Inhoan olla kodin projektipäällikkö
Mies on varsinkin lasten syntymän jälkeen muuttunut perässävedettäväksi. Ollaan jotenkin päädytty tilanteeseen, jossa minä huolehdin kaikesta ja jaan hommia miehelle. Jos en pyydä tekemään, mies ei oma-aloitteisesti tee mitään. Miestä ärsyttää komentelu, mutta en suostu vastaamaan kaikesta.
Joudun huolehtimaan kaikista lasten varustehankinnoista, huolehtimaan sopivat tavarat mukaan, kotityöt, laskujen maksun, auton huollot, ruokaostokset, lasten synttärit ja lista jatkuu. Tänä vuonna kotonamme ilmeni korjaustarpeita, ja kilpailutin, budjetoin ja suunnittelin remontit sekä hoidin pankkilainan. Miehen aloitteesta emme koskaan käy kahdestaan missään, minä joudun päättämään mitä tehdään ja hankkimaan lapsille hoitajan. Jouduin pyytämään veljeni avuksi ulkotöihin, koska mies ei saanut aikaiseksi. Olin kuluneen vuoden aikana yhden viikonlopun poissa kotoa ja koti oli kuin pommin jäljiltä kotiin palatessa.
Mies ei tunnu mitenkään arvostavan minun työpanostani. Hän kehtaa vielä valittaa, jos ostoksilla menee liian kauan. Samainen mies pyörittää töissä isoja projekteja ja oli oikein aktiivinen ennen lapsia. Kotona ei suju. Ärsyttää, ihan kuin olisi yksi lapsi lisää.
Kommentit (813)
Vierailija kirjoitti:
Tottahan se on, että useammassa perheessä varmaan olisi lasun paikka, jos nainen löisi hanskat täysin tiskiin. Toki tuntuisi vähän hassulta selittää viranomaiselle, että miestä näpäyttääkseni lopetin asioiden hoitamisen kokonaan.
Eihän tämäkään asia ole mustavalkoinen että joko hoitaa kaiken tai ei mitään. Miestä voi näpäyttää esim. jättämällä hänen pyykkinsä pesemättä kokonaan. En usko että tästä voi tehdä lasua. Mutta epäilemättä sinulla on hyvä syy tähänkin miksi näin ei voi tehdä. Ilmeisesti itsekin kuulut näihin uhriutujiin jotka saavat itselleen sen kirkkaimman kruunun kun uhruituvat lastensa takia tekemään kaiken. Sitten voi marttyyrina valittaa kaikille, vaikka itse ei ole myöskään valmis tekemään muutoksen eteen mitään. On niin helppoa olla se viaton uhri joka joutuu vain sietämään muiden pahuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottahan se on, että useammassa perheessä varmaan olisi lasun paikka, jos nainen löisi hanskat täysin tiskiin. Toki tuntuisi vähän hassulta selittää viranomaiselle, että miestä näpäyttääkseni lopetin asioiden hoitamisen kokonaan.
Eihän tämäkään asia ole mustavalkoinen että joko hoitaa kaiken tai ei mitään. Miestä voi näpäyttää esim. jättämällä hänen pyykkinsä pesemättä kokonaan. En usko että tästä voi tehdä lasua. Mutta epäilemättä sinulla on hyvä syy tähänkin miksi näin ei voi tehdä. Ilmeisesti itsekin kuulut näihin uhriutujiin jotka saavat itselleen sen kirkkaimman kruunun kun uhruituvat lastensa takia tekemään kaiken. Sitten voi marttyyrina valittaa kaikille, vaikka itse ei ole myöskään valmis tekemään muutoksen eteen mitään. On niin helppoa olla se viaton uhri joka joutuu vain sietämään muiden pahuutta.
Monessa ketjussa kerrotaan vanhempien eron olevan kauhea asia. Mutta onko sitten mukavaa perhe-elämää enää tuollainenkaan, jossa vanhemmat inhoavat ja näpyttelevät toisiaan?
Mietin, että onko tuossa kohtaa ihan tosissaan se ydinperhe edelleen ylivoimainen verrattuna eroperheeseen?
