Mielestäni ADHD ei ole supervoima.
Vihaan tätä toksisen positiivisuuden trendiä, että sanotaan että ADHD on upea supervoima tai muuta sellaista. ADHD-ihmisillä on varmasti paljon vahvuuksia, mutta en koe, että ADHD tekee elämästä yhtään helpompaa. Kokemukseni mukaan ADHD vain vaikeuttaa elämää. Kahdella ystävälläni siis on tämä häiriö.
Mielipiteitä?
Kommentit (91)
Ktllä adhd pärjää jos ottaa itseään niskasta kiinni.
Muistan kyllä näitä poikia koulustani. Olin kiltti ja ahdistuva tyttö ja mietin mikä itsessä on vikana. ADHD mikäpä muukaan aikuisena sitten todettiin minulla, mutta en ole saanut siitä oikein mitään apua elämääni. Supervoima lässytykset ottaneet aivoon aina, menestyneet ADHD ihmiset jotka äänessä mediassa tuovat aihetta näin esiin.
Vierailija kirjoitti:
Näitä adhd lapsia on ollut aina. Ne oli vaan ennen hankalia ja keskittymiskyvyttömiä.Eiköhän jokainen muista luokaltaan muutamia poikia jotka ärsytti ja eivät pysyneet paikallaan.
Lainaus jäi puuttumaan ylläolevasta vastauksestani.
Se on jos sen pystyy kanavoimaan niin. Eli keskittyy juuri niihin asioihin jotka itseä kiinnostaa ja joista saa tyydytystä. Kun niihin addina hyperfokusoituu niin voi saada aikaan suuria. Albert Einstein. Anna itsellesi lupa keskittyä omaan intohimoosi äläkä edes yritä pärjätä tavisten aloilla. Kieltämättä Tämä on helpompaa miehille kuin he perinteisesti voivat ulkoistaa kaikki rutiinit ja kotityöt ja päivän juoksevat asiat vaimoilleen.
Itse olen luova nainen joka on kotitöissä täysin paska mutta aloilla josta olen kiinnostunut, olen saanut aikaan paljon. Harmi että tällaiset naiset eivät kiinnosta miehiä.
Vierailija kirjoitti:
ADHD on diagnoosi, joka kätkee alleen hyvin moninaisia oirekuvia. Osalla se on vieläpä osa moninaista psyykkistä oireilua ja tällöin vain kirsikka huojuvan kakun päälle. ADHD oireiden perusteella diagnosoituja ei siis ole mikään yhtenäinen sairaustila vaan oireyhtymä, jonka taustalla etiologia on heterogeeninen.
Mitä puhtaampi tapaus ja älykkäämpi henkilö, sitä helpommin voi oikeasti hyötyä lääkehoidosta ja valjastaa käyttäytymispiirteet vahvuudekseen.
Mitä enemmän psykiatrisia komorbiditeetteja ja sosiaalista moniongelmaisuutta, sitä haastavampi kombo eikä useinkaan voi puhua mistään vahvuudesta.
Mitä enemmän negatiivisesti näkeviä ihmisiä on ympärillä sitä enemmän se on haitta. Psykiatrinen komorbiditeetti on puhdas mielipideassia. ADHD on joka tapauksessa samaa psykiatrista koodistoa kuin psykoosi. Josta ollaan pakkohoidossa vaikka kesken työpäivän, jos toiset niin haluavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se voi olla vahvuus jos tunnistat omat piirteesi ja osaat hyödyntää niitä vaikka työelämässä.
Miksi adhd-hörhöt vetävät sitten nappeja?
Miksi masishörhöt vetää nappeja? Eikös kaksisuuntaisen voi hoitaa pois alta kun tasaa vuorokausirytmin, tekee itselleen mielekkäitä asioita ja välttää stressiä, niin ei ole psykoosivaaraa?
Minulle adhd todellakin on supervoima. Adhd on auttanut minua firman perustamisessa ja kasvattamisessa niin että nykyään minulla on 18 työtekijää ja kuulun parhaiten tienaavaan 1% koko maassa.
Tietysti adhd vaikeuttaa sitten muita asioita, mutta kun se kiinnostuksen kohde on se työ niin sitä saa aikaan aivan suunnattomia määriä.
Onneksi puoliso on ymmärtäväinen.
