Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 2.

On muuten aika hämmentävää tajuta ettei vl-usko näytä olevan kovin Jeesus-keskeistä. Tämän tajuaa kun on hetken kuplan ulkopuolella ja näkee erilaisia kristillisyyden muotoja ympäri maailmaa. Vl-usko näyttää (ja tuntui) enemmän nojaavan siihen, että uskotaan seurakunnan pyhittävän ihmisen Jumalan edessä, jotenkin tuntuu, että Jeesus on laitettu vähän syrjään ja sivustalle. Missä on ihmisten henkilökohtainen suhde Jeesukseen? Jotenkin kaikki on alkanut näyttää vähän kummalliselta.

Vierailija kirjoitti:

En nyt mainitse tarkkaa aikaa ja lehteä, jotta ko. suku ei olisi tunnistettavissa. 

Luin mökillä muutaman vuosikymmenen takaista lehtijuttua vanhoillislestadiolaisesta eläkeläispariskunnasta (pari on sittemmin hyvin todennäköisesti jo kuollut). Pari kertoi, että he olivat saaneet 19 lasta 30 vuoden aikana (joukossa oli vain yhdet kaksoset). Lapsenlapsia oli jutun tekoaikaan yli 80. Perhe oli elänyt nykymittapuulla hyvin alkeellisissa oloissa vielä silloinkin, kun moniin perheisiin oli tullut arkea helpottavat kodinkoneet, tiskikoneet, pyykinpesukoneet, mikrot yms. Suurin osa jälkikasvusta oli yhä vanhoillislestadiolaisia, heitäkin haastateltiin.

Nostan muutamia huomioita tuosta jutusta kuitenkin niin, ettei ko. suku ole kommenteista tunnistettavissa:

-"Lapsille olen sanonut, että nuorena ei kannata mennä naimisiin, mutta ne sanovat, että mitä jos olisit mennyt vasta kolmikymppisenä. Kuinka moni heistä olisi jäänyt tekemättä?"

Ihme, kun ei ole vielä tullut kommenttia, että jotakuta ei ole haitannut kasvaa XX lapsisessa perheessä, vahtia nuorempia sisaruksia, tehdä paljon kotitöitä eikä ole haitannut, vaikka kasvatus on ollut olematonta ja isovanhemmat eivät muista lapsenlapsia nimeltä.

Vierailija kirjoitti:

Ketjussa keskustelee pelkästään sellaisia ihmisiä, jotka saavat mielihyvää kaivellessaan vl:sta kaikki huonot puolet esille. Siihen sitten vähintään puolet valheita päälle, niin kylläpä tuntuu oma elämä auvoiselta :D

Minä olen yksi täällä aktiivisesti keskustelleista ja minä näen vanhoillislestadiolaisuudessa sekä hyviä että huonoja puolia.

Plussaa: Perhekeskeisyys, ahkeruus ja perinteiset arvot. Ei yhteiskunnassa vallitsevaa lapsivihamielisyyttä, vaan lapset nähdään lahjana. Lapset opetetaan tekemään kotitöitä ja ahkeroimaan. Moni vl-taustainen pärjää hyvin työelämässä ja on menestynyt, kun on tottunut työntekoon jo nuoresta. Telkkarinkatselun ja dokaamisen sijaan kehitetään itseä, aikaa käytetään fiksusti. Yhteisöllisyys, autetaan toisia ja tehdään talkoilla.

Miinusta: Uskoon sotketaan asioita, jotka eivät siihen liity (ns. ehdonvallan asiat, joita silti kuitenkin käytännössä pidetään liikkeen määräysvallan asioina). Käsitys siitä, että vain itse pelastutaan ja muut kristitytkin joutuvat helvettiin. Opetus ei ole linjassa ev. lut. kirkon opetuksen kanssa, mm. aiempi kohta.

