Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 2.
Kommentit (7364)
Kertokaa nyt ensin milloin aloitatte uuden liiton ja siinä elämisen .
Luin Päivämiehestä blogikirjoituksen, jossa perheenäiti pohti kysymystä siitä, miksi kännykät yms ovat ok, mutta telkkari ei. Pieni lainaus blogista: "miksi ei saa tehdä jotakin, mutta jotakin muuta saa? Ei saa ja saa.. Eihän meillä mitään sääntökirjoja ole, mitä saa tehdä ja mitä ei. Ei tässä ruutuasiassa, eikä missään muussakaan. On joitakin hyväksi todettuja toimintamalleja, mutta eivät ne ole mikään sääntökirja."
Ei ole sääntökirjaa, mutta kuitenkin 100 000 vanhoillislestadiolaisen joukko on tässä asiassa sangen yksimielinen, ainakin virallisen opin puolesta? Minusta tämä on sama, kuin 125 000 asukkaan Kuopiossa ihmiset olisivat yksimielisiä siitä, miten perusarkea eletään. Todellisuus on se, että ihmisillä on aivan valtavasti erilaisia (moraali)käsityksiä. Jonkun vanhoillislestadiolaisen mielestä on täysin ok katsoa kilpaurheilua telkkarista (tai paikan päältä), toinen mieltää saman synniksi. Joku antaa lastensa katsoa lastenohjelmia Yle Areenasta, toisen mieltäisi saman synniksi.
Minä en itse ymmärrä sitä, miksi vedotaan siihen, että katsottava sisältö ei saa olla haitaksi uskolle. Minä luen paljon ja katson paljon dokumentteja. Luen ja katson sellaisistakin aiheista, jotka eivät edusta ollenkaan omia arvojani. Tarkoitukseni on ymmärtää erilaisia maailman ilmiöitä, oppia uutta ja nähdä asioista laajempi kuva. Enkä minä koe, että minun moraaliani tai uskoani nakertaisi se, jos näen materiaalia, joka ei kerro minun arvoistani. En toki jaksa kovinkaan paljon tuijottaa jotain Tempparien kaltaista touhua, mutta ei se minua mihinkään huonoon houkuttele.
Vanhoillislestadiolaisuudessa ei jäsenten mukaan ole "sääntöjä". Liikkeestä lähteneet sanovat, että kyllä niitä on.
Sanotaan nyt vaikka niin, että liikkeessä on vahvoja suosituksia tietynlaisiin valintoihin. Eihän siinä mitään, jos niitä vahvoja suosituksia on helppo omalla kohdalla noudattaa ja ei koe luopuvansa mistään, mikä olisi itselle merkityksellistä. Esimerkiksi minua ei haittaisi ollenkaan, jos oma uskonnollinen vakaumukseni kieltäisi alkoholin käytön, kun en muutenkaan juo (ei vain kiinnosta ja terveyssyistä en myöskään halua juoda). Mutta jos haluaisin nauttia yhden lasin viiniä muutaman kerran vuodessa hyvän ruoan yhteydessä, olisi tämä uskonnollisen vakaumuksen näkökulmasta väärin. Aika karua, vaikka ei edes joisi usein/humaltuakseen.
En koe, että vanhoillislestadiolainen voisi vapaasti valita, noudattaako vahvoja suosituksia vai ei. Muut yhteisössä kokevat, että ihminen on tehnyt valinnan olla olematta lestadiolainen, jos hän esimerkiksi:
-värjää hiuksensa tai käyttää (voimakasta) meikkiä
-kuuntelee Siionin laulujen, virsien ja klassisen musiikin rinnalla vaikka rockia tai räppiä
-on aina nauttinut juoksemisesta ja nyt ilmoittautuu mukaan juoksukilpailuun
Vierailija kirjoitti:
Luin Päivämiehestä blogikirjoituksen, jossa perheenäiti pohti kysymystä siitä, miksi kännykät yms ovat ok, mutta telkkari ei. Pieni lainaus blogista: "miksi ei saa tehdä jotakin, mutta jotakin muuta saa? Ei saa ja saa.. Eihän meillä mitään sääntökirjoja ole, mitä saa tehdä ja mitä ei. Ei tässä ruutuasiassa, eikä missään muussakaan. On joitakin hyväksi todettuja toimintamalleja, mutta eivät ne ole mikään sääntökirja."
