualisti sanoo: Minulla on oikeus olla oma itseni.

Toista kunnioittava lisää: Mutta vastuuni on elää niin, ettei se loukkaa tai vähättele muita.

Ihanteellista olisi, jos ihminen osaisi yhdistää nämä kaksi: hän on oma itsensä, mutta elää niin, että hänen vapautensa rakentaa, ei riko, yhteyttä toisiin.

Siinäpä meille kaikille läksyä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oopperalaulaja, huippusopraano, Soile Isokoski, joutui jättämään vlliikkeen. Ja miksi? Ihan vain siksi, että ei voi olla oopperalaulaja. Niin " paha" asia se musiikki on. 

Minusta tämä.kertoo vlliikkeestä kaiken tarpeellisen. Eikä se kerro hyvää. 

 

Tulee mieleen, että 

a) Hän huomasi itse että haluaa edetä urallaan eikä ehkä edes usko liikkeen oppien tapaan 

b) Hänelle kerrottiin että uskovainen ei voi/halua tehdä tuolla tavalla, jolloin hän ajatteli että koska haluan, en varmaan voi olla uskovainen 

tai

c) hänet erotettiin liikkeestä.

 

Mutta en kylläkään tiedä käytännössä, tapahtuuko tätä viimeistä juuri koskaan. Uskon myös (ihan oikeasti) että edellä kuvatut neuvot ovat hyvää tarkoittavia. Harmi vaan, kun osan ne karkoittavat pois.

Teatteria

Asia voi selventyä googlaamalla "Huumausaineesta hyväksytyksi 30 vuodessa" 

Vierailija kirjoitti:

Minusta vl elämä vaikuttaa siinä mielessä järkyttävän raskaalta, kun oman elämän aivan viattomia asioita pitäisi koko ajan miettiä siltä kannalta, että "jos nyt loukkaankin jotakin toista".

Ehkä se vl tapakulttuuri on juuri siksi muodostunut. Että ei tarvitse joka välissä puntaroida teenkö niin vai näin. Nuo on kuitenkin hyvin pinnallisia asioita ja harvalle kovin tärkeitä, joten voi helposti ajatella siltä kannalta, että maltillinen linja käy hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta vl elämä vaikuttaa siinä mielessä järkyttävän raskaalta, kun oman elämän aivan viattomia asioita pitäisi koko ajan miettiä siltä kannalta, että "jos nyt loukkaankin jotakin toista".

Ehkä se vl tapakulttuuri on juuri siksi muodostunut. Että ei tarvitse joka välissä puntaroida teenkö niin vai näin. Nuo on kuitenkin hyvin pinnallisia asioita ja harvalle kovin tärkeitä, joten voi helposti ajatella siltä kannalta, että maltillinen linja käy hyvin.

 

Harvalle tärkeitä? Kuitenkaan näkyvästi meikkaavan ja hiuksia värjäävän ei katsota olevan vl. 

Näin ei-vl-ihmisen kommentti.

Vaikka mitään virallista syntilistaa ei ole, niin tietäähän jo vl-lapsikin, että "meikäläiset eivät meikkaa, kuuntele maallista musiikkia, tanssi jne". Sopivaksi ja sopimattomaksi katsotut asiat kulkevat kuitenkin vl-puheissa. Toisissa perheissä rajat ovat tiukemmat kuin toisissa. Ihan sama kaiken kasvatuksen ja perhekulttuurin kanssa.

Liikkeen ulkopuolelle nuo ns. ehdonvallan asiat kuulostavat vain käsittämättömiltä. Moni ymmärtää sen, miksi esimerkiksi pidättäydytään alkoholista ja esiaviollisista suhteista. Mutta nämä laittautumiseen, musiikkiin, tanssiin, kilpaurheiluun yms kuuluvat ajattelumallit ovat todella vieraita. Kuulostavat meidän liikkeen ulkopuolisten korviin samalta, jos joku sanoisi, ettei ole soveliasta syödä vihreitä hedelmiä, käyttää nauhallisia kenkiä, polkea polkupyörällä tai leikata hiuksia. Eihän näillä asioilla ole mitään tekemistä uskon kanssa. 

Siksikin tuntuu vaikealta ymmärtää, kun niin moni vl sanoo muiden olevan vääräuskoisia, kun itse kuitenkin noudattaa ehdonvallan asioita ja asettaa ne usein ylimmäksi ohjenuoraksi. 