Minusta ei ole mikään pikkuasia, että mikään kristinuskon suuntaus väittää olevansa ainoa oikea ja toivottaa toiset kristityt helvettiin. Jeesus ei sanonut, että vain tietyllä tavalla uskovat pelastuvat. Tämä ajatusmalli ei ole millään tavalla kristillistä lähimmäisenrakkautta osoittava, päinvastoin. Eikä Jeesus sanonut, että pelastuksen edellytyksenä on mitkään ulkoiset asiat, kuten herkästi vl-opissa käy, kun "oikean uskon" edellytyksenä pidetään tietynlaista käytöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En nyt mainitse tarkkaa aikaa ja lehteä, jotta ko. suku ei olisi tunnistettavissa. 

Luin mökillä muutaman vuosikymmenen takaista lehtijuttua vanhoillislestadiolaisesta eläkeläispariskunnasta (pari on sittemmin hyvin todennäköisesti jo kuollut). Pari kertoi, että he olivat saaneet 19 lasta 30 vuoden aikana (joukossa oli vain yhdet kaksoset). Lapsenlapsia oli jutun tekoaikaan yli 80. Perhe oli elänyt nykymittapuulla hyvin alkeellisissa oloissa vielä silloinkin, kun moniin perheisiin oli tullut arkea helpottavat kodinkoneet, tiskikoneet, pyykinpesukoneet, mikrot yms. Suurin osa jälkikasvusta oli yhä vanhoillislestadiolaisia, heitäkin haastateltiin.

Nostan muutamia huomioita tuosta jutusta kuitenkin niin, ettei ko. suku ole kommenteista tunnistettavissa:

-"Lapsille olen sanonut, että nuorena ei kannata mennä naimisiin, mutta ne sanovat, että mitä jos olisit mennyt vasta kolmikymppisen

Ei varmaan tule, kun suurperheissä kasvaa pääsääntöisesti rakastettuja lapsia, joista välitetään ihan kuten pienissäkin perheissä. Täällä maalattuja kauhukuvia harva tunnistaa. 

Vierailija kirjoitti:

"Kivat niille vanhemmille sisaruksille, jotka joutuvat ottamaan paljon koppia pikkusisarusten hoitamisesta, kasvattamisesta ja kotitöistä. Kyllä, normaalilapsella voi olla jonkin verran vastuuta, mutta yhdenkään tytön ei pitäisi olla kakkosäiti omille sisaruksilleen."

Näin toki on ja luulen, että moni vl myös tuon periaatteessa allekirjoittaa. Luulenpa vain, että käytännössä on niin helppo pyytää jotain kymmenvuotiasta ja nuorempaakin, että tuopa tämä ja haepa tuo ja leikipä hetki vauvan kanssa.  Kun omat kädet loppuvat. Ja moni vanhempi lapsi niin mielellään varmaan tekeekin. Ainakin joskus. 

Mutta kun se niin helposti  luisuu ja menee liian kuormittavaksi ja vastuuta annetaankin helposti liikaa  ikätasoon nähden. Pitäisi aina miettiä, että kenen on vastuu, jos jotain todella vakavaa sattuu. Jos vastuu on silloin aikuisen, niin silloin sen pitää olla myös käytännössä aikuisen niin, että hän on paikan pä

Nämä kommentit on suorastaan huvittavan alentavia. Ihan kuin vanhoillislestadiolaiset ei itse ymmärtäisi aikuisen vastuuta vaan sinä katsot tarpeelliseksi heristää sormea. Tämä on ihan hulvatonta keskustelua kaikkine rimanalituksineen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En nyt mainitse tarkkaa aikaa ja lehteä, jotta ko. suku ei olisi tunnistettavissa. 

Luin mökillä muutaman vuosikymmenen takaista lehtijuttua vanhoillislestadiolaisesta eläkeläispariskunnasta (pari on sittemmin hyvin todennäköisesti jo kuollut). Pari kertoi, että he olivat saaneet 19 lasta 30 vuoden aikana (joukossa oli vain yhdet kaksoset). Lapsenlapsia oli jutun tekoaikaan yli 80. Perhe oli elänyt nykymittapuulla hyvin alkeellisissa oloissa vielä silloinkin, kun moniin perheisiin oli tullut arkea helpottavat kodinkoneet, tiskikoneet, pyykinpesukoneet, mikrot yms. Suurin osa jälkikasvusta oli yhä vanhoillislestadiolaisia, heitäkin haastateltiin.

