Lue keskustelun säännöt.
Mielestäni ADHD ei ole supervoima.
05.12.2024 |
Vihaan tätä toksisen positiivisuuden trendiä, että sanotaan että ADHD on upea supervoima tai muuta sellaista. ADHD-ihmisillä on varmasti paljon vahvuuksia, mutta en koe, että ADHD tekee elämästä yhtään helpompaa. Kokemukseni mukaan ADHD vain vaikeuttaa elämää. Kahdella ystävälläni siis on tämä häiriö.
Mielipiteitä?
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Tottakai se vaikeuttaa elämää. Mutta jos ihminen osaa valita ammattinsa oikein, adhd on todella supervoima. Harva tavallinen ihminen jaksaa innostuneena tunteja putkeen tehdä yhtään mitään. ADHD: lla on supervoima siihen
Ettet nyt vaan sekottaisi autismiin. Autistit voivat tehdä mielenkiinnon kohdettaan vaikka kellon ympäri väsymättä, joka päivä vuoden ympäri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on se, eikä todellakaan ole supervoima, vaan syy miksi mä en ole mun elämässä saanut aikaan oikein mitään. Olen keski-ikäinen, eikä mulla ole esim. omistusasuntoa, säästöjä, miestä, lapsia, mitään ammattitutkintoa... Työpaikkojakin olen joutunut vaihtamaan välilä kun huolimattomuuteni on johtanut potkuihin. Nytkin mulla on nykyisessä 1 varoitus alla kun olin unohtanut jotain palavereja. Keskittyminen oli taas harhautunut muihin asioihin ja palaveri unohtunut, vaikka olin sen aamulla paperikalenteriin to-do listalle merkinnyt. Ihana supervoima - not.
Olen käyttänyt usein ilmaisuja
'to-do-lista' ja 'not'.
Ei kuitenkaan minun kommenttini.
Minulla on itsellänikin ADHD, muttei kuitenkaan unohtuneita palaverejä, potkuja mistään työpaikoista eikä 'varoituksia unohtumisista'.
En ole huolimaton tohelo kömmääjä
vaikken käytäkään ADHD lääkitystä.
Voimia kovasti kaikille kanssa-adduille.
n 40+
Vierailija kirjoitti:
Näitä adhd lapsia on ollut aina. Ne oli vaan ennen hankalia ja keskittymiskyvyttömiä.Eiköhän jokainen muista luokaltaan muutamia poikia jotka ärsytti ja eivät pysyneet paikallaan.
Meidän luokalla se oli tyttö. Kävin stalkaamassa sen somea ja edelleen olen sitä mieltä että selvä adhd tapaus mutta ennen tytöille ei taidettu antaa sitä diagnoosia kovin helposti.
ADHD on nykyajan "vapaudut vankilasta" kortti.
Se tekee mistä tahansa ongelmakäyttäytymisestä sosiaalisesti hyväksyttävää, jopa kadehdittavaa.
Ennen olisi saanut turpaan, tai suljettu ryhmän ulkopuolelle. Nyt odotellaan, että sekopäästä kuoriutuu nero ja yhteiskunnan uusi musta.
Omalla kohdallani adhd on vaikeuttanut elämää paljon, mutta on joitakin juttuja joista on ollut hyötyä, kuten superfokus itseä kiinnostavia asioita kohtaan. Olen aina rakastanut lukemista ja oppiminen on ollut helppoa. Jos joku asia kiinnostaa, tutustun siihen perinpohjin ja olen monessa asiassa keskivertoa taitavampi.
Innostun helposti, mutta kiinnostus myös lakkaa nopeasti, jonka jälkeen on lähes mahdotonta saada tehtyä asioita loppuun asti ja valmiiksi. Luokanopettajan työssäni olen todella hyvä ja monitaitoinen ja pidän sen hektisyydestä ja lapsista ylipäätään. Olen hyvä innostamaan,motivoimaan ja kannustamaan muita. Toisaalta myös kuormitun helposti ja teen töitä usein uupumuksen partaalle.
Työ siis onneksi sujuu hyvin uupumistaipumusta lukuun ottamatta, mutta koti olisi ihan kaaos ja moni pakollinen arkiasia jäisi hoitamatta, jos ei olisi hyvää ja ymmärtäväistä puolisoa, joka jaksaa sekä minua että adhd-lastamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tottakai se vaikeuttaa elämää. Mutta jos ihminen osaa valita ammattinsa oikein, adhd on todella supervoima. Harva tavallinen ihminen jaksaa innostuneena tunteja putkeen tehdä yhtään mitään. ADHD: lla on supervoima siihen
Mulla on tommonen ominaisuus, enkä todellakaan oo adhd. Sen sijaan Asperger piirteitä on meidän suvussa. Tutkijoita tms. löytyy. Keskittymiskyky on meillä kaikilla hyvä.