Ei ole sääntökirjaa, mutta kuitenkin 100 000 vanhoillislestadiolaisen joukko on tässä asiassa sangen yksimielinen, ainakin virallisen opin puolesta? Minusta tämä on sama, kuin 125 000 asukkaan Kuopiossa ihmiset olisivat yksimielisiä siitä, miten perusarkea eletään. Todellisuus on se, että ihmisillä on aivan valtavasti erilaisia (moraali)käsityksiä. Jonkun vanhoillislestadiolaisen mielestä on täysin ok katsoa kilpaurheilua telkkarista (tai paikan päältä), toinen mieltää saman synniksi. Joku antaa lastensa kat
Länsimaiden moraalin rappeutuminen näkyy siinä, että Jumalan sanasta nousevat arvot kuten rehellisyys, puhtaus ja vastuu ovat vähitellen menettäneet merkitystään. Media ja viihde totuttavat ihmisiä irstauteen ja väkivaltaan niin, että sydän turtuu ja synti alkaa näyttää normaalilta.
Raamattu varoittaa:
He kerskuvat siitä, mistä heidän tulisi hävetä. (Fil. 3:19)
Kun yhteys Jumalaan heikkenee, myös moraalinen suunta katoaa. Jumalan sana ja hyvät tavat eivät rajoita vapautta, vaan varjelevat sydämen ja yhteiskunnan turmeltumiselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin Päivämiehestä blogikirjoituksen, jossa perheenäiti pohti kysymystä siitä, miksi kännykät yms ovat ok, mutta telkkari ei. Pieni lainaus blogista: "miksi ei saa tehdä jotakin, mutta jotakin muuta saa? Ei saa ja saa.. Eihän meillä mitään sääntökirjoja ole, mitä saa tehdä ja mitä ei. Ei tässä ruutuasiassa, eikä missään muussakaan. On joitakin hyväksi todettuja toimintamalleja, mutta eivät ne ole mikään sääntökirja."
Ei ole sääntökirjaa, mutta kuitenkin 100 000 vanhoillislestadiolaisen joukko on tässä asiassa sangen yksimielinen, ainakin virallisen opin puolesta? Minusta tämä on sama, kuin 125 000 asukkaan Kuopiossa ihmiset olisivat yksimielisiä siitä, miten perusarkea eletään. Todellisuus on se, että ihmisillä on aivan valtavasti erilaisia (moraali)käsityksiä. Jonkun vanhoillislestadiolaisen mielestä on täysin ok katsoa kilpaurheilua telkkarista (tai paikan päältä), toin
Joo, niin varmaan joku tempparit noin tekeekin mutta mediaa ja viihdettä on monenlaista. Ei kirjallisuuttakaan ole kokonaan kielletty siksi kun dekkareissa tape-taan ihmisiä.
T. Vl
Vierailija kirjoitti:
Tuosta lestadiolaisten vakavuudesta.
Itse olen ei-lestadiolaisena huomannut, että lestadiolaiset hymyilevät toisilleen eri tavalla lämpimästi kuin ei-lestadiolaisille. Aivan kuin olisi kahden kerroksen väkeä: niitä toisia lestadiolaisia kohdellaan tosi lämpimästi ja hymyillen ja sitten muut ei-lestadiolaiset eivät saa samaa kohtelua. En tarkoita, että lestadiolaiset olisivat ilkeitä, ovat vain vähemmän ystävällisiä ei-lestadiolaisille.
(Ai että sain kerran ystävällistä kohtelua ja niin lämpimiä hymyjä, kun minua luuliin lestadiolaiseksi. Marssin lestadiolaispaikkakunnalla kauppaan mökkivaatteissa meikittä (en käytä kynsilakkaa, en korviksia enkä värjää hiuksia, mutta meikkaan), niin oli kyllä ihan toista kuin palvelu samassa kaupassa meikit kasvoilla käydessä.
Huoh huoh ja huoh. Eihän tämä ole enää todellista: olemme niin tarkan silmälläpidon alla, että on jopa huomattu, että meillä on kaksi tapaa hymyillä, lämmin ja vähemmän lämmin. Riippuen siitä, kenelle hymyilemme. Tässä tulee kyllä jo vainoharhaiseksi. Ensinnäkin pitää muistaa kylällä kulkiessaan hymyillä koko ajan ja myös hymyillä juuri sopivan leveästi, ettei tulisi hymyiltyä eri tavalla eti ihmisille.