Nostan muutamia huomioita tuosta jutusta kuitenkin niin, ettei ko. suku ole kommenteista tunnistettavissa:

-"Lapsille olen sanonut, että nuorena ei kannata mennä naimisiin, mutta ne sanovat

Näistä kauhukuvista ei puhuta. Ja tämä ei koske vain vl-perheitä, vaan suurinta osaa suomalaisista perheistä. Omat vanhempani syntyivät sodan kokeneille isovanhemmilleni sota-ajan jälkeen. Lapsuus oli vanhempieni ikäpolvella niukka, sota oli jättänyt jälkensä isovanhempiin. Vaikeista asioista ja tunteista ei puhuttu. Vaikeuksista sanottiin, että ne ovat perheen sisäisiä asioita ja eivät kuulu muille. Samalla logiikalla omat vanhempani kasvattivat myös minua ja sisaruksiani. Perheessämme oli isoja vaikeuksia (mm. väkivaltaa erään sisaruksen taholta, toinen vanhemmista oli tunne-elämältään äärimmäisen epävakaa, yksi sisaruksistani on päihdeongelmainen jne), mutta nämä asiat vaiettiin kuoliaaksi ja niistä ei ulkopuolisille puhuttu. Olen itse joutunut opettelemaan tunteista puhumisen ja vastoinkäymisistä keskustelemisen. Elän tasapainoista elämää, mutta lähtökohtieni vuoksi tilanne voisi olla toinenkin.

Turhaa sanoa, että kauhukuvista ei olisi kokemusta. Todellisuudessa ne eri tavoin koskettavat isoa osaa perheistä ainakin välillisesti, mutta näistä perheiden tilanteista ei vain puhuta avoimesti ääneen. Pinnan alla onkin sitten toinen todellisuus. Eikä tällä asialla ole mitään tekemistä vanhoillislestadiolaisuuden kanssa, taakkaansa on joka perheellä. Tämä on tullut huomattua, kun juttelee keski-ikäisten kanssa. Jokaisen perheessä on ollut omat suuret murheensa. Harvalla on ollut kovin tasainen elämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En nyt mainitse tarkkaa aikaa ja lehteä, jotta ko. suku ei olisi tunnistettavissa. 

Luin mökillä muutaman vuosikymmenen takaista lehtijuttua vanhoillislestadiolaisesta eläkeläispariskunnasta (pari on sittemmin hyvin todennäköisesti jo kuollut). Pari kertoi, että he olivat saaneet 19 lasta 30 vuoden aikana (joukossa oli vain yhdet kaksoset). Lapsenlapsia oli jutun tekoaikaan yli 80. Perhe oli elänyt nykymittapuulla hyvin alkeellisissa oloissa vielä silloinkin, kun moniin perheisiin oli tullut arkea helpottavat kodinkoneet, tiskikoneet, pyykinpesukoneet, mikrot yms. Suurin osa jälkikasvusta oli yhä vanhoillislestadiolaisia, heitäkin haastateltiin.

Nostan muutamia huomioita tuosta jutusta kuitenkin niin, ettei ko. suku ole kommenteista tunnistettavissa:

-"Lapsille olen sanonut, että n

Tällä näkemyksellä ei, kuten itse sanot, ole mitään tekemistä keskustelun aiheen kanssa. Jostakin syystä täällä on kovasti haluja leimata suurperheiden lapset jotenkin muita onnettomammiksi.

On jopa luettu suurennuslasin kanssa lestadiolaisten kirjoituksia ja yritetty etsiä merkkejä huonosta vanhemmuudesta.

Sitten kun mitään muuta ei keksitä, alkaa jossittelu: asiat voi mennä huonosti. Niin, missä tahansa perheessä voi mennä hyvin, huonosti, hyvin huonosti tai jotakin siltä väliltä. Sitä on elämä.