Itsellä ilmeisesti on adhd, ollut jo lapsesta lähtien. Saisin vissiin diagnoosin, jos haluaisin: mt-hoitaja soitti mulle ja sanoi noin: Lisäsi siihen, että sun pitää sitten sitoutua siihen lääkkeeseen. ... Mietin, et mulla ikää jo kohta 60, mitä mä teen enää sillä diagnoosilla, ja lisäksi: alkoa ei sitten saisi käyttää ollenkaan (tiedän kyllä ...).
Ei mulla se flow-tila enää, näin vanhempana tule tai tulee harvemmin, pikemmin laiskansutjakka (saa mitään oikein aikaiseksi). Toisaalta kaipaan niitä aikoja jolloin se tuli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omalla kohdallani adhd on vaikeuttanut elämää paljon, mutta on joitakin juttuja joista on ollut hyötyä, kuten superfokus itseä kiinnostavia asioita kohtaan. Olen aina rakastanut lukemista ja oppiminen on ollut helppoa. Jos joku asia kiinnostaa, tutustun siihen perinpohjin ja olen monessa asiassa keskivertoa taitavampi.
Innostun helposti, mutta kiinnostus myös lakkaa nopeasti, jonka jälkeen on lähes mahdotonta saada tehtyä asioita loppuun asti ja valmiiksi. Luokanopettajan työssäni6 olen todella hyvä ja monitaitoinen ja pidän sen hektisyydestä ja lapsista ylipäätään. Olen hyvä innostamaan,motivoimaan ja kannustamaan muita. Toisaalta myös kuormitun helposti ja teen töitä usein uupumuksen partaalle.
Työ siis onneksi sujuu hyvin uupumistaipumusta lukuun ottamatta, mutta koti olisi ihan kaaos ja moni pakollinen arkiasia jäisi hoitamatta, jos ei olisi hyvää ja ymmärtäväistä puolisoa, joka jaksaa sekä minua että adhd-lastamme.
Tämä kuvaa muakin todella hyvin, paitsi tuo ammatti, enkä todellakaan ole adhd.
Mikä ihmeen "vihaan ADHD henkilöitä" -hullu palstalla nyt on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai se vaikeuttaa elämää. Mutta jos ihminen osaa valita ammattinsa oikein, adhd on todella supervoima. Harva tavallinen ihminen jaksaa innostuneena tunteja putkeen tehdä yhtään mitään. ADHD: lla on supervoima siihen
Ettet nyt vaan sekottaisi autismiin. Autistit voivat tehdä mielenkiinnon kohdettaan vaikka kellon ympäri väsymättä, joka päivä vuoden ympäri.
Näin juuri. Itselläni on tuo ominaisuus, enkä ole näistä diagnooseista kumpikaan. Pitääkö munkin nyt hakea joku diagnoosi. Toki käytännön elämä on joskus vaikeaa, enkä aina saa siivottua. Diagnoosiako se vaan onkin?
Vierailija kirjoitti: Mikä ihmeen "vihaan ADHD henkilöitä" -hullu palstalla nyt on?
Ap itse ilmoitti olevansa adhd.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työpaikallani on puolet tavallisia ihmisiä, noin 20-30% adhd ja loput pilkunviilaajia. Lopputulos on huippu, tulosta tulee paljon, ideoita on hurjasti, ja lopputulos on huipputarkkaa. Kukaan meistä ei pystyisi samaan lopputulokseen yksin.
itse en ole kertaakaan elämässäni jaksanut kuunnella koulussa, palaverissa ym yli 5 sanaa per tunti, lähes kaikki keskustelut menee niin että kuulen aiheen ja sit on jo 5 muuta asiaa työn alla. Oon varmasti tosi rasittava ihminen, tiedostan sen, mutta olen myös todella aikaansaava. Jos vaan annan itseni hypellä asiasta toiseen. Keskittymään en pysty. Pidän ominaisuuttani raivostuttavana mutta samalla supervoimana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se voi olla supervoima muttei nykyisessä yhteiskunnassa. Jos rahaa olisi muutama miljardi ja saisi tehdä mitä haluaa niin tilanne olisi varmaan aika eri.
