Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 2.
Kommentit (7228)
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän täysin, miksi Paavalin kirjeet voivat kuulostaa epätasa-arvoisilta. Hän kirjoitti kulttuurissa, jossa patriarkaalisuus oli itsestäänselvyys ja monet hänen sanansa heijastavat sitä. Mutta jos katsotaan, mitä Paavali itse asiassa opetti Kristuksessa olevasta ihmisestä, hänen sanomansa oli oman aikansa mittapuulla radikaalin tasa-arvoinen.
Hän kirjoitti, että ei ole miestä eikä naista, sillä te kaikki olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa (Gal. 3:28) - lause, jota voisi kutsua jopa varhaiseksi tasa-arvomanifestiksi.
t, keittiöteologi ;)
No, kunpa kaikki tämän ymmärtäisivät!
Vielä tuosta orjuudesta:
Paavali ei varsinaisesti puolustanut orjuutta, mutta hän eli ajassa, jossa orjuus oli yhteiskunnan rakenteisiin juurtunut. Sen sijaan että olisi hyökännyt järjestelmää vastaan, hän muutti sen merkitystä sisältäpäin. Paavali kehotti orjia ja isäntiä käyttäytymään toisiaan kohtaan oikeudenmukaisesti ja rakkaudella (Ef. 6:5-9, Kol. 3:22-4:1), ja Filemonin kirjeessä hän pyysi isäntää ottamaan orjansa vastaan ei enää orjana, vaan rakkaana veljenä.
Hän siis ei hyväksynyt orjuutta moraalisesti, vaan istutti siihen periaatteen, joka myöhemmin mursi sen perustan: että kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita Kristuksessa (Gal. 3:28). Paavali ei ollut orjuuden puolustaja vaan hän oli sen loppumisen alku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko joku katsonut uusimman matkavlogin? Mitä ajatuksia matkasta?
Minä en ole vielä tuota katsonut, aiemmissa kivan hyväntuulinen ja rento meininki. En oikein ymmärrä matkan negatiivista kommentointia, ikään kuin matkustaakin voisi väärin.
Samaa seinäntuijotusta fiilikseltään viimeinenkin, ymmärrän miksi lestadiolaiset tarvitsevat niitä avioliittoleirejään.
Varmaan kannattaa harkita hiukan pitempään viestien sanamuotoja, ellet halua antaa kovin ilkeää kuvaa itsestäsi. Vai oliko se tarkoituskin?
Seinääntuijotusfiilis? Olipa nihkeä kommentti. Okei, ymmärrän kyllä, että kaikki eivät halua lomallaan samoja asioita.
En ole tuota kolmatta
Juuri näin, en viitannutkaan nyt erityisesti heihin tuossa "nähdä muutakin kuin hotellia"- jutussa, yleensä vaan erilaisiin tapoihin viettää että lomaa. Itse olen lomillani koko ajan jossain, ja ajatus rauhallisesta chillailusta tuntuisi vaikealta minulle. Ihana että O ja E on päässeet irtautumaan arjesta :)
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän täysin, miksi Paavalin kirjeet voivat kuulostaa epätasa-arvoisilta. Hän kirjoitti kulttuurissa, jossa patriarkaalisuus oli itsestäänselvyys ja monet hänen sanansa heijastavat sitä. Mutta jos katsotaan, mitä Paavali itse asiassa opetti Kristuksessa olevasta ihmisestä, hänen sanomansa oli oman aikansa mittapuulla radikaalin tasa-arvoinen.
Hän kirjoitti, että ei ole miestä eikä naista, sillä te kaikki olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa (Gal. 3:28) - lause, jota voisi kutsua jopa varhaiseksi tasa-arvomanifestiksi.
t, keittiöteologi ;)
Tuttu tulkinta sekin, mutta tänä päivänä on murheellista, että Paavalin kirjoituksia käytetään naisten vaientamiseen ja sysäämiseen syrjään merkityksellisistä tehtävistä.
Mutta hei, onneksi on taivas. Kun jaksaa olla hiljaa ja kiltisti, palkinto tulee sitten. Samaa on selitetty myös Paavalin orjuus-ohjeista. Että ne on niin hienoja ja edistyksellisiä omalle ajalleen.
Naisten alistamista on kuitenkin jo vuosisatoja perusteltu näillä opeilla. Siksi ei hirveästi jaksa sytyttää kuluneet Paavali-argumentit.
Olen nyt Luukaksen evankeliumin loppupuolella, ja sitä ennen olen lukenut Matteuksen ja Markuksen evankeliumit.
