Inhoan olla kodin projektipäällikkö
Mies on varsinkin lasten syntymän jälkeen muuttunut perässävedettäväksi. Ollaan jotenkin päädytty tilanteeseen, jossa minä huolehdin kaikesta ja jaan hommia miehelle. Jos en pyydä tekemään, mies ei oma-aloitteisesti tee mitään. Miestä ärsyttää komentelu, mutta en suostu vastaamaan kaikesta.
Joudun huolehtimaan kaikista lasten varustehankinnoista, huolehtimaan sopivat tavarat mukaan, kotityöt, laskujen maksun, auton huollot, ruokaostokset, lasten synttärit ja lista jatkuu. Tänä vuonna kotonamme ilmeni korjaustarpeita, ja kilpailutin, budjetoin ja suunnittelin remontit sekä hoidin pankkilainan. Miehen aloitteesta emme koskaan käy kahdestaan missään, minä joudun päättämään mitä tehdään ja hankkimaan lapsille hoitajan. Jouduin pyytämään veljeni avuksi ulkotöihin, koska mies ei saanut aikaiseksi. Olin kuluneen vuoden aikana yhden viikonlopun poissa kotoa ja koti oli kuin pommin jäljiltä kotiin palatessa.
Mies ei tunnu mitenkään arvostavan minun työpanostani. Hän kehtaa vielä valittaa, jos ostoksilla menee liian kauan. Samainen mies pyörittää töissä isoja projekteja ja oli oikein aktiivinen ennen lapsia. Kotona ei suju. Ärsyttää, ihan kuin olisi yksi lapsi lisää.
Kommentit (813)
Vierailija kirjoitti:
Ja minä inhoan olla kodin komenneltava. Olin äsken menossa salille, no, eipä tartte, kun kodin projektipäällikkö tarvitsee atk apuja.
Eilen olin menossa rakentelemaan asioita, eipä, mentykään, kun kodin projektipäällikkö komensi hellan ääreen. Tänään piti sen lisäksi tehdä tiskipöytää yms., mutta eiköhän tämä päivä menekin taas odotellessa, että kodin projektipäällikkö tarvitsee apua.
Ja kun toi kodin projektipäällikkö lähtee siitä, että komentoja pitää välittömästi totella, niin aika vähän saa tehtyä, kun ei jaksa kuunnella jatkuvaa huutoa koko ajan.Onneksi ei ole tuonkaan paskan katsomista kauaa.
Ja keskusteleminen asioista täysin utopiaa? Miksi olet vain apuri, eikö sinulla ole siis mitään vastuuta?
Vierailija kirjoitti:
En nyt morkkaa ketään enkä todellakaan halua lietsoa eripuraa. Te jotka sanotte miehenne käytöksen muuttuneen, huomaatteko tässä yhteisen tekijän? Lapset nousivat prioriteettilistassa teillä ykköseksi ja mies putosi kakkoseksi.
Jos lapsi ei nouse vanhempiensa prioriteettilistalla ykköseksi, niin se avuton lapsi kuolee. Googleta Milon tapaus, jos kaipaat tähän tarkennusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja minä inhoan olla kodin komenneltava. Olin äsken menossa salille, no, eipä tartte, kun kodin projektipäällikkö tarvitsee atk apuja.
Eilen olin menossa rakentelemaan asioita, eipä, mentykään, kun kodin projektipäällikkö komensi hellan ääreen. Tänään piti sen lisäksi tehdä tiskipöytää yms., mutta eiköhän tämä päivä menekin taas odotellessa, että kodin projektipäällikkö tarvitsee apua.
Ja kun toi kodin projektipäällikkö lähtee siitä, että komentoja pitää välittömästi totella, niin aika vähän saa tehtyä, kun ei jaksa kuunnella jatkuvaa huutoa koko ajan.Onneksi ei ole tuonkaan paskan katsomista kauaa.