Vierailija kirjoitti:

Ketjussa keskustelee pelkästään sellaisia ihmisiä, jotka saavat mielihyvää kaivellessaan vl:sta kaikki huonot puolet esille. Siihen sitten vähintään puolet valheita päälle, niin kylläpä tuntuu oma elämä auvoiselta :D

😂(Ajatuksesi muista on niin vääristynyt etten voinut olla nauramatta)

Kutsuisin tätä käsitystäsi vahvistusharhaksi. Tunnen monia lestadiolaisia, heillä tuntuu kaikilla olevan tämä vääristynyt käsitys "ulkomaailmasta". Ollaan paljon omassa kuplassa, eikä osata kohdata ihmisiä, jotka eivät ajattele täysin samoin. Ajatellaan koko muun maailman olevan heitä vastaan.

Sinun kannattaa miettiä, miksi käsitys on tämä.

Miksi esim. näin?: "Hyvä uutinen ei ole uutinen" on sanonta, joka tarkoittaa, että yleensä vain negatiiviset, yllättävät tai poikkeukselliset tapahtumat herättävät huomiota ja nousevat uutisiksi, kun taas arkipäiväiset tai positiiviset asiat jäävät helposti huomaamatta, koska ne ovat normaaleja ja odotettuja eivätkä siksi ole uutisarvoisia. Sanonta korostaa ihmisten ja median kiinnostusta draamaan, kriiseihin ja ennakoimattomiin tilanteisiin, jotka erottuvat normaalista. 

Miksi tämä sanonta on totta?

Normaalius vs. poikkeuksellisuus:

Uutisen perimmäinen tehtävä on kertoa jotain uutta ja odottamatonta. Kun jokin asia on arkipäiväinen tai odotettu, se ei ole uutinen. 

Dramaattisuus:

Negatiiviset tapahtumat, kuten rikollisuus, onnettomuudet tai taloudelliset vaikeudet, ovat usein draamallisempia ja herättävät enemmän huomiota kuin positiiviset tapahtumat. 

Mielenkiinto:

Ihmiset ovat luonnostaan kiinnostuneita kielteisistä asioista, kriiseistä ja jännitteistä, jotka rikkovat arkista rutiinia. 

Uutiskynnyksen täyttyminen:

Hyvät tai neutraalit uutiset eivät usein täytä uutiskynnystä, sillä ne eivät ole yllättäviä tai niillä ei ole suurtakaan merkitystä ihmisten elämään. 

Esimerkkejä: 

Kun joku yllättävästi löytää kadonneen omaisuutensa, se ei ole uutinen. Mutta jos rikollinen varastaa jotain arvokasta, siitä saattaa tulla uutinen.

Kun arki sujuu normaalisti, siitä ei tule uutista.

Hyvä uutinen voisi olla esimerkiksi jonkun henkilön onnistuminen elämässä, mutta se ei ole uutinen ellei se ole poikkeuksellisen merkittävä tai liity johonkin laajempaan ilmiöön."

Minulla ei ole mitään uskoa vastaan. Olen itsekin jonkin sortin uskovainen.

Mutta asun modernilla omakotitalo-alueella, jolla asuu myös asuu myös huomattava määrä lestadiolaisia. Kaikilla meillä "taviksilla" lapset menevät viimeistään yhdeksältä nukkumaan (pienet lapset eivät näy pihalla enää klo20 jälkeen) ja alle 5vuotiailla on aina vanhemmat mukana pihoilla vahtimassa jne. Myös lasten lukumäärä perheissä on 1-3 kpl.

Lestadiolaisilla, vaikka nuoria vanhempia, on täällä tosi isot perheet ja lapset hilluvat pihalla vielä puolilta öin arkenakin! Ihan pienet, jopa vaippaikäiset, vaeltavat yksinään ja tosi usein joku on eksynyt ja vanhempia etsitään. Talvellakin olen nähnyt vaippaikäisiä kulkevan ilman housuja. 3-6vuotiaat jo kulkevatkin laumoissa ja tekevät ilkeyksiä (joukossa tyhmyys tiivistyy) ja kukaan ei vahdi heitä mitenkään! Siis ero on niinkuin yöllä ja päivällä ei-lestadiolaisiin perheisiin. En ymmärrä miten lapset uskalletaan jättää noin heitteille! Täällä pohjois-pohjanmaalla onkin sattunut jo monta tapausta, jossa pieni jäänyt auton alle yms. ja kaikki vl-perheistä. Enkä ihmettele yhtään, kun katson tuota naapuruston menoa! Lasuja on turha tehdä, kun ei ole selvää mikä lapsi kuuluu mihinkin taloon. Paitsi yhdestä "kauhujen talosta", kuten heidän naapurinsa kutsuu, on tehty, koska siellä meno on kaikkein villeintä.