Käsi sydämelle, kommentoijat, oletteko te aivan tosissanne?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuosta lestadiolaisten vakavuudesta.
Itse olen ei-lestadiolaisena huomannut, että lestadiolaiset hymyilevät toisilleen eri tavalla lämpimästi kuin ei-lestadiolaisille. Aivan kuin olisi kahden kerroksen väkeä: niitä toisia lestadiolaisia kohdellaan tosi lämpimästi ja hymyillen ja sitten muut ei-lestadiolaiset eivät saa samaa kohtelua. En tarkoita, että lestadiolaiset olisivat ilkeitä, ovat vain vähemmän ystävällisiä ei-lestadiolaisille.
(Ai että sain kerran ystävällistä kohtelua ja niin lämpimiä hymyjä, kun minua luuliin lestadiolaiseksi. Marssin lestadiolaispaikkakunnalla kauppaan mökkivaatteissa meikittä (en käytä kynsilakkaa, en korviksia enkä värjää hiuksia, mutta meikkaan), niin oli kyllä ihan toista kuin palvelu samassa kaupassa meikit kasvoilla käydessä.
Huoh huoh ja huoh. Eihän tämä ole enää todellista: olemme niin tarkan silmälläpidon all
Tätä eroa ei varmasti lestadiolaisena huomaa, kun on niin tottunut jaotteluun "meikäläisiin" ja muihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin Päivämiehestä blogikirjoituksen, jossa perheenäiti pohti kysymystä siitä, miksi kännykät yms ovat ok, mutta telkkari ei. Pieni lainaus blogista: "miksi ei saa tehdä jotakin, mutta jotakin muuta saa? Ei saa ja saa.. Eihän meillä mitään sääntökirjoja ole, mitä saa tehdä ja mitä ei. Ei tässä ruutuasiassa, eikä missään muussakaan. On joitakin hyväksi todettuja toimintamalleja, mutta eivät ne ole mikään sääntökirja."
Ei ole sääntökirjaa, mutta kuitenkin 100 000 vanhoillislestadiolaisen joukko on tässä asiassa sangen yksimielinen, ainakin virallisen opin puolesta? Minusta tämä on sama, kuin 125 000 asukkaan Kuopiossa ihmiset olisivat yksimielisiä siitä, miten perusarkea eletään. Todellisuus on se, että ihmisillä on aivan valtavasti erilaisia (moraali)käsityksiä. Jonkun vanhoillislestadiolaisen mielestä on täysin ok katsoa kilpaurheilua telkkarista (tai paikan päältä), toin
Kyllähän lestadiolaisissakin on heitä, jotka kerskuvat sellaisella, millä ei pitäisi. Osa kerskuu, miten itse on taivastiellä ja vääräuskoiset ovat matkalla helvettiin, vaikka ihminen ei kenenkään pelastuksesta päätä eikä sitä tiedä, mikä on Jumalan tahto. Osa lestadiolaisista tekee yritystoimintaa, joka sumeilematta laskuttaa paljon ikäihmisiltä. Näistä löytyy ihan uutisiakin, turha sanoa höpöpuheeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin Päivämiehestä blogikirjoituksen, jossa perheenäiti pohti kysymystä siitä, miksi kännykät yms ovat ok, mutta telkkari ei. Pieni lainaus blogista: "miksi ei saa tehdä jotakin, mutta jotakin muuta saa? Ei saa ja saa.. Eihän meillä mitään sääntökirjoja ole, mitä saa tehdä ja mitä ei. Ei tässä ruutuasiassa, eikä missään muussakaan. On joitakin hyväksi todettuja toimintamalleja, mutta eivät ne ole mikään sääntökirja."