Vierailija kirjoitti:
Tottahan se on, että useammassa perheessä varmaan olisi lasun paikka, jos nainen löisi hanskat täysin tiskiin. Toki tuntuisi vähän hassulta selittää viranomaiselle, että miestä näpäyttääkseni lopetin asioiden hoitamisen kokonaan.
Tässä on kyllä selkeä huolen paikka. Noita tunteita on päästävä käsittelemään tunnekorteilla.
Vierailija kirjoitti:
Montako lasta on. Miksi lapsia on tehty monta miehen kanssa joka ei oikein osallistu välinehankintoihin vai rahalla. Vai onko lapsilla liian monimutkaisia harrastuksia ja menoja, entä vaatiiko koulu liikaa. Auttaisiko mummo, täti, serkku tai mies edes joskus.
Jaa että lasten isä on auttajana samalla viivalla mummon, tädin ja serkkujen kanssa, vastuu on tukevasti vain äidillä?
Mietipä nyt hetki välinehankintoja. Niitä tulee vasta, kun lapset ovat jo olemassa. Niin millä kristallipallolla tilanne olisi pitänyt osata ennakoida? Ja taas, sinustako on ihan isän oma vapaa valinta, osallistuuko hän lastensa kustannuksiin vai ei? Ja jos ei osallistu, lasten ei pitäisi olla olemassa ja sillä hyvä, ajattelitko että lapset nyt katoavat siis puff vaan maan päältä?
Ihan uskomatonta, miten itsestäänselvänä pidöt, ettei isällä ole mitään vastuuta mistään.
Hahahaha 😂 niin tuttu tapahtuma niin monessa parisuhteessa, myös omassa avioliitossa aikanaan: tavatessa mies on aikaansaava ja pätevä aikuinen mies, joka osaa hoitaa tonttinsa. Jostain syystä ajan kuluessa ja varsinkin lasten saamisen jälkeen kaikki kotityöt ja arjen organisointi jää naiselle. Syitä löytyy useita: tee sinä kun osaat paremmin näistä suosikkini.
jostain kumman syystä samat miehet valittavat parisuhteissaan useimmiten seksin puutetta. Tässäpä yllättävä kurkistus naisen sielunmaisemaan: avuttomana imbesillinä oleminen ei ole seksikästä. Jos miehuus kaatuu ja mies häviää taistelussa jo roskapussille, se ei juuri herätä himoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottahan se on, että useammassa perheessä varmaan olisi lasun paikka, jos nainen löisi hanskat täysin tiskiin. Toki tuntuisi vähän hassulta selittää viranomaiselle, että miestä näpäyttääkseni lopetin asioiden hoitamisen kokonaan.
Eihän tämäkään asia ole mustavalkoinen että joko hoitaa kaiken tai ei mitään. Miestä voi näpäyttää esim. jättämällä hänen pyykkinsä pesemättä kokonaan. En usko että tästä voi tehdä lasua. Mutta epäilemättä sinulla on hyvä syy tähänkin miksi näin ei voi tehdä. Ilmeisesti itsekin kuulut näihin uhriutujiin jotka saavat itselleen sen kirkkaimman kruunun kun uhruituvat lastensa takia tekemään kaiken. Sitten voi marttyyrina valittaa kaikille, vaikka itse ei ole myöskään valmis tekemään muutoksen eteen mitään. On niin helppoa olla se viaton uhri joka joutuu vain sietämään muiden pahuutta.
Tästä jos mistä voi ja pitääkin tehdä lasu, jotta pääsee perhetyön piiriin käsittelemään tunteita tunnekorteilla.
Eroni jälkeen työtaakkani putosi murto-osaan. Ei tarvinnut olla alainen kotona, huolehdin vain omista ja lasten asioista. Terveydenhuolto tai koulunkäynti ovat vain käyntejä, eivät projekteja. Yksinkertaisia asioita ei vatvota päiväkausia, ne vain hoidetaan. Siivous, pyykki, ruoka, harrastukset, tehtävien jakoon meni enemmän aikaa kuin suorittamiseen, nyt ei. Minulla on varmaankin ne putkiaivot, kun en ymmärrä miksi kaikesta pitää tehdä monimutkaista.