Vanhemmat näissä perheissä ihan ok fiksun oloisia, mutta varmaan lapsia on niin paljon, ettei jakseta. Ja tuo, että lapset vaeltavat jo pieninä missä sattuun tuntuu kuuluvan "kulttuuriin". 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En nyt mainitse tarkkaa aikaa ja lehteä, jotta ko. suku ei olisi tunnistettavissa. 

Luin mökillä muutaman vuosikymmenen takaista lehtijuttua vanhoillislestadiolaisesta eläkeläispariskunnasta (pari on sittemmin hyvin todennäköisesti jo kuollut). Pari kertoi, että he olivat saaneet 19 lasta 30 vuoden aikana (joukossa oli vain yhdet kaksoset). Lapsenlapsia oli jutun tekoaikaan yli 80. Perhe oli elänyt nykymittapuulla hyvin alkeellisissa oloissa vielä silloinkin, kun moniin perheisiin oli tullut arkea helpottavat kodinkoneet, tiskikoneet, pyykinpesukoneet, mikrot yms. Suurin osa jälkikasvusta oli yhä vanhoillislestadiolaisia, heitäkin haastateltiin.

Nostan muutamia huomioita tuosta jutusta kuitenkin niin, ettei ko. suku ole kommenteista tunniste

"On jopa luettu suurennuslasin kanssa lestadiolaisten kirjoituksia ja yritetty etsiä merkkejä huonosta vanhemmuudesta."

Ei se ole suurennuslasin kanssa etsimistä, jos toteaa jutun perusteella jotakin ja pitää sitä ikävänä asiana. Vai etkö itse löytäisi vastaavalla tavalla esimerkkejä huonosta vanhemmuudesta seuraavasta kuvitteellisesta kirjoituksesta?

"Laura, 28 v, on kolmen lapsen äiti. Esikoinen syntyi Lauran ensimmäisestä seurustelusuhteesta, kahden nuoremman isästä Laura erosi viime vuonna. Esikoinen viettää paljon aikaa isänsä luona, kaksi nuorinta tapaa omaa isäänsä harvoin. Lauran vanhemmat ottavat kerran kuussa lapset yökylään, jotta Laura pääsee viihteelle kaveriensa kanssa. Tähän asti Laura on käyttänyt alkoholia reippaasti, mutta juominen on vähentynyt aktiivisen saliharrastuksen myötä. Laura pohtii fitness-harrastuksen aloittamista ja kilpailuihin hakeutumista. Toisinaan Laura pitää lapset päiväkodissa pidempään, jotta saa treenata salilla rauhassa. Tällä hetkellä Laura käy töissä vain satunnaisesti, sillä työnteon sijaan hän arvostaa enemmän omaa aikaa. Laura on pohtinut myös neljännen lapsen hankkimista, sillä hän nauttii vauva-ajasta. Nykyiset lapset ovat jo isompia, joten Lauralle on ehtinyt tulla vauva-aikaa ikävä. Vanhempana Laura haluaa olla rento ja vapaa kasvattaja, joka muodostaa lastensa kanssa kaverilliset välit." 