Tässäkin keskustelussa muutama vl-kommentoija on todennut, miten he elävät Raamatun mukaan ja epäuskoiset eivät elä.

Yksikään ihminen ei ole synnitön. Yksikään vl tai ei-vl ei kykene noudattamaan kaikkia Raamatussa annettuja ohjeita, käskyjä tai kehotuksia. Jokainen tekee syntiä. Miksi siis ei-vl-ihmisen synti on syvempää kuin vl-ihmisen synti? Vl-ihminen saa kaikkeen synninpäästön, jota ei ei-vl-ihmiselle suoda eikä katsota muuta kristillistä synninpäästöä päteväksi.

Vierailija kirjoitti:

Individualisti sanoo: Minulla on oikeus olla oma itseni.

Toista kunnioittava lisää: Mutta vastuuni on elää niin, ettei se loukkaa tai vähättele muita.

Ihanteellista olisi, jos ihminen osaisi yhdistää nämä kaksi: hän on oma itsensä, mutta elää niin, että hänen vapautensa rakentaa, ei riko, yhteyttä toisiin.

Siinäpä meille kaikille läksyä!

Pop- musiikin kuuntelu, korvakorut ja tanssiminen rikkoo yhteyttä toisiin? Miten?

Liikkeen tupakkakorsteenit (yleisimmin pojat) sen sijaan kyllä mielestäni rikkovat yhteytensä esim kaikkiin astmaatikkoihin ja muihin hengityselinsairaisiin sekä ennen kaikkea tulevaan puolisoonsa ja lapsiinsa p*skomalla siittiönsä pilalle ehdoin tahdoin.

Vierailija kirjoitti:

Individualisti sanoo: Minulla on oikeus olla oma itseni.

Toista kunnioittava lisää: Mutta vastuuni on elää niin, ettei se loukkaa tai vähättele muita.

Ihanteellista olisi, jos ihminen osaisi yhdistää nämä kaksi: hän on oma itsensä, mutta elää niin, että hänen vapautensa rakentaa, ei riko, yhteyttä toisiin.

Siinäpä meille kaikille läksyä!

Ikävä kyllä ne raamit, joiden sisällä vl voi olla "oma itsensä" ovat todella tiukat. Etenkin kulttuuriharrastuksista ja mielenkiinnoista on rajattu aivan jäätävä määrä käytännössä ihmisiltä saavuttamattomiin.

Joillekin luonnostaan "insinöörityypeille" nuo rajat eivät varmaan tunnukaan niin omaa itseä tukahduttavilta, mutta kyllä kultturellit ja taiteelliset boheemit ovat varmasti aika tiukilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua uudestisyntyneenä kristittynä harmittaa eräs asia, joka joskus korostuu, kun jonkun vl:n kanssa juttelen. Satun nyt kuulumaan helluntaiseurakuntaan, mutta en toki ole ensisijaisesti helluntailainen, vaan uskossa oleva Jeesuksen seuraaja.

Itse ajattelen, että uskovia on monenlaisia, ja samoin on seurakuntia. En ajattele, että vain mun seurakunnassa ihmiset olisivat uskossa, tai että esimerkiksi vain yleisesti mihin tahansa helluntaiseurakuntaan (niitäkin on monenlaisia) kuuluvat olisivat uskossa. Työssäni olen kohdannut vanhoillislestadiolaisia, ja usko on tullut puheeksi osan kanssa. Aika usein tulee sellainen erottelun maku vaikka puheenparresta "me uskovaiset", ja kyllähän se sieltä selväksi tulee että sillä tarkoitetaan nimenomaan vl-kristillisyyden tavalla uskovia ihmisiä. Lohtua tuohon tuo se, ettei mun usko ole kenenkään ihmisen ajatuksista riippuvainen ja tärkeintä onkin se, miten Jeesus mut

Kiitos kauniista sanoistasi, ystävä! Toivon, että kirjoitukseni herättelisi ajatuksia ja mielellään keskusteluakin. 

Tiedän kyllä että on olemassa myös vanhoillislestadiolaisia, jotka kertovat, etteivät jaoittele ihmisiä uskovaisiin (vl) ja epäuskoisiin (kaikki muut). Eikä siinä järkeä olisikaan, koska vain Jeesus näkee meidän kaikkien sydämiin ja tietää, mitä siellä on. Siksi yksin Hän voi viimeisenä päivä joko herättää tai kadottaa meidät.