Totta. Itse olen usein ajatellut, että jos olisin syntynyt menneisyyteen, olisin voinut hyvinkin löytää oman paikkani jossa ominaisuus ei olisi haitannut vaan ehkä ollut jopa hyöty. Joku fyysinen työ, jossa saa liikkua ja jutella ihmisten kanssa ja mennä olisi varmaan sopinut oikein hyvin. Vaikka kiertävä myyntimies. Tai jonkun sortin viihdyttäjä. Mutta koulut ja monet nykyajan työt on vaikeita, kun vaativat paikallaanoloa ja keskittymistä.
-2
Nykyäänkin on ihan myyntimiehiä ja viihdyttäjiä. Miksi olet hakeutunut sitten paikallaoloa vaativiin tehtäviin? Esimerkiksi kauppakeskuksissa on niitä sähkösopimuksia tuputtavia myyjiä ja laivoilla ihmisten viihdyttäjiä ja tapahtumajuontajia. Joillain varastoilla on kiireistä ja fyysistä työtä. Lentoemännän työ on vaihtelevaa. Jne. Keskiajalla ei ollut edes lentokoneita.
Adhd äiti on lapsille todella hyvä. Tuo iloa. Ei niuhota mistään
Eteläeurooppalaiset on kai kaikki näitä adhd ihmisiä. Suomessa vilkas ihminen on automaattisesti sellainen.
Minulla on perheenjäsen jonka elämä tuon kanssa on täyttä kaaosta. Taloudelliset ongelmat eli raha-asioissa ei mitään tajua eikä holttia, parisuhteet sössii, työpaikat menee ja vaihtuu, auto vaihtuu koko ajan, asunnot ei pysy kun vuokrat jää rästiin, kaikki on aina yhtä hullunmyllyä.
Ei syö lääkkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Adhd äiti on lapsille todella hyvä. Tuo iloa. Ei niuhota mistään
Siivoaa joskus, ei muista wilmaviestejä ja hammaslääkäreitä, laskuja ajoissa, polttaa puuron pohjaan ja nukkuu itse pommiin. Ei millään pahalla, olen itse tuollainen. Vanhemmuus on vaikeaa sillä yli 90% siitä on vastuunkantamista ja tylsää rutiinia. Sitä paitsi lapsille pitää niuhottaa, että oppivat elämään säännöllisesti. Se on vähän epäuskottavaa jos ei itse edes pysty.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen, näin usein neljää unta yhtäaikaa päällekäin ja kun herään keskellä yötä päässä soi joku biisi ja samalla voi alkaa vaikka pesemään vessaa kun laulaa scooteria ja miettii niitä absurdeja unia ja siitä sit joko takaisin nukkumaan tai töihin ehtii hyvin viideksi, kaupan kautta, onneksi ovat nykyisin auki 24/7.
Mulla tulisi koko ajan tuollaisia impulsseja, mutta olen tehnyt ihan sairaan työn, etten seuraa niitä. Vaikka sielu huutaa klo 23, että nyt alan lopultakin virkistyä ja alanko vaikka siivota, pakotan itseni ja lapsetkin nukkumaan. Välillä herään keskellä yötä mutta pakotan itseni pysymään sängyssä, ja lopulta joku niistä päässä vilistävistä unen aihioista on niin mielenkiintoinen, että nykäisee mennessään.
Tällaisia mielenlaatuja voi siis olla muillakin kuin ADHD-ihmisillä. Ero on ilmeisesti inpulssikontrollissa. Minulla se on niin hyvä, että pystyn selviytymään arjessa, muttei niin hyvä että voisin jalostaa villit ajatukseni ja uneni - joita tosiaan tulee myös hereillä - vaikka kirjallisuudeksi.
Joo jos jonkun mielestä on supervoima se että kaikki on jossain vaiheessa odottamassa, niin todella outoa. Kyllä olen kateellinen ihmisille joilla ajatukset pysyy asiassa eikä lentele jossain atmosfääreissä vailla mitään päämäärää. Suunnitelmia on paljon, mutta kun ei niitä ehdi toteuttaa kun on jo uudet suunnitelmat mielessä. Tällä hetkellä on kolme pienoismallia, koiran villapaita, sukat, verhojen vaihto jne kesken, sentään imurointi onnistuu kun laitan robotin sen tekemään.