Lukemani on herättänyt monenkinlaisia ajatuksia, joista osa koskettaa ihan omaa elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän täysin, miksi Paavalin kirjeet voivat kuulostaa epätasa-arvoisilta. Hän kirjoitti kulttuurissa, jossa patriarkaalisuus oli itsestäänselvyys ja monet hänen sanansa heijastavat sitä. Mutta jos katsotaan, mitä Paavali itse asiassa opetti Kristuksessa olevasta ihmisestä, hänen sanomansa oli oman aikansa mittapuulla radikaalin tasa-arvoinen.
Hän kirjoitti, että ei ole miestä eikä naista, sillä te kaikki olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa (Gal. 3:28) - lause, jota voisi kutsua jopa varhaiseksi tasa-arvomanifestiksi.
t, keittiöteologi ;)
No, kunpa kaikki tämän ymmärtäisivät!
Tarkoitatko naispappeutta?
Raamatussa, erityisesti Paavalin kirjeissä, opetetaan että seurakunnassa on erilaisia tehtäviä ja armolahjoja (1. Kor. 12:4-11). Kaikki ovat yhtä arvokkaita, mutta roolit voivat vaihdella. Naisen rooliin ei kuulu pappeus/seurakunnan opettaminen.
Miksi niin, älä kysy minulta :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän täysin, miksi Paavalin kirjeet voivat kuulostaa epätasa-arvoisilta. Hän kirjoitti kulttuurissa, jossa patriarkaalisuus oli itsestäänselvyys ja monet hänen sanansa heijastavat sitä. Mutta jos katsotaan, mitä Paavali itse asiassa opetti Kristuksessa olevasta ihmisestä, hänen sanomansa oli oman aikansa mittapuulla radikaalin tasa-arvoinen.
Hän kirjoitti, että ei ole miestä eikä naista, sillä te kaikki olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa (Gal. 3:28) - lause, jota voisi kutsua jopa varhaiseksi tasa-arvomanifestiksi.
t, keittiöteologi ;)
Tuttu tulkinta sekin, mutta tänä päivänä on murheellista, että Paavalin kirjoituksia käytetään naisten vaientamiseen ja sysäämiseen syrjään merkityksellisistä tehtävistä.
Mutta hei, onneksi on taivas. Kun jaksaa olla hiljaa ja kiltisti, palkinto tulee sitten. Samaa on selitetty myös Paavalin orjuus-
Tämä. Kun muistaa nämä " ei ole tässä miestä eikä naista" jne. niin tulee mieleen, että onko tässä joku ristiriita? Nykytutkimuksen mukaan vain osa Paavalin kirjeistä on Paavalin kirjoittamia. Tästä ollaan käsittääkseni yksimielisiä tutkijoiden kesken. Voisiko se selittää ristiriidan? Joidenkin tutkijoiden mukaan " pahimmat" naisia koskevat kohdat on lisätty kirjeisiin jälkeenpäin!?
Vierailija kirjoitti:
Olen nyt Luukaksen evankeliumin loppupuolella, ja sitä ennen olen lukenut Matteuksen ja Markuksen evankeliumit.
Lukemani on herättänyt monenkinlaisia ajatuksia, joista osa koskettaa ihan omaa elämää.
Kommenttini jäi vähän kesken. Siis minunhan piti kertoa, mitä ajatuksia on herännyt.
Ensinnäkin: tärkeintä on tuoda kaikki asiat Jeesukselle. Minun omat virheeni ja vajavaisuuteni, mutta myös aivan kaikki muut asiat. Voin rukoilla jotakin asiaa tapahtuvaksi, mutta on lopulta Jumalan asia toimia kuten parhaaksi näkee.
Toisekseen olen pohtinut, miksi kaikki eivät vain voisi olla uskovia, ja että kunpa eläisimme toisenlaisessa ajassa. Kuitenkin Raamattu kuvaa jatkuvasti tilanteita, joissa opetuslapset kuulivat Jeesuksen puheita ja opetuksia, näkivät Hänen tekemiään ihmetekoja ja todistivat kuinka kirjoitukset kävivät toteen, mutta eivät siltikään ymmärtäneet, kenen kanssa olivat tekemisissä.