Ihan varmasti tuollaisen jutun Laura leimattaisiin juopoksi, jolla on risainen parisuhdetausta, lapsia monelle isälle, eikä äitiys kiinnosta, kun lapset ovat paljon hoidossa. Haukuttaisiin huonoksi vanhemmaksi ja miten äidin pitäisi biletyksen ja saliharrastuksen sijaan keskittyä lapsiinsa ja unohtaa neljännen lapsen hankkiminen, jos edellistenkään kanssa ei huvita viettää aikaa. Kyllä ihmiset siis kritisoivat muitakin kuin vanhoillislestadiolaisia, turha siitä on nokkiinsa ottaa. Tervetuloa lukemaan myös palstan muita keskusteluja. Harva se päivä on pitkät keskustelut jostakin "Emma, 30 v, elättää itsensä Onlyfanssilla" -aiheesta, joka herättää tunteita.

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole mitään uskoa vastaan. Olen itsekin jonkin sortin uskovainen.

Mutta asun modernilla omakotitalo-alueella, jolla asuu myös asuu myös huomattava määrä lestadiolaisia. Kaikilla meillä "taviksilla" lapset menevät viimeistään yhdeksältä nukkumaan (pienet lapset eivät näy pihalla enää klo20 jälkeen) ja alle 5vuotiailla on aina vanhemmat mukana pihoilla vahtimassa jne. Myös lasten lukumäärä perheissä on 1-3 kpl.

Lestadiolaisilla, vaikka nuoria vanhempia, on täällä tosi isot perheet ja lapset hilluvat pihalla vielä puolilta öin arkenakin! Ihan pienet, jopa vaippaikäiset, vaeltavat yksinään ja tosi usein joku on eksynyt ja vanhempia etsitään. Talvellakin olen nähnyt vaippaikäisiä kulkevan ilman housuja. 3-6vuotiaat jo kulkevatkin laumoissa ja tekevät ilkeyksiä (joukossa tyhmyys tiivistyy) ja kukaan ei vahdi heitä mitenkään! Siis ero on niinkuin yöllä ja päivällä ei-lestadiolaisiin perheisiin. En ymmärrä miten laps

Osa vanhoillislestadiolaisista pitää ihan normaalina sitä, että pienet lapset valvovat myöhään. Katsoin itse silmät pyöreänä jotain Ollen ja Eevan suviseuravlogia, jossa perheen 3 v kukkui hereillä joskus puolen yön aikaan. Tuohon aikaan pienen lapsen paikka on nukkumassa, oltiinpa kotona tai reissussa.

Olen myös törmännyt tuohon, että osan mielestä on täysin normaalia, että pienetkin lapset pyörivät keskenään ulkona myöhään yöhön. Eikä se ole mitään herkkua naapureillekaan, jos naapurissa asuvat pikkulapset kiljuen hyppivät trampalla keskellä yötä. Meillä muut perheet komentavat lapset trampalta sisälle viimeistään yhdeksältä, jotta muut saavat yörauhan.

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole mitään uskoa vastaan. Olen itsekin jonkin sortin uskovainen.

Mutta asun modernilla omakotitalo-alueella, jolla asuu myös asuu myös huomattava määrä lestadiolaisia. Kaikilla meillä "taviksilla" lapset menevät viimeistään yhdeksältä nukkumaan (pienet lapset eivät näy pihalla enää klo20 jälkeen) ja alle 5vuotiailla on aina vanhemmat mukana pihoilla vahtimassa jne. Myös lasten lukumäärä perheissä on 1-3 kpl.

Lestadiolaisilla, vaikka nuoria vanhempia, on täällä tosi isot perheet ja lapset hilluvat pihalla vielä puolilta öin arkenakin! Ihan pienet, jopa vaippaikäiset, vaeltavat yksinään ja tosi usein joku on eksynyt ja vanhempia etsitään. Talvellakin olen nähnyt vaippaikäisiä kulkevan ilman housuja. 3-6vuotiaat jo kulkevatkin laumoissa ja tekevät ilkeyksiä (joukossa tyhmyys tiivistyy) ja kukaan ei vahdi heitä mitenkään! Siis ero on niinkuin yöllä ja päivällä ei-lestadiolaisiin perheisiin. En ymmärrä miten laps

Voi apua. Kyllä minä kyselisin lapsilta, että mistä talosta olette ja veisin sinne takaisin.  Ja sanoisin pari valittua sanaa. Jos toistuu, niin lasu, ilman  muuta. Ja jos lapsi on niin pieni, ettei osaa edes kotiaan  kertoa, niin veisin omaan kotiin ja soittaisin heti sosiaalitoimeen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kivat niille vanhemmille sisaruksille, jotka joutuvat ottamaan paljon koppia pikkusisarusten hoitamisesta, kasvattamisesta ja kotitöistä. Kyllä, normaalilapsella voi olla jonkin verran vastuuta, mutta yhdenkään tytön ei pitäisi olla kakkosäiti omille sisaruksilleen."