Jumala on se, joka antaa syntejä anteeksi, vaikka välikätenä olisi ihminen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua uudestisyntyneenä kristittynä harmittaa eräs asia, joka joskus korostuu, kun jonkun vl:n kanssa juttelen. Satun nyt kuulumaan helluntaiseurakuntaan, mutta en toki ole ensisijaisesti helluntailainen, vaan uskossa oleva Jeesuksen seuraaja.

Itse ajattelen, että uskovia on monenlaisia, ja samoin on seurakuntia. En ajattele, että vain mun seurakunnassa ihmiset olisivat uskossa, tai että esimerkiksi vain yleisesti mihin tahansa helluntaiseurakuntaan (niitäkin on monenlaisia) kuuluvat olisivat uskossa. Työssäni olen kohdannut vanhoillislestadiolaisia, ja usko on tullut puheeksi osan kanssa. Aika usein tulee sellainen erottelun maku vaikka puheenparresta "me uskovaiset", ja kyllähän se sieltä selväksi tulee että sillä tarkoitetaan nimenomaan vl-kristillisyyden tavalla uskovia ihmisiä. Lohtua tuohon tuo se, ettei mun usko ole kenenkään ihmisen ajatuksista ri

Lisäyksenä vielä, että edellisen siis kirjoitti Esteri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Individualisti sanoo: Minulla on oikeus olla oma itseni.

Toista kunnioittava lisää: Mutta vastuuni on elää niin, ettei se loukkaa tai vähättele muita.

Ihanteellista olisi, jos ihminen osaisi yhdistää nämä kaksi: hän on oma itsensä, mutta elää niin, että hänen vapautensa rakentaa, ei riko, yhteyttä toisiin.

Siinäpä meille kaikille läksyä!

 

Ikävä kyllä ne raamit, joiden sisällä vl voi olla "oma itsensä" ovat todella tiukat. Etenkin kulttuuriharrastuksista ja mielenkiinnoista on rajattu aivan jäätävä määrä käytännössä ihmisiltä saavuttamattomiin.

Joillekin luonnostaan "insinöörityypeille" nuo rajat eivät varmaan tunnukaan niin omaa itseä tukahduttavilta, mutta kyllä kultturellit ja taiteelliset boheemit ovat varmasti aika tiukilla.

Tämä on järjettömän väärin. Se kun itselle joku asia ei ole tärkeä tai ei kosketa on jollekkin toiselle iso osa itseä. Osalle ainut keino toteuttaa itseä selliasena kuin Jumala on luonut on jättää koko usko - ihmisten tähden. Mikä on surullista koska Jeesus sanoo että hänen ikeensä on kevyt ja kuormansa helppo kantaa. Jos uskoo sydämessään syntinsä anteeksi on Jeesuksen opetuslapsi. Ihmisten omat perinnäissäännöt ja velvoittavat neuvot on hapatetta joka hapattaa koko taikinan. Omat säänöt ja vaatimukset vie Jeesuksen ristiltä roolin sovittajana.

"Vapauteen Kristus meidät vapautti. Pysykää siis lujina älkääkä alistuko uudelleen orjuuden ikeeseen. Te, jotka pyritte vanhurskauteen lakia noudattamalla, olette joutuneet eroon Kristuksesta, armon ulkopuolelle. Kristuksessa Jeesuksessa on yhdentekevää, onko ihminen ympärileikattu vai ei. Ainoa tärkeä on rakkautena vaikuttava usko.Te etenitte jo hyvää vauhtia. Kuka teidät on pysäyttänyt? Tehän ette enää tottele totuutta. Tämä ei ole lähtöisin ainakaan hänestä, joka teitä kutsuu. Pieni määrä hapatetta hapattaa koko taikinan."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta vl elämä vaikuttaa siinä mielessä järkyttävän raskaalta, kun oman elämän aivan viattomia asioita pitäisi koko ajan miettiä siltä kannalta, että "jos nyt loukkaankin jotakin toista".