Ei ole sääntökirjaa, mutta kuitenkin 100 000 vanhoillislestadiolaisen joukko on tässä asiassa sangen yksimielinen, ainakin virallisen opin puolesta? Minusta tämä on sama, kuin 125 000 asukkaan Kuopiossa ihmiset olisivat yksimielisiä siitä, miten perusarkea eletään. Todellisuus on se, että ihmisillä on aivan valtavasti erilaisia (moraali)käsityksiä. Jonkun vanhoillislestadiolaisen mielestä on täysin ok katsoa kilpaurheilua telkkarista (tai paikan päältä), toin
Länsimaiden moraalin rappeutuminen näkyy siinä, että Jumalan sanasta nousevat arvot kuten rehellisyys, puhtaus ja vastuu ovat vähitellen menettäneet merkitystään. Media ja viihde totuttavat ihmisiä irstauteen ja väkivaltaan niin, että sydän turtuu ja synti alkaa näyttää normaalilta.
Raamattu varoittaa:
He kerskuvat siitä, mistä heidän tulisi hävetä. (Fil. 3:19)
Kun yhteys Jumalaan heikkenee, myös moraalinen suunta katoaa. Jumalan sana ja hyvät tavat eivät rajoita vapautta, vaan varjelevat sydämen ja yhteiskunnan turmeltumiselta.
Olet tavallaan oikeassa. Hyvä aikomus voi kuitenkin kääntyä vallankäytöksi ja järjettömiksi säännöiksi, mikä on tässäkin yhteisössä näkynyt. Ei kenenkään moraalia oikeasti turmele kynsilakan käyttö tai ehkäisy tarvittaessa. Se on ihan uskomatonta miten ääripäihin ihmiset voi vetää asiat ja asenteet. Toiset valvoo jokaista ajatustakin, toiset julistaa täysin vapaata seksuaalisuutta jne. Varmaan se kultainen keskitie olisi tässäkin se lähinnä oikeaa.
Olet tavallaan oikeassa. Hyvä aikomus voi kuitenkin kääntyä vallankäytöksi ja järjettömiksi säännöiksi, mikä on tässäkin yhteisössä näkynyt. Ei kenenkään moraalia oikeasti turmele kynsilakan käyttö tai ehkäisy tarvittaessa. Se on ihan uskomatonta miten ääripäihin ihmiset voi vetää asiat ja asenteet. Toiset valvoo jokaista ajatustakin, toiset julistaa täysin vapaata seksuaalisuutta jne. Varmaan se kultainen keskitie olisi tässäkin se lähinnä oikeaa.
Sinäkin olet oikeassa. Kuvailet viestissäsi lakihenkisyyden syntiä. Myös (vl-)uskovaiset voivat sortua siihen ja uskomisen vapaus katoaa. Kaidalta polulta voi harhautua kumpaan suuntaan tahansa - synnin vapauteen tai tuohon lakihengen puolelle.
- Tätä eroa ei varmasti lestadiolaisena huomaa, kun on niin tottunut jaotteluun "meikäläisiin" ja muihin. -
Joo, en todellakaan huomaa eroa hymyilytavoissani. On tämä ihan sairasta.
Vierailija kirjoitti:
- Tätä eroa ei varmasti lestadiolaisena huomaa, kun on niin tottunut jaotteluun "meikäläisiin" ja muihin. -
Joo, en todellakaan huomaa eroa hymyilytavoissani. On tämä ihan sairasta.
Hei, ei kannata noin pienestä loukkaantua. Täällä kirjoittelee hyvin monenkirjavaa sakkia. Varmasti monikaan ei allekirjoita noita erilaisia hymyjä, se on vaan yhden ihmisen mp.
Vierailija kirjoitti:
Olet tavallaan oikeassa. Hyvä aikomus voi kuitenkin kääntyä vallankäytöksi ja järjettömiksi säännöiksi, mikä on tässäkin yhteisössä näkynyt. Ei kenenkään moraalia oikeasti turmele kynsilakan käyttö tai ehkäisy tarvittaessa. Se on ihan uskomatonta miten ääripäihin ihmiset voi vetää asiat ja asenteet. Toiset valvoo jokaista ajatustakin, toiset julistaa täysin vapaata seksuaalisuutta jne. Varmaan se kultainen keskitie olisi tässäkin se lähinnä oikeaa.
Sinäkin olet oikeassa. Kuvailet viestissäsi lakihenkisyyden syntiä. Myös (vl-)uskovaiset voivat sortua siihen ja uskomisen vapaus katoaa. Kaidalta polulta voi harhautua kumpaan suuntaan tahansa - synnin vapauteen tai tuohon lakihengen puolelle.