Kolmannekseen: Opetuslapset olivat myös monin tavoin ihmisinä vajavaisia, ja silti Jeesus ei heitä hylännyt. Päinvastoin; Jeesus käytti heitä Jumalan valtakunnan työn eteenpäin viemisessä. Tämä on herättänyt ajatuksen, että ehkä sitten minullakin on toivoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän täysin, miksi Paavalin kirjeet voivat kuulostaa epätasa-arvoisilta. Hän kirjoitti kulttuurissa, jossa patriarkaalisuus oli itsestäänselvyys ja monet hänen sanansa heijastavat sitä. Mutta jos katsotaan, mitä Paavali itse asiassa opetti Kristuksessa olevasta ihmisestä, hänen sanomansa oli oman aikansa mittapuulla radikaalin tasa-arvoinen.
Hän kirjoitti, että ei ole miestä eikä naista, sillä te kaikki olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa (Gal. 3:28) - lause, jota voisi kutsua jopa varhaiseksi tasa-arvomanifestiksi.
t, keittiöteologi ;)
No, kunpa kaikki tämän ymmärtäisivät!
Tarkoitatko naispappeutta?
Raamatussa, erityisesti Paavalin kirjeissä, opetetaan että seurakunnassa on erilaisia tehtäviä ja armolahjoja (1. Kor. 12:4-11). Kaikki ovat yhtä arvokkaita, mutta r
"Miksi niin, älä kysy minulta :)"
Miksi asiaa ei voisi/saisi kysyä sinulta?
Vierailija kirjoitti:
Vielä tuosta orjuudesta:
Paavali ei varsinaisesti puolustanut orjuutta, mutta hän eli ajassa, jossa orjuus oli yhteiskunnan rakenteisiin juurtunut. Sen sijaan että olisi hyökännyt järjestelmää vastaan, hän muutti sen merkitystä sisältäpäin. Paavali kehotti orjia ja isäntiä käyttäytymään toisiaan kohtaan oikeudenmukaisesti ja rakkaudella (Ef. 6:5-9, Kol. 3:22-4:1), ja Filemonin kirjeessä hän pyysi isäntää ottamaan orjansa vastaan ei enää orjana, vaan rakkaana veljenä.
Hän siis ei hyväksynyt orjuutta moraalisesti, vaan istutti siihen periaatteen, joka myöhemmin mursi sen perustan: että kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita Kristuksessa (Gal. 3:28). Paavali ei ollut orjuuden puolustaja vaan hän oli sen loppumisen alku.
Paavali ei vastustanut orjuutta ja hänen opetukset ovat olleet yhtenä keppihevosena miljoonia ihmisiä koskeneen julman orjakaupan oikeutukselle. Häneen ovat vedonneet sekä orjuuden kannattajat että vastustajat.
Miksi orjuus kiellettiin, johtuu siitä että ihmisten ajattelu ja yhteiskunta kehittyivät. Kun orjuus alettiin tuomita, myös uskonnollinen tulkinta muuttui.
Orjuutta vastustava tulkitsee Raamattuaan eri tavoin kuin kannattava. Vastustaja tulkitsee, että samanarvoisuus taivaassa tarkoittaa, että sen pitää näkyä myös maan päällä. Kannattaja tulkitsee, että Raamattu hyväksyy orjuuden ja kehottaa tyytymään osaansa, kuten Paavalin kirjoituksista voi lukea.
Raamatun aikaan orjuus oli luonnollinen osa yhteiskuntaa. Niin oli myös naisten alisteisuus mieheen nähden. Jostain syystä jälkimmäinen hyväksytään monissa piireissä ajantasaisena tulkintana mutta sitä ensimmäistä ei näe kannatettavan, vaikka samanlaiset perustelut löytyvät Raamatusta sillekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän täysin, miksi Paavalin kirjeet voivat kuulostaa epätasa-arvoisilta. Hän kirjoitti kulttuurissa, jossa patriarkaalisuus oli itsestäänselvyys ja monet hänen sanansa heijastavat sitä. Mutta jos katsotaan, mitä Paavali itse asiassa opetti Kristuksessa olevasta ihmisestä, hänen sanomansa oli oman aikansa mittapuulla radikaalin tasa-arvoinen.
Hän kirjoitti, että ei ole miestä eikä naista, sillä te kaikki olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa (Gal. 3:28) - lause, jota voisi kutsua jopa varhaiseksi tasa-arvomanifestiksi.
t, keittiöteologi ;)
No, kunpa kaikki tämän ymmärtäisivät!
Tarkoitatko naispappeutta?