Kieltämättä en ole ihminen, joka yrittäisi ratkaista mitään asioita näpäyttelemällä. Se, että jättäisi vain miehen pyykit pesemättä tuntuisi ihan todella mahdottomalta ajatukselta. Olen liian kynnysmatto, sen tiedostan, mutta en halua pyrkiä ihan tuohonkaan. Haluaisin kyetä ratkaisemaan asiat puhumisen keinoin. Se vain on sellaista väsytystaistelua, ettei jaksaminen riitä.
Vierailija kirjoitti:
Eroni jälkeen työtaakkani putosi murto-osaan. Ei tarvinnut olla alainen kotona, huolehdin vain omista ja lasten asioista. Terveydenhuolto tai koulunkäynti ovat vain käyntejä, eivät projekteja. Yksinkertaisia asioita ei vatvota päiväkausia, ne vain hoidetaan. Siivous, pyykki, ruoka, harrastukset, tehtävien jakoon meni enemmän aikaa kuin suorittamiseen, nyt ei. Minulla on varmaankin ne putkiaivot, kun en ymmärrä miksi kaikesta pitää tehdä monimutkaista.
Hoiditko noita ennen eroa? Miehet aina kertovat, kuinka helppoa asioita on hoitaa, mutta jättävät hommat muille.
Vierailija kirjoitti:
Taitaapa olla niin että ap on täydellisyyden tavoittelija, joita etenkin naisissa (olen myös) usein näkee ja emme voi antaa neuvoa johon hän tarttuisi.
Älä jaksa.
Meillä mies on taantunut siaksi. Esimerkiksi ei koskaan ole siivonnut vessaa ja kun käy kakalla, niin hänen jäljiltään istuinrenkaan päällä on kakkasotkua. En käsitä miten helwetissä on edes mahdollista sotkea niin. Hän ei itse siivoa edes sitä, vaan minun pitää hänen jälkeensä käydä pesemässä se istuinrengas kakasta.
Minä maksan myös suurimman osan kuluista ja työni on vaativampaa. Olen miettinyt, että onko tuo tärkeys kotitöiden suhteen häneltä joku sairas tapa alistaa vaimoa, joka on paremmassa työssä ja ansaitsee enemmän.
Siivous, pyykki, ruoka, harrastukset, tehtävien jakoon meni enemmän aikaa kuin suorittamiseen, nyt ei.
Tämäpä! Kyllä minuakin kuormittaa huomattavasti enemmän se, että pyydän, odotan ja muistuttelen miehen tekevän jotakin, sen sijaan että teen itse ja homma selvä. Se juuri on ihan saakelin raskasta, kun ei voi yhtään luottaa että siinä olisi toinen aikuinen jolle voisi huoletta jättää vastuun yhtään mistään. Koska kun homma kusee, syy on aina jotenkin minun, kun en tarkistanut, varmistanut, tarkentanut, avustanut ja huolehtinut.
Hauskinta on että vaimo ei huomaa että olen halkonut polttopuita monta kuutiota päivällä, mutta hän huomaa jos en ole laittanut tiskejä tiskikoneeseen. Ja se että lasten hoitoreppuja rupeaa toinenkin ihminen varustelemaan niin se on kuolleena syntynyt ajatus.
Naisten mielestä on vain miesten työt ja yhteiset työt. Nykymiehet osaa siivota, tiskata, pestä pyykkiä ja hoitaa lapset. Mutta renkaita ei tai öljyjä autoon ei osaa yksikään.
Jaa että lasten isä on auttajana samalla viivalla mummon, tädin ja serkkujen kanssa, vastuu on tukevasti vain äidillä?
Vielä ollaan vähän niissä ajoissa, että oikein ihana ja nykyaikainen mies auttaa vaimoaan kotitöissä. Miten jaloa heiltä!
Tuo alun renkaanvaihtokommetti taisi olla sarkastinen, kun niihin niin usein vedotaan. Itsehän aikanaan aloin vaihtaa omat renkaani, koska halusin nähdä miten raskas ja uuvuttava tehtävä se onkaan, ettei mitään muuta pysty puoleen vuoteen tekemään. Ilmeisesti "osasin senkin paremmin", kun se ei osoittautunutkaan niin mahdottomaksi.
Toinen syy oli toki se, että sudin aina ensimmäisillä talvikeleillä vaarallisesti, kun miehen tarmoa odotellessa homma venyi.