Se lakihenkisyys on ihan yhtä kaukana Jumalasta kuin synnin vapaus. Toisin sanoen, kristillisessä yhteisössä saatetaan elää ihan yhtä ahtaalla ja kaukana totuudesta kuin lähimmässä porttolassa.
Kysymys: Olen katsonut muutaman vl:n somesta, miten lämpimät välit heillä tuntuu olevan sukuun. On isoja sukutapaamisia, joihin tullaan joka vuosi ja muutenkin yhteydenpito on vilkasta.
Eikö teillä ole sukulaiset koskaan riitaisia keskenään? Kun tuntuu, että monilla ihmisillä välit nykyään jopa sisaruksiin on kireitä. Toiset valittaa, ettei ketään kiinnosta tulla vaikkapa perhejuhliin.
Vierailija kirjoitti:
Kysymys: Olen katsonut muutaman vl:n somesta, miten lämpimät välit heillä tuntuu olevan sukuun. On isoja sukutapaamisia, joihin tullaan joka vuosi ja muutenkin yhteydenpito on vilkasta.
Eikö teillä ole sukulaiset koskaan riitaisia keskenään? Kun tuntuu, että monilla ihmisillä välit nykyään jopa sisaruksiin on kireitä. Toiset valittaa, ettei ketään kiinnosta tulla vaikkapa perhejuhliin.
Voin tietysti puhua vain omasta suvustani. Ei meillä kyllä ole pahoja riitoja ollut. Jos on jotenkin toista loukannut, niin kyllä se anteeksi pyytäminen ja antaminen on välit korjannut. Kyllä me kasvetaan yhteisöllisyyteen ja nekin sisarukset, jotka eivät enää ole uskomassa, tulevat mielellään mukaan sukutapaamisiin.
En muista kenenkään vl-tuttuni kertoneen että olisi huonoissa väleissä jonkun sukulaisensa kanssa, mutta eipä sellaista varmaan kovin mielellään (suvun ulkopuoliselle) kertoiskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu varmasti jättivät kaiken hauskan kuvaamatta ja kertomatta ja videolle päätyi haukottelua ja tylsistynyt eipä tässä vielä ole tarpeeksi odoteltukaan -toteamus. No kukin tavallaan. Minusta niillä näytti olevan tylsää kahdestaan.
Hyvä että on paljon lapsia, jos on kahdestaan tylsää.
Ennemmin ehkä kannattais viettää enemmän aikaa ihan keskenäänkin, jos sitä toista olis tarkoitus lopun elämää katsella ja tuossa vaiheessa jo on tuollaista.
Eihän he varmaan kauaa ole ennen avioon menoa seurustelleet. Olisiko puoli vuotta tai ihan maksimissaan vuosi? Uskovaiset menee äkkiä naimisiin, koska esiaviollinen seksi on syntiä. Ja Eeva kertoi , että heti ekasta kierrosta raskautui. Melko tuntematto
2018 kesällä ovat alkaneet seurustella, sitä ennen jo liikkuneet samassa kaveriporukassa. 2020 talvella menneet naimisiin.
Kyllä enemmän tiedän tapauksia jossa ei vl on alkanut perustamaan perhettä (joko vahingossa tai ihan tarkoituksella) muutaman kuukauden päästä ensitapaamisesta. Yhden ainoan vl pariskunnan tiedän, jotka menivät naimisiin 6kk tutustumisesta. Lapsia heillä ei kyllä vielä ole, vaikka naimisissa ovat olleet 2 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys: Olen katsonut muutaman vl:n somesta, miten lämpimät välit heillä tuntuu olevan sukuun. On isoja sukutapaamisia, joihin tullaan joka vuosi ja muutenkin yhteydenpito on vilkasta.
Eikö teillä ole sukulaiset koskaan riitaisia keskenään? Kun tuntuu, että monilla ihmisillä välit nykyään jopa sisaruksiin on kireitä. Toiset valittaa, ettei ketään kiinnosta tulla vaikkapa perhejuhliin.
Voin tietysti puhua vain omasta suvustani. Ei meillä kyllä ole pahoja riitoja ollut. Jos on jotenkin toista loukannut, niin kyllä se anteeksi pyytäminen ja antaminen on välit korjannut. Kyllä me kasvetaan yhteisöllisyyteen ja nekin sisarukset, jotka eivät enää ole uskomassa, tulevat mielellään mukaan sukutapaamisiin.