Raamatussa, erityisesti Paavalin kirjeissä, opetetaan että seurakunnassa on erilaisia tehtäviä ja armolahjoja (1. Kor. 12:4-11). Kaikki ovat yhtä arvokkaita, mutta r
Että mua väsyttää tuo "yhtä arvokkaita". Toinen on se joka päättää tulkinnasta ja puhuu, jolla on ääni ja sitä kautta "valta". Ja se on niin, vaikka kuinka käyttäisitte kafkamaista kieltä ja puhuisitte palvelemisesta. Joka on yhteisössään arvostettu hänelle annetun roolin vuoksi. Sellainen nimittäin on ihmismieli, että se haluaa katsoa joitain ylöspäin, ei siitä mihinkään pääse.
Toinen on se, joka hiljaa kuuntelee ja jolla ei ole ääntä ollenkaan.
Yhtä arvokkaita rooleja? No eivät ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän täysin, miksi Paavalin kirjeet voivat kuulostaa epätasa-arvoisilta. Hän kirjoitti kulttuurissa, jossa patriarkaalisuus oli itsestäänselvyys ja monet hänen sanansa heijastavat sitä. Mutta jos katsotaan, mitä Paavali itse asiassa opetti Kristuksessa olevasta ihmisestä, hänen sanomansa oli oman aikansa mittapuulla radikaalin tasa-arvoinen.
Hän kirjoitti, että ei ole miestä eikä naista, sillä te kaikki olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa (Gal. 3:28) - lause, jota voisi kutsua jopa varhaiseksi tasa-arvomanifestiksi.
t, keittiöteologi ;)
No, kunpa kaikki tämän ymmärtäisivät!
Tarkoitatko naispappeutta?
Raamatussa, erityisesti Paavalin kirjeissä, opetetaan että seurakunnassa on erilaisia tehtäviä ja armolahjoja (1. Kor. 12:4-11). Kaikki ovat yhtä arvokkaita, mutta r
Kaikki ovat yhtä arvokkaita. Joidenkin tehtävä on olla orjia ja toisten isäntiä. Kumpikin on yhtä tärkeä tehtävä. Erilaisia mutta yhtä arvokkaita kaikki. Pettämätöntä logiikkaa.
Kaikella rakkaudella muistutan, että puhutaan Raamatusta eli Jumalan sanasta. Itse olisin kyllä varovainen, en ivallisesti puhuisi Jumalan sanasta. Ettei vain yltyisi/yllyttäisi muita jumalanpilkkaan. Kaiken muun saa anteeksi, mutta sitä ei.
Vierailija kirjoitti:
Kaikella rakkaudella muistutan, että puhutaan Raamatusta eli Jumalan sanasta. Itse olisin kyllä varovainen, en ivallisesti puhuisi Jumalan sanasta. Ettei vain yltyisi/yllyttäisi muita jumalanpilkkaan. Kaiken muun saa anteeksi, mutta sitä ei.
Älä nyt järkyty, mutta Raamattua tutkitaan ja selitetään ja selityksiä haetaan - kuka kirjoitti, milloin kirjoitti, miksi kirjoitti - ihan kaikissa teologisissa tiedekunnissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikella rakkaudella muistutan, että puhutaan Raamatusta eli Jumalan sanasta. Itse olisin kyllä varovainen, en ivallisesti puhuisi Jumalan sanasta. Ettei vain yltyisi/yllyttäisi muita jumalanpilkkaan. Kaiken muun saa anteeksi, mutta sitä ei.
Älä nyt järkyty, mutta Raamattua tutkitaan ja selitetään ja selityksiä haetaan - kuka kirjoitti, milloin kirjoitti, miksi kirjoitti - ihan kaikissa teologisissa tiedekunnissa.
Toki tiedän tuon. On kuitenkin eri asia tutkia ja selittää, kuin puhua Raamatun sanoista tyyliin: että minua ärsyttää. . . siitä kun vähän kerää kierroksia, niin helposti sanoo jotain, joka kaduttaa myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä tuosta orjuudesta:
Paavali ei varsinaisesti puolustanut orjuutta, mutta hän eli ajassa, jossa orjuus oli yhteiskunnan rakenteisiin juurtunut. Sen sijaan että olisi hyökännyt järjestelmää vastaan, hän muutti sen merkitystä sisältäpäin. Paavali kehotti orjia ja isäntiä käyttäytymään toisiaan kohtaan oikeudenmukaisesti ja rakkaudella (Ef. 6:5-9, Kol. 3:22-4:1), ja Filemonin kirjeessä hän pyysi isäntää ottamaan orjansa vastaan ei enää orjana, vaan rakkaana veljenä.