Ehkä se vl tapakulttuuri on juuri siksi muodostunut. Että ei tarvitse joka välissä puntaroida teenkö niin vai näin. Nuo on kuitenkin hyvin pinnallisia asioita ja harvalle kovin tärkeitä, joten voi helposti ajatella siltä kannalta, että maltillinen linja käy hyvin.

 

Mielestäni aliarvioit kyllä aika pahasti alakanttiin sen, kuinka tärkeää taide ja kulttuuri eri muodoissaan ovat ylipäänsä ihmisille. Nehän ovat erittäin tärkeitä asioita ihmisyydessä ja persoonassa.

Varsinkin tuntuu ihan suorastaan henkiseltä väkivallalta tehdä niistä sellaisia "demoneja" nuorille, joille olisi ehdottoman tärkeää saada kokeilla mahdollisimman paljon kaikkea erilaista juttua, jotta löytää sen omimman itsensä. (Toki en suosittele kokeilemaan tupakkaa, huumeita yms tutkitusti vaarallista mutta se on täysin eri asia)

Yhdysvalloissa on tiukka uskonnollinen porukka (oliko amissit, en muista nimeä varmaksi), joiden yhteisöön nuori ei voi jäädä suoraan lapsuudesta, vaan heidät "karkotetaan" vuodeksi ulkomaailmaan. Vasta sen jälkeen voi valita palaako takaisin liikkeeseen. Eli nuorten pitää löytää itsensä muualla kuin liikkeen sisällä ja minusta se on aika fiksu käytäntö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta vl elämä vaikuttaa siinä mielessä järkyttävän raskaalta, kun oman elämän aivan viattomia asioita pitäisi koko ajan miettiä siltä kannalta, että "jos nyt loukkaankin jotakin toista".

Ehkä se vl tapakulttuuri on juuri siksi muodostunut. Että ei tarvitse joka välissä puntaroida teenkö niin vai näin. Nuo on kuitenkin hyvin pinnallisia asioita ja harvalle kovin tärkeitä, joten voi helposti ajatella siltä kannalta, että maltillinen linja käy hyvin.

 

 

Mielestäni aliarvioit kyllä aika pahasti alakanttiin sen, kuinka tärkeää taide ja kulttuuri eri muodoissaan ovat ylipäänsä ihmisille. Nehän ovat erittäin tärkeitä asioita ihmisyydessä ja persoonassa.

Varsinkin tuntuu ihan suorastaan henkiseltä väkivallalta tehdä niistä sellaisia "demoneja" nuorille, jo

Näin juuri. Ja edelleen voi kysyä: jos kerran usko on se tärkein asia ja se riittää, niin silloin ei pitäisi olla mitään väliä vaikka sillä, käykö joku katsomassa teatteriesityksiä vai ei. Ja jos jonkun usko sellaisesta vaarantuu, niin silloinhan se usko on jo alun perinkin ollut ihan tavattoman heikko. Siinä tapauksessa voisi ajatella jopa niin, että hyvä, jos joku esitys tms. saa huomaamaan, että  nyt pitää uskoa vahvistaa. 

JOS siis oikeasti on niin, että voisi käydä näin: joku katsoo nyt vaikka Kansallisteatterissa  näytelmän "Täällä pohjantähden alla" (tai minkä vain)  ja ajattelee sen jälkeen, että "selvä homma, tämä uskovaisen elämä oli nyt tässä, missä on lähin baari?"  Pahoittelen, jos kuulostaa ihan absurdilta, mutta kyllä te teette sen absurdiuden ihan itse. 

Kyllä kai noissa lestadiolaisissa on jotain hyvääkin, vaikka tämän palstan perusteella ei yleisen mielipiteen mukaan niin ole. Minulla ainakin on kokemusta erittäin hyvistä naapureista, työtovereista, lasten leikkikavereista jne. En minä kyllä ymmärrä, mikä saa ihmiset vuodesta (!) toiseen kaivelemaan vikoja toisista ihmisistä, kun ei se omakaan elämä virheetöntä ole. Kyllä tähän maailmaan uskoja ja uskontoja mahtuu. Ettehän te arvostele muitakaan vaan ymmärrätte, hyväksytte, olette omasta mielestänne erittäin suvaitsevaisia. Ja kun useimmat kommentit ovat pelkkää saivartelua, suurennuslasin kanssa etsimistä, että löytyy jokin seikka, josta voi ruveta vääntämään.