Näin toki on ja luulen, että moni vl myös tuon periaatteessa allekirjoittaa. Luulenpa vain, että käytännössä on niin helppo pyytää jotain kymmenvuotiasta ja nuorempaakin, että tuopa tämä ja haepa tuo ja leikipä hetki vauvan kanssa.  Kun omat kädet loppuvat. Ja moni vanhempi lapsi niin mielellään varmaan tekeekin. Ainakin joskus. 

Mutta kun se niin helposti  luisuu ja menee liian kuormittavaksi ja vastuuta annetaankin helposti liikaa  ikätasoon nähden. Pitäisi aina miettiä, että kenen on vastuu, jos jotain todella vakavaa sattuu. Jos vastuu on silloin aikuisen, niin silloin sen pitää olla myös kä

Ai oikein on hulvatonta. Kuule itsekin  olen naimisissa sellaisen ihmisen kanssa, jolla on tausta lestadiolaisessa perheessä sisarussarjan vanhimmassa päässä. Tunnen myös hänen sisaruksiaan. Jotain siis luulen tietäväni aiheesta ja voin kertoa, etteivät ne keskustelut ole olleet mitään naurun tyrskettä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole mitään uskoa vastaan. Olen itsekin jonkin sortin uskovainen.

Mutta asun modernilla omakotitalo-alueella, jolla asuu myös asuu myös huomattava määrä lestadiolaisia. Kaikilla meillä "taviksilla" lapset menevät viimeistään yhdeksältä nukkumaan (pienet lapset eivät näy pihalla enää klo20 jälkeen) ja alle 5vuotiailla on aina vanhemmat mukana pihoilla vahtimassa jne. Myös lasten lukumäärä perheissä on 1-3 kpl.

Lestadiolaisilla, vaikka nuoria vanhempia, on täällä tosi isot perheet ja lapset hilluvat pihalla vielä puolilta öin arkenakin! Ihan pienet, jopa vaippaikäiset, vaeltavat yksinään ja tosi usein joku on eksynyt ja vanhempia etsitään. Talvellakin olen nähnyt vaippaikäisiä kulkevan ilman housuja. 3-6vuotiaat jo kulkevatkin laumoissa ja tekevät ilkeyksiä (joukossa tyhmyys tiivistyy) ja kukaan ei vahdi heitä mitenkään! Siis ero on niinkuin yöllä ja päivällä ei

Muista videoista päätellen heidän lapset on yleensä aina nukkumassa ennen yhdeksää. Se että reissussa yhtenä iltana lapsi ei saakaan unta ja tulee vanhempien kanssa viettämään hetkeksi aikaa, ei tarkoita sitä että normaalisti olisi hyväksyttävää että lapsi valvoo. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole mitään uskoa vastaan. Olen itsekin jonkin sortin uskovainen.

Mutta asun modernilla omakotitalo-alueella, jolla asuu myös asuu myös huomattava määrä lestadiolaisia. Kaikilla meillä "taviksilla" lapset menevät viimeistään yhdeksältä nukkumaan (pienet lapset eivät näy pihalla enää klo20 jälkeen) ja alle 5vuotiailla on aina vanhemmat mukana pihoilla vahtimassa jne. Myös lasten lukumäärä perheissä on 1-3 kpl.

