Lue keskustelun säännöt.
Tiedättekö ketään Ivy League tai muussa huippuyliopistossa opiskellutta?
06.12.2024 |
Julkisuudenhenkilöistä Kimmo Sasi on opiskellut Columbian yliopistossa. Sitten oli joku persupoliitikko, joka oli opiskellut Oxfordissa tai Cambridgessa.
Miksi suomalaisia on niin vähän huippuylipistoissa? Yhdysvaltoihin moni alemman keskiluokan perheen lapsi saisi stipendin huonon tulotason perusteella, joten rahasta tämä ei ole kiinni.
Kommentit (52)
Ivy League -nimitystä käytetään vain amerikkalaisista huippuyliopistoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen moniakin. Ivyissäkin on melko keskinkertaisia opinahjoja mukana, ei todellakaan ole mitään huippukouluja ne kaikki.
Toki tiettyihin koulutusohjelmiin on helpompi päästä, muttei mitenkään läpihuutojuttu päästä sisään. Jo hakemusprosessi suosituskirjeineen ja muine lähtötasovaatimuksineen on niin raskas, että karsii huonot pois jo ennen kuin he ovat hakeneet.
Ei ne nyt surkeita kouluja toki ole, eikä niihin pääsy ole läpihuutojuttu. Mutta paljon sinne menee porukkaa joka vuosi kuitenkin.
Pointtini ole että tuo ivy league nyt on vaan joku futisliiga, eikä mikään huippuyliopiston tae. Stanford ja MIT on liigaan kuulumattomia huippukouluja, toisin kuin vaikka Dartmouth vaikka kelpo koulu sekin.
Sisäänpääsyprosentti
Suomessa Taideyliopistoon pääsee 3% hakijoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen moniakin. Ivyissäkin on melko keskinkertaisia opinahjoja mukana, ei todellakaan ole mitään huippukouluja ne kaikki.
Toki tiettyihin koulutusohjelmiin on helpompi päästä, muttei mitenkään läpihuutojuttu päästä sisään. Jo hakemusprosessi suosituskirjeineen ja muine lähtötasovaatimuksineen on niin raskas, että karsii huonot pois jo ennen kuin he ovat hakeneet.
Ei ne nyt surkeita kouluja toki ole, eikä niihin pääsy ole läpihuutojuttu. Mutta paljon sinne menee porukkaa joka vuosi kuitenkin.
Pointtini ole että tuo ivy league nyt on vaan joku futisliiga, eikä mikään huippuyliopiston tae. Stanford ja MIT on liigaan kuulumattomia huippukouluja, toisin kuin vaikka Dartmouth vaikka kelpo koulu sekin
Taideyliopistoon onkin erittäin vaikea päästä. Sibelius-Akatemia on eräs arvostetuimpia musiikin korkeakouluja maailmassa.
Vierailija kirjoitti:
Ivy League -nimitystä käytetään vain amerikkalaisista huippuyliopistoista.
Luetunymmärtäminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen moniakin. Ivyissäkin on melko keskinkertaisia opinahjoja mukana, ei todellakaan ole mitään huippukouluja ne kaikki.
Toki tiettyihin koulutusohjelmiin on helpompi päästä, muttei mitenkään läpihuutojuttu päästä sisään. Jo hakemusprosessi suosituskirjeineen ja muine lähtötasovaatimuksineen on niin raskas, että karsii huonot pois jo ennen kuin he ovat hakeneet.
Ei ne nyt surkeita kouluja toki ole, eikä niihin pääsy ole läpihuutojuttu. Mutta paljon sinne menee porukkaa joka vuosi kuitenkin.
Pointtini ole että tuo ivy league nyt on vaan joku futisliiga, eikä mikään huippuyliopiston tae. Stanford ja MIT on liigaan kuulumattomia huippukouluja, toisin kuin vaikka Dartmouth vaikka kelpo koulu sekin.
Totta. Lisäksi se miten huippuyliopistot rankataan on hieman villi viidakko, jossa vaikuttaa moni asia.
Ensinnäkin kenen ranking-listasta puhutaan. Esimerkiksi briteillä, amerikkalaisilla ja australialaisilla tai vaikkapa kiinalaisilla on hieman erilaiset rankinglistat, jotka usein heijastavat heidän omia intressejään. Usein listan oman maantieteellisen alueen yliopistot korostuvat kärkipäässä.
Toisekseen mitä niissä mitataan. Onko kyseessä objektiiviset vai subjektiiviset mittarit, ja missä suhteessa. Saatu rahoitus, valmistuvien määrät, opiskelijoiden laatu jonkun yhteisesti hyväksytyn testin mukaan (esim. GMAT), opiskelijoiden työllistyminen, henkilökunnan julkaisut, jne. Mittareita ja niiden yhdistelmiä on valtavasti, eikä ole edes mahdollista sanoa mikä yhdistelmä on ylivoimaisesti paras. Yleisesti tietenkin voi sanoa, että mitä useammalla mittarilla hyvä, sitä parempi. Mutta sekään ei ole yksiselitteistä.