Olisipa mukava imuroida sillä välin kun joku hakee liiteristä puita ja pistää saunan lämpenemään. Tai täyttää tiskikone sillä välin kun joku putsaa 40 metriä ränniä tikkailta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa laskea rimaa ja olla välittämättä kaaoksesta. Ei siihen kuole. Välttämättömät ruoanlaitot, pyykit, koulujutut tms täytyy tietysti hoitaa. Muuten opettele ottamaan löysin rantein. Ryhdy sellaiseksi hupsuksi hippiäidiksi, joka vain nauraa elämälle. Mieskin yllättyy.
Tämä on oikeasti ainoa ratkaisu jos et halua erota. Minäkin yritin aluksi pitää kotia järjestyksessä mutta jossakin vaiheessa nostin kädet pystyyn ja totesin että jos minä olen ainoa jota kodin järjestys kiinnostaa niin antaa olla. Meillä on varmaan järjestys seuraavan kerran kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa jos silloinkaan.
Minä tein noin. Siinä on vain se huono puoli, että lika pinttyy niin pahasti kiinni, että pintoja ei saa kuntoon kuin remontoimalla tai vaihtamalla kodinkoneet. Meillä esimerkiksi sähköhella on siinä kunnossa, että se menee vaihtoon vuosia ennen kuin muuten olisi pitänyt. Samoin ovet, lattiat ja seinät kaipaa remonttia. Kyllä tässä pärjää, mutta vieraita en meille halua.
Minua ärsyttää maailman eniten fraasit mieheltä "autan kyllä jos kerrot vaan mitä pitää tehdä" tai muilta " puolisoni on hyvä isä, OSALLISTUU, ja AUTTAA lastenhoidossa." Molemmat lauseita, joista kuuluu se että kaikki on edelleen siis naisen vastuulla.
Vierailija kirjoitti:
Hauskinta on että vaimo ei huomaa että olen halkonut polttopuita monta kuutiota päivällä, mutta hän huomaa jos en ole laittanut tiskejä tiskikoneeseen. Ja se että lasten hoitoreppuja rupeaa toinenkin ihminen varustelemaan niin se on kuolleena syntynyt ajatus.
Naisten mielestä on vain miesten työt ja yhteiset työt. Nykymiehet osaa siivota, tiskata, pestä pyykkiä ja hoitaa lapset. Mutta renkaita ei tai öljyjä autoon ei osaa yksikään.
En minä tunne yhtään miestä, joka vaihtaisi autoon öljyt itse. En edes montaa, joka vaihtaisi renkaat. Kaupungissa ei moni polttopuita tarvitse. Jos ajallisesti lasketaan, kumpi tekee enemmän? Minulle sopii hyvin, että hoidan renkaat kaksi kertaa vuodessa, jos mies pitää kodin siistinä sisällä.
Vierailija kirjoitti:
Hauskinta on että vaimo ei huomaa että olen halkonut polttopuita monta kuutiota päivällä, mutta hän huomaa jos en ole laittanut tiskejä tiskikoneeseen. Ja se että lasten hoitoreppuja rupeaa toinenkin ihminen varustelemaan niin se on kuolleena syntynyt ajatus.
Naisten mielestä on vain miesten työt ja yhteiset työt. Nykymiehet osaa siivota, tiskata, pestä pyykkiä ja hoitaa lapset. Mutta renkaita ei tai öljyjä autoon ei osaa yksikään.
Ongelma on siinä, jos polttopuiden pilkkominen priorisoidaan akuutimpien tehtävien edelle. Vaikka niidenkin hoitaminen olisi kuinka arvostettavaa, ei se lämmitä sillä hetkellä kun pitäisi olla astiat puhtaana ja päivällinen valmiina.
Vierailija kirjoitti:
Olisipa mukava imuroida sillä välin kun joku hakee liiteristä puita ja pistää saunan lämpenemään. Tai täyttää tiskikone sillä välin kun joku putsaa 40 metriä ränniä tikkailta.
Joka päiväkö sinä niitä rännejä putsaat?
Tähän on kyllä todettava, että lasta en ole katunut ikinä. Eron jälkeenkin kaikki se aika, mitä olen viettänyt lapseni kanssa, on elämäni parasta aikaa.