Lestadiolaisilla, vaikka nuoria vanhempia, on täällä tosi isot perheet ja lapset hilluvat pihalla vielä puolilta öin arkenakin! Ihan pienet, jopa vaippaikäiset, vaeltavat yksinään ja tosi usein joku on eksynyt ja vanhempia etsitään. Talvellakin olen nähnyt vaippaikäisiä kulkevan ilman housuja. 3-6vuotiaat jo kulkevatkin laumoissa ja tekevät ilkeyksiä (joukossa tyhmyys tiivistyy) ja kukaan ei vahdi heitä mitenkään! Siis ero on niinkuin yöllä ja päivällä ei

Heh, oli pakko käyvvä kattomassa että mikä video. Lapsi heräs kesken unien ku he tuli takaisin vaunulle. Sait sen kuulostaman siltä että he antoi lapsen valvoa sinne puoleen yöhön asti. 

"Heh, oli pakko käyvvä kattomassa että mikä video. Lapsi heräs kesken unien ku he tuli takaisin vaunulle. Sait sen kuulostaman siltä että he antoi lapsen valvoa sinne puoleen yöhön asti. "

Kuka kumma videoi puolen yön aikaan lapsiperheen elämää? Kuvaa sitä, kun lapsi herää kesken unien? Mitä ihmeen touhua tuo tuollainen on.

Vierailija kirjoitti:

"Heh, oli pakko käyvvä kattomassa että mikä video. Lapsi heräs kesken unien ku he tuli takaisin vaunulle. Sait sen kuulostaman siltä että he antoi lapsen valvoa sinne puoleen yöhön asti. "

 

Kuka kumma videoi puolen yön aikaan lapsiperheen elämää? Kuvaa sitä, kun lapsi herää kesken unien? Mitä ihmeen touhua tuo tuollainen on.

Nykyaikaa. Sitä kun omasta päivästä tehdään video heräämisestä nukkumiseen asti. Vlogi nimeltään.

Ei siinä mielestäni ole mitään pahaa. Mukavia videoita tekevät ja homma näyttää olevan hallussa. 

Vierailija kirjoitti:

Kuinka onnellista onkaan kun saa luottaa ihan koko elämän olevan Jumalan käsissä <3

 

Sun pitäisi sanoa tuo kaikille niille uskonsisarille ja -veljille, jotka miettivät päiviensä päättämistä, ajavat rekan kanssa kolarin hyvällä kelillä, ovat psykiatrialla osastohoidossa. Voit vielä lisätä, että he eivät varmaan ole oikeassa uskossa kun eivät ole onnellisia. <3

Mä olen eri mieltä videoiden perusteella siitä, että Ollen ja Eevan lapset menisi aikaisin nukkumaan. Usein ovat olleet hereillä myöhäänkin ja lasten nukkumaanmenoaika on sangen myöhäinen. Nimimerkillä meillä 4 v menee nukkumaan klo 19.30 ja samoihin aikoihin menee monet ikätoverit. Eihän se pieni lapsi saa nukuttuakaan tarpeeksi yön aikana, jos menee nukkumaan klo 22 ja herätys on aamulla aikaisin, kun täytyy lähteä päiväkotiin.

Eikä se koululaistenkaan arki sitä ole, että voi nukkua aamulla miten myöhään tahansa. Koulu alkaa usein kahdeksalta ja jos satut asumaan kaukana koulukyytien varassa, niin bussit menevät usein hyvinkin aikaisin.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen eri mieltä videoiden perusteella siitä, että Ollen ja Eevan lapset menisi aikaisin nukkumaan. Usein ovat olleet hereillä myöhäänkin ja lasten nukkumaanmenoaika on sangen myöhäinen. Nimimerkillä meillä 4 v menee nukkumaan klo 19.30 ja samoihin aikoihin menee monet ikätoverit. Eihän se pieni lapsi saa nukuttuakaan tarpeeksi yön aikana, jos menee nukkumaan klo 22 ja herätys on aamulla aikaisin, kun täytyy lähteä päiväkotiin.

Eikä se koululaistenkaan arki sitä ole, että voi nukkua aamulla miten myöhään tahansa. Koulu alkaa usein kahdeksalta ja jos satut asumaan kaukana koulukyytien varassa, niin bussit menevät usein hyvinkin aikaisin.

Mistä sinä tiedät heidän lasten nukkumaanmenoajat arkisin tai sitä, moneltako heräävät?