Itselläni, adhd-ihmisellä kyllä tavallaan on supervoima eli hyperfokusoidun usein johonkin asiaan hyvin intensiivisesti ja saatan tehdä sitä vaikka 10 tuntia huomaamatta lainkaan ajan kulua ja en muista edes syödä tai käydä vessassa. Harmi vaan kun tämä supervoima ei ole hallinnassani ja en voi päättää mihin se milloinkin kohdistuu... Tylsiin ja epäkiinnostaviin asioihin kuten työ ja urheilu se ei ikinä kohdistu. Saattaa olla vaikka videopeli tai ompelu, mitä nyt milloinkin. Jos joudun sen flow tilan aikana keskeyttämään tekemisen niin en enää tahdonvoimalla siihen pääse takaisin. Tulee takaisin milloin tulee, ehkä huomenna, ehkä kahden viikon päästä. Jee onpa hyödyllinen supervoima.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ADHD on häiriö aivoissa.
Tällaiselle ajatukselle ei ole mitään tutkimuksissa todettua perustaa.
ADHD:n diagnostisilla kyselyillä on varmasti haettu tällaista selitysmallia, mutta toistaiseksi diagnoosi tehdään haastattelun pohjalta, johon ihminen voi itse vastata ihan mitä vain. Ei käytetä siis mitään aivokuvausta, jossa tällainen häiriö voitaisiin todeta. Diagnoosi ei siis välttämättä kerro aivoista yhtään mitään vaikka näin usein kuvitellaan. Tarkkaavuus voi häiriintyä lukemattomista eri syistä.
Kyllä se näkyy,jos/kun kuvataan. Tiettyjen kriteerien pitää täyttyä muutenkin. Eikä kyse ole pelkästään tarkkaavuuden häiriöstä, vaan muustakin.
Se nyt on ihan selvää, ettei näin ole. Diagnostiset
Hölynpölyä.
Ihmiset ovat erilaisia, jollekin se adhd saattaa olla supervoima kun toiselle se haittaa elämää paljonkin.
Vierailija kirjoitti:
ADHD on nykyajan "vapaudut vankilasta" kortti.
Se tekee mistä tahansa ongelmakäyttäytymisestä sosiaalisesti hyväksyttävää, jopa kadehdittavaa.
Ennen olisi saanut turpaan, tai suljettu ryhmän ulkopuolelle. Nyt odotellaan, että sekopäästä kuoriutuu nero ja yhteiskunnan uusi musta.
Ei kylläkään. Nimenomaan vankilat ovat täynnä adhd-porukkaa, joita ei ole osattu ajoissa auttaa ja jotka ovat ehkä ajautuneet lääkitsemään itseään laittomilla aineilla ja sitä myötä ajautuneet myös tekemään rikoksia. Adhd:hen usein liittyvä impulsiivisuus ei auta asiaa. Suurin osa keksii muita selviytymismalleja. Läheskään kaikkia ei diagnosoida koskaan.
Aloin miettiä, kun aiemmin joku mainitsi riippuvuudet, että molemmissahan on kaiketi kyse välittäjäaineista. Johtuuko riippuvuudet tai taipumus riippuvuuksiin siis adhd:sta tai onko niillä sama tausta? Onko riippuvuudet aina tai lähes aina adhd:n itselääkintää? Vai kehittyykö riippuvuus johonkin asiaan ensin ja siitä seuraa adhd? Näiden yhteyttä kannattaisi mielestäni tutkia. Ovatko ne suvun viinaan menevät ja toisaalta työnarkomaanit ja himourheilijat diagnosoimattomia adhd:itä? Samoin uhkapeliriippuvaiset ja ne syrjäytyneet, jotka pelaavat vain tietokoneella, ja someriippuvaiset? Kaikki nämä ovat riippuvuuksia.
Ehkä adhd onkin paljon yleisempi kuin luullaan. Toisaalta kyllähän tuo someriippuvuus ainakin on tosi yleistä ja ehkä itseaiheutettua, ehkä moni muukin, että varmaan ns. normaalitkin pystyvät koukuttumaan asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen luova nainen joka on kotitöissä täysin paska mutta aloilla josta olen kiinnostunut, olen saanut aikaan paljon. Harmi että tällaiset naiset eivät kiinnosta miehiä.
Olen samanlainen ja muitakin oireita, mutta lääkäri ei ota todesta.
Koen minkä tahansa asian suhteen puheet nappien vetämisestä todella loukkaaviksi ja alentuviksi. Jos ihminen syö lääkitystä, jonka lääkäri on hänelle kirjoittanut, ei hän vetele nappeja vaan hoitaa terveyttään. Nappien vetäjä on narkki, joka väärinkäyttää lääkkeitä.