Hän siis ei hyväksynyt orjuutta moraalisesti, vaan istutti siihen periaatteen, joka myöhemmin mursi sen perustan: että kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita Kristuksessa (Gal. 3:28). Paavali ei ollut orjuuden puolustaja vaan hän oli sen loppumisen alku.
Paavali ei vastustanut orjuutta ja hänen opetukset ovat olleet yhtenä keppihevosena miljoonia ihmisiä koskeneen julman orjakaupan oikeutukse
Tässä viestissä on mielestäni asiaa. Myös minulle on tullut sellainen käsitys, että vaikka usein tunnutaan pidettävän uskontoa moraalin lähteenä ja vain sitä kautta selviävän sen mikä on oikein ja mikä väärin niin se saattaakin monesti olla oikeastaan päinvastoin. Eli ihmisten ajattelu kehittyy ja tietämys lisääntyy uskonnon "ulkopuolella" ja sen mukaan muuttuneet käsitykset sitten siirtyvät myös uskontoon. Se, että uskonnolliset käsitykset on voitu kirjoittaa ylös ja erityisesti kirjapainotaidon keksimisen jälkeen on ollut kohtuullisin kustannuksin mahdollisuus tuottaa suuret määrät identtisiä kopioita uskonnollisista teksteistä on kuitenkin mahdollistanut sen, että jotkut voivat yrittää pitäytyä vanhoissa, jopa tuhansia vuosia sitten vallinneissa käsityksissä, vaikka ne ovat auttamattomasti osoittautuneet esimerkiksi epäoikeudenmukaisiksi tai muita vahingoittaviksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikella rakkaudella muistutan, että puhutaan Raamatusta eli Jumalan sanasta. Itse olisin kyllä varovainen, en ivallisesti puhuisi Jumalan sanasta. Ettei vain yltyisi/yllyttäisi muita jumalanpilkkaan. Kaiken muun saa anteeksi, mutta sitä ei.
Älä nyt järkyty, mutta Raamattua tutkitaan ja selitetään ja selityksiä haetaan - kuka kirjoitti, milloin kirjoitti, miksi kirjoitti - ihan kaikissa teologisissa tiedekunnissa.
Toki tiedän tuon. On kuitenkin eri asia tutkia ja selittää, kuin puhua Raamatun sanoista tyyliin: että minua ärsyttää. . . siitä kun vähän kerää kierroksia, niin helposti sanoo jotain, joka kaduttaa myöhemmin.
Eiköhän Jumala ärsytyksenikin ja väsymykseni kestä, niin mä ainakin uskon:-) Ei sitä niin pienet hetkauta.
Aika mielenkiintoista, että vl vetoaa tuohon kirjeeseen korinttilaisille, jossa Paavali puhuu armolahjoista. Yksi saa lahjan parantaa, toinen lahjan puhua kielillä, kolmas lahjan tulkita edellisen puhetta jne. Jotenkin niin.
Olen ymmärtänyt, että lestadiolaisuudessa ei paljoa näitä armolahjoja viljellä.
Vierailija kirjoitti:
Olen ymmärtänyt, että lestadiolaisuudessa ei paljoa näitä armolahjoja viljellä.
Raamatun mukaan armolahjoja:
(1. Kor. 12:4-11, 27-31
Room. 12:6-8
Ef. 4:11-13)
-usko
-viisauden ja tiedon sanat
-opettaminen, palvelu, johtaminen, anteliaisuus, rohkaiseminen
-henkien erottaminen
-parantamisen lahjat
-ihmetekojen lahjat
-profetoiminen
-kielillä puhuminen ja niiden selittäminen
Viljelystä en tiedä, mutta tuon listan alkupää on kyllä hyvin tuttua vl:lle.
Teologisista tulkintasuunnista vain karismaattinen tulkinta ajattelee, että Jumalan Henki voi antaa myös parantamisen, profetian tai kielilläpuhumisen lahjoja edelleen.
Ymmärrän täysin, miksi Paavalin kirjeet voivat kuulostaa epätasa-arvoisilta. Hän kirjoitti kulttuurissa, jossa patriarkaalisuus oli itsestäänselvyys ja monet hänen sanansa heijastavat sitä. Mutta jos katsotaan, mitä Paavali itse asiassa opetti Kristuksessa olevasta ihmisestä, hänen sanomansa oli oman aikansa mittapuulla radikaalin tasa-arvoinen.
Hän kirjoitti, että ei ole miestä eikä naista, sillä te kaikki olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa (Gal. 3:28) - lause, jota voisi kutsua jopa varhaiseksi tasa-arvomanifestiksi.
t, keittiöteologi ;)