Kolmas miten lista kerätään. Tämä vaikuttaa erityisesti silloin kun mukana on subjektiivisia mittareita kuten yliopiston arvostus tieteentekijöiden parissa. Tämä on käytännössä huutoäänestys, jossa tieteentekijöitä ympäri maailman pyydetään muodostamaan esim. top 10-lista maailman yliopistoista. Väitän, että suurin osa ei tunne oman yliopiston lisäksi kuin ehkä 1-2 muuta yliopistoa siten, että voisi perustellusti rankata ne. Siksi ensin toistetaan vanhaa mantraa eli perinteiset huippuyliopistot ensin, vaikkei tiedä niistä mitään, sitten loppuun oma ja muut oikeasti henkilön tuntemat yliopistot. Omaa yliopistoa ei saa äänestä, mutta esimerkiksi kaverin, tutkimuskumppanien tai omaa entistä yliopistoa voi kylläkin äänestää.
Neljäs missä määrin lista kuvaa koko yliopistoa. Monessa huippuyliopistossa tietyt koulut ovat huippuja, mutta usein samasta yliopistosta löytyy myös vähemmän huippuja yksiköitä ja ohjelmia. Jokin kärkiyksikkö vetää helposti koko yliopiston mainetta ylöspäin ja heikot yksiköt vaietaan kuoliaaksi. Hyvyys ei ole siis jakautunut tasaisesti, mutta maine on yhteinen vaikka sen olisi ansainnut vain pienehkö osa koko yliopistosta. Kuitenkin usein puhutaan huippuyliopistoista, eikä huippukouluista tai -ohjelmista kyseisissä yliopistoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedän montakin, eivät palanneet enää Suomeen opintojen jälkeen.
Tiedän yhden jolle suomalainen työnantaja tarjosi avokätisesti 2500€ palkkaa. 🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän montakin, eivät palanneet enää Suomeen opintojen jälkeen.
Tiedän yhden jolle suomalainen työnantaja tarjosi avokätisesti 2500€ palkkaa. 🤣
Saahan sitä tarjota, mutta vastaan ei ole pakko ottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noissa sisäänpääsyprosenteissa pitää ymmärtää että ivy koulut yllyttävät kaikkia hakemaan jotta saavat mahdollisimman paljon hylätyiksi, ja saisivat ekslusiivisen vaikutelman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän montakin, eivät palanneet enää Suomeen opintojen jälkeen.
Tiedän yhden jolle suomalainen työnantaja tarjosi avokätisesti 2500€ palkkaa. 🤣
Saahan sitä tarjota, mutta vastaan ei ole pakko ottaa.
Aivan, mutta selittänee miksi ne jäävät jenkkeihin. Siellä jopa meksikolainen puutarhuri joka leikkaa nurmikot tienaa sitä enemmän. Valkokaulus työntekijä joka on ivystä valmistunut tienaa satoja tonneja vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
V i t u t ulkkarit mitään stipendejä saa.
Siellä on satoja tuhansia kiinalaisia jonossa joitten miljonääri faijoille ei ole mikään ongelmaa maksaa täyttä sticker priceä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän montakin, eivät palanneet enää Suomeen opintojen jälkeen.
Tiedän yhden jolle suomalainen työnantaja tarjosi avokätisesti 2500€ palkkaa. 🤣
Saahan sitä tarjota, mutta vastaan ei ole pakko ottaa.
Aivan, mutta selittänee miksi ne jäävät jenkkeihin. Siellä jopa meksikolainen puutarhuri joka leikkaa nurmikot tienaa sitä enemmän. Valkokaulus työntekijä joka on ivystä valmistunut tienaa satoja tonneja vuodessa.
Aivan totta. Noihin tienesteihin semmoinen lisähuomio, että "satoja tonneja vuodessa" tarkoittaa yleensä laki-, lääketieteellinen- tai liiketalouskouluista valmistuneita. Jos valmistuu esimerkiksi kielitieteilijäksi, lähi-idän asiantuntijaksi tai sosiologiksi, niin voi olla ettei satoja tonneja näe kuin unelmissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
V i t u t ulkkarit mitään stipendejä saa.
Siellä on satoja tuhansia kiinalaisia jonossa joitten miljonääri faijoille ei ole mikään ongelmaa maksaa täyttä sticker priceä.
Niinpä. Tässä syy. Ja 4.5 vuotta kestää vähintään valmistua.