En muista kenenkään vl-tuttuni kertoneen että olisi huonoissa väleissä jonkun sukulaisensa kanssa, mutta eipä sellaista varmaan kovin mielellään (suvu
En nyt ota kantaa uskontoon millään lailla. Näitä tilanteita on varmasti niin vl kuin ei-vl-perheissä.
Eiköhän aika monilla tilanne ole se, että jos on huonot välit tai jopa katkenneet välit, niin niistä ei huudella. Minä en ole tekemisissä ainoan sisarukseni kanssa (hän on vaikeasti mt- ja päihdeongelmainen, järkevä yhteydenpito on käytännössä mahdotonta). Jos joku puolituttu kysyy, onko minulla sisaruksia, niin kerron, että on yksi. Jos joku kysyy enemmän, niin saatan sanoa, että asuu paikkakunnalla x. En minä kerro, että emme ole missään tekemisissä nykyään. Enkä ole puhunut välien katkeamisesta edes appivanhemmilleni. He välillä kysyvät, miten sisarukseni jaksaa, niin aina totean jotain ympäripyöreää. Meidän suku kyllä tietää, millainen sisarukseni ja hänen elämäntarinansa on. Emme oikeastaan puhu sisaruksestani juuri koskaan sukulaisten kanssa.
Mutta siitä vielä, että ihmiset eivät puhu näistä tilanteista ulkopuolisille. Aika monilla on syystä se kokemus, että toiset eivät läheskään aina ymmärrä, miksi välit ovat riitaisat tai jopa katkenneet. Saatetaan syyllistää, vedota siihen, että kyllä pitää olla tekemisissä jne. Todellisuudessa kukaan ulkopuolinen ei kuitenkaan voi koskaan tietää, millaiset olosuhteet perheessä ovat olleet ja mitä se elämä sen perheenjäsenen/sukulaisen kanssa on ollut. Enkä minä koe tarpeelliseksi lähteä muille selittelemään tarkemmin sisarukseni elämän suuria haasteita, sisarukseni minuun kohdistamaa väkivaltaa jne. Pienet riidat ja arjen erimielisyydet ovat ihan toinen juttu kuin isot syyt, joiden takia välit ovat etäiset tai kokonaan katkenneet.
Olen minäkin antanut anteeksi sisarukselleni hänen tekonsa ja en kanna kaunaa, mutta en näe mitään syytä olla tekemisissä. Se ei rakentaisi häntä eikä olisi hyväksi minulle tai lapsilleni.
Tässäpä pari vl-äitiä ihasteltaviksi/kauhisteltaviksi. Ehkä tiedättekin nämä, ehkä ette.
Apua mitä kommentteja, tuntemattoman pariskunnan parisuhteen tilaa arvioidaan sillä miten he toimivat pitkän matkustuspäivän aikana. Voi teitä ihmisraukat.
Ihana kun ovat tehneet reissusta videoita, kivaa katseltavaa! Toinen matkavlogi oli myös huippu, kiva muisto jää videoista heille itselleenkin jälkeen päin katseltavaksi.
Tuosta lestadiolaisten vakavuudesta.
Itse olen ei-lestadiolaisena huomannut, että lestadiolaiset hymyilevät toisilleen eri tavalla lämpimästi kuin ei-lestadiolaisille. Aivan kuin olisi kahden kerroksen väkeä: niitä toisia lestadiolaisia kohdellaan tosi lämpimästi ja hymyillen ja sitten muut ei-lestadiolaiset eivät saa samaa kohtelua. En tarkoita, että lestadiolaiset olisivat ilkeitä, ovat vain vähemmän ystävällisiä ei-lestadiolaisille.
(Ai että sain kerran ystävällistä kohtelua ja niin lämpimiä hymyjä, kun minua luuliin lestadiolaiseksi. Marssin lestadiolaispaikkakunnalla kauppaan mökkivaatteissa meikittä (en käytä kynsilakkaa, en korviksia enkä värjää hiuksia, mutta meikkaan), niin oli kyllä ihan toista kuin palvelu samassa kaupassa meikit kasvoilla käydessä.