Riippuu vähän. Kukaan ei ole täydellinen. Haluaisin olla välittämättä niin paljon. En haluaisi ahdistusta suorittamisesta jne. Adhd ihmisenä ns.normit ovat usein juntteja. Eivät ajattele kuin 10% siitä mitä päässäni pyörii. Eivät koe tunteita yhtä voimakkaasti. Näkevät maailman hyvin mustavalkoisena. Empatia taso heikko. Ovat itsekeskeisiä. Mun ajatusmaailma on huomattavasti laajempi ja idearikkaampi. Tiedän että ilman ADD:tä elämäni olisi huomattavasti helpompaa. En olisi kyllä enään itseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ADHD on vähän kuin joku alzheimer siinä mielessä, että läheinen kärsii joskus enemmän kuin henkilö itse. Ainakaan oma puolisoni edes huomaa kuinka paljon oikeasti sekoilee menemään, kun minä paikkaan jälkiä ja muistuttelen. Siinä missä minulla naputtaa koko ajan takaraivossa lista tekemättömistä askareista, hän surffailee huolettomana tilanteesta seuraavaan.
Jos minä lopetan imuroinnin syystä tai toisesta kesken, häiritsee asia tasan niin kauan, että hoidan sen loppuun. Hänellä taas keskelle lattiaa jäänyt imuri muuttuu sisustuselementiksi, mikä yli hypellään ajattelematta enää yhtään, miksiköhän se siinä on.
Kyllä meillä ADHD ihmisilläkin lista tekemättömistä töistä siellä kaikkien ajatusten taustalla ilmoittaa olemassaolosta, mutta kun ei ole niin helppoa pitää ajatuksia kasassa. Imurointi on helppo aloittaa ja miettiä kuinka kiva on olla siistis
Mun siivouspäivät on just tuollaisia. En ole ajatellut, että tarvitsisin ADHD-diagnoosia. Siivoan niin kauan, kunnes en jaksa enää, ja sitten saa olla riittävän siistiä.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu vähän. Kukaan ei ole täydellinen. Haluaisin olla välittämättä niin paljon. En haluaisi ahdistusta suorittamisesta jne. Adhd ihmisenä ns.normit ovat usein juntteja. Eivät ajattele kuin 10% siitä mitä päässäni pyörii. Eivät koe tunteita yhtä voimakkaasti. Näkevät maailman hyvin mustavalkoisena. Empatia taso heikko. Ovat itsekeskeisiä. Mun ajatusmaailma on huomattavasti laajempi ja idearikkaampi. Tiedän että ilman ADD:tä elämäni olisi huomattavasti helpompaa. En olisi kyllä enään itseni.
Yllä olevan henkilön ongelma ei ole ADD vaan ylivertaisuusharha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ADHD on nykyajan "vapaudut vankilasta" kortti.
Se tekee mistä tahansa ongelmakäyttäytymisestä sosiaalisesti hyväksyttävää, jopa kadehdittavaa.
Ennen olisi saanut turpaan, tai suljettu ryhmän ulkopuolelle. Nyt odotellaan, että sekopäästä kuoriutuu nero ja yhteiskunnan uusi musta.
Ei kylläkään. Nimenomaan vankilat ovat täynnä adhd-porukkaa, joita ei ole osattu ajoissa auttaa ja jotka ovat ehkä ajautuneet lääkitsemään itseään laittomilla aineilla ja sitä myötä ajautuneet myös tekemään rikoksia. Adhd:hen usein liittyvä impulsiivisuus ei auta asiaa. Suurin osa keksii muita selviytymismalleja. Läheskään kaikkia ei diagnosoida koskaan.
Aloin miettiä, kun aiemmin joku mainitsi riippuvuudet, että molemmissahan on kaiketi kyse välittäjäaineista. Johtuuko riippuvuudet tai taipumus riippuvuuksiin siis adhd:sta tai onko niillä sama tausta? Onko
Ihmisessä on sisään rakennettuna taipumus addiktoitua, samoin hyperfokus. Sitten on kiinni tilanteesta ja olosuhteista, miten nuo ominaisuudet vaikuttavat elämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu vähän. Kukaan ei ole täydellinen. Haluaisin olla välittämättä niin paljon. En haluaisi ahdistusta suorittamisesta jne. Adhd ihmisenä ns.normit ovat usein juntteja. Eivät ajattele kuin 10% siitä mitä päässäni pyörii. Eivät koe tunteita yhtä voimakkaasti. Näkevät maailman hyvin mustavalkoisena. Empatia taso heikko. Ovat itsekeskeisiä. Mun ajatusmaailma on huomattavasti laajempi ja idearikkaampi. Tiedän että ilman ADD:tä elämäni olisi huomattavasti helpompaa. En olisi kyllä enään itseni.
Yllä olevan henkilön ongelma ei ole ADD vaan ylivertaisuusharha.
Eli teit täysin ajattelematta, ilman empatiaa täysin mustavalkoisen päätelmän ilman mitään faktoja mutu tuntumalla. Tuliko ylivertainen olo nyt??
Miksi adhd-hörhöt vetävät sitten nappeja?