MIT:n lukuvuoden 20242025 arvioidut kokonaiskustannukset ovat noin 85 960 Yhdysvaltain dollaria, mikä nykyisellä valuuttakurssilla vastaa noin 81 662 euroa. Tämä summa kattaa lukukausimaksut, asumisen, ruokailun ja muut elinkustannukset. On kuitenkin tärkeää huomata, että nämä ovat arvioita, ja todelliset kustannukset voivat vaihdella henkilökohtaisista valinnoista ja elämäntilanteesta riippuen. Lisäksi valuuttakurssit voivat muuttua, mikä vaikuttaa euromääräisiin kustannuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän montakin, eivät palanneet enää Suomeen opintojen jälkeen.
Tiedän yhden jolle suomalainen työnantaja tarjosi avokätisesti 2500€ palkkaa. 🤣
Saahan sitä tarjota, mutta vastaan ei ole pakko ottaa.
Aivan, mutta selittänee miksi ne jäävät jenkkeihin. Siellä jopa meksikolainen puutarhuri joka leikkaa nurmikot tienaa sitä enemmän. Valkokaulus työntekijä joka on ivystä valmistunut tienaa satoja tonneja vuodessa.
Aivan totta. Noihin tienesteihin semmoinen lisähuomio, että "satoja tonneja vuodessa" tarkoittaa yleensä laki-, lääketieteellinen- tai liiketalouskouluista valmistuneita. Jos valmistuu esimerkiksi kielitieteilijäksi, lähi
Juu, ei kannata jollei ole miljonääriperheestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En varsinaisesti perustutkintoa, mutta Harvardissa, Princetonissa ja Yalessa olleita post doceja useammankin.
Tämä on kiva, mutta vähän eri juttu. Postdoc -paikan voi saada suhteilla, se on helpoin tapa päästä huippuyliopistoon.
Esko Aho luennoi Harvardissa, ja kyseessä on täysi keskinkertaisuus.
Noissa yliopistoissa olet hyvin äkkiä entinen proffa, ellet tuota liukuhihnalla huippujulkaisuja. Joten post-doceilta odotetaan käytännössä päivystyslääkärien työtuntimääriä.
Post docina ollaan tyypillisesti 1-3 vuotta, juu toki työtahti on kova. Suomalaiset professorit huippuyliopistoissa ovat hyvin harvalukuisia.
Luonnontieteissä näitä on ollut jonkin veran. Ari Helenius oli Yalessa professorina toistakymmentä vuotta. Myös Euroopan huippuyliopistoissa on ollut muutamia, joten Leena Palotie ei todellakaan ole ainoa maailmalla mainetta niittänyt. Hän on vain tunnetuin tavallisille ihmisille.
Suomen yliopistot eivät ole erityisen arvostettuja maailmanlaajuisesti. Itseasiassa melko surkeita. . Tunnen useita ihmisiä jotka ovat opiskelleet tai opiskelevat nyt jossakin Ivy-leagueen kuuluvassa yliopistossa. Muunmuuassa oma lapseni.
Vierailija kirjoitti:
Suomen yliopistot eivät ole erityisen arvostettuja maailmanlaajuisesti. Itseasiassa melko surkeita. . Tunnen useita ihmisiä jotka ovat opiskelleet tai opiskelevat nyt jossakin Ivy-leagueen kuuluvassa yliopistossa. Muunmuuassa oma lapseni.
Se, että yliopisto ei ole arvostettu on eri asia kuin se, että se on surkea.
Arvostus ei aina kerro laadusta, varsinkin yliopistorankigeissa.
Vierailija kirjoitti:
Suomen yliopistot eivät ole erityisen arvostettuja maailmanlaajuisesti. Itseasiassa melko surkeita. . Tunnen useita ihmisiä jotka ovat opiskelleet tai opiskelevat nyt jossakin Ivy-leagueen kuuluvassa yliopistossa. Muunmuuassa oma lapseni.
Suomalaiset yliopistot ovat täyttä roskaa verrattuna johonkin ivy leaguehen. Jopa tavalliseen usa yliopistoon verrattuna.
Netistä löytyy heidän luentoja joista jokainen voi itse käydä sen toteamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen yliopistot eivät ole erityisen arvostettuja maailmanlaajuisesti. Itseasiassa melko surkeita. . Tunnen useita ihmisiä jotka ovat opiskelleet tai opiskelevat nyt jossakin Ivy-leagueen kuuluvassa yliopistossa. Muunmuuassa oma lapseni.
Se, että yliopisto ei ole arvostettu on eri asia kuin se, että se on surkea.
Arvostus ei aina kerro laadusta, varsinkin yliopistorankigeissa.
Suomalaiset yliopistot nimenomaan ovat surkeita. Huonot sosiaaliset ja käytännön taidot niistä valmistuneilla.
Sisäänpääsyprosentti Darthmouthiin on keskimäärin n. 6%. Lääkikseen Suomessa pääsee keskimäärin n. 20% hakijoista.