Siis yrität jatkuvasti karata kotoa pois jollain verukkeella "sali, rakentelu" jotta ei tarvitsisi osallistua kotitöihin kuten ruuanlaittoon? Kotityöt hoidetaan ensin ja vasta sitten lähdetään hurvittelemaan harrastuksiin, ensin
Olet oikeassa, tuo edellinen kirjoittaja kuvaa täydellisesti tämän tilanteen: mies luulee että nainen tarvitsee aina apuja kodin hommissa. Vaikka nehän ovat yhtä paljon miehen hommia. Ei mies ole mikään apulainen vaan hänen pitäisi tehdä puolet niistä kotitöistä. Itseohjautuvasti.
Tuo mieskirjoittaja valittelee myös kun ei pääse salille ja ennen kaikkea oli menossa rakentelemaan jotain kivaa johonkin kun piti tehdä yhtäkkiä ruokaa perheelle.
Siis aivan järkyttävää, piti mennä harrastelemaan ja sitten yhtäkkiä lapset tarvitsi ruokaa ja en päässyt! Törkeää!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja minä inhoan olla kodin komenneltava. Olin äsken menossa salille, no, eipä tartte, kun kodin projektipäällikkö tarvitsee atk apuja.
Eilen olin menossa rakentelemaan asioita, eipä, mentykään, kun kodin projektipäällikkö komensi hellan ääreen. Tänään piti sen lisäksi tehdä tiskipöytää yms., mutta eiköhän tämä päivä menekin taas odotellessa, että kodin projektipäällikkö tarvitsee apua.
Ja kun toi kodin projektipäällikkö lähtee siitä, että komentoja pitää välittömästi totella, niin aika vähän saa tehtyä, kun ei jaksa kuunnella jatkuvaa huutoa koko ajan.Onneksi ei ole tuonkaan paskan katsomista kauaa.
Aamupäivästä sanot että nyt tehään nämä kotiasiat. Lähen sitten salille kun on tehty.
Puhukaa toisillenne.
Tätä puhumista olen ehdotellut myös! Tuntuu puhumattomuuden olevan se suurin kompastuskivi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän vastuiden kasvaessa pitäisi palkankin lisääntyä.
No eikös tuo ole sitten reilua?
Katsotaan mikä kotiapulaisen palkka on, ja nainen saa käyttöön sen verran rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Noita perässävedettäviä syntyy aina uusia, sekä miehiä että naisia.
Sukuni 40 ja 50 luvulla syntyneet naiset hoitivat kodinhoidon mukisematta. Ja hoitavat vieläkin. Lapset, siivous, ruuanlaitto, pyykit, laskunmaksut, sosiaaliset kontaktit, juhlat, lahjat j n e. Jotkut ovat kuorineet ukkonsa perunatkin.
Miehet ovat olleet ne jotka ovat tehneet remontit ja huollot, rakentaneet, jos ovat talossa asuneet. Juu ja ne renkaan vaihdot. Autot vieneet huoltoon.
Työtunneissa esm 50 vuotta yhdessä niin naisen taakka on ollut selvästi raskain.
Että tämän sukupolven naiset ja miehet eivät osaa tyttärilleen ja pojilleen näyttää miten toimia kotitöiden suhteen tasavertasesti ei todellakaan ole mikään ihme.
Nyt on pari ukkoa suvussa jotka tulevat olemaan ihan lapsiensa avun varassa jos vaimot kuolee ensin.
Onneksi kaupoista voi ostaa mikroruokia, siivousavun voi ostaa, j n e.
Nuoren aikusen ihmisen tulee ehdo
Hyvä kirjoitus. Muistan nuo sodan jälkeen syntyneet pariskunnat joissa rouva kuorii miehelle perunatkin lautaselle. Niin ja perheen isä sai ruoasta parhaat palat, lapset rääppeet.
90-luvulla alkoi murros kun uudet sukupolvet oppi uusia juttuja. Koti-isyys oli kummallisuus mutta niitä oli.
Nykyajan pariskunnilla joilla on pieniä lapsia on jo niin samanlaiset tulot ja yhtä paljon töitä ja vastuuta ettei konservatiivinen kotitöiden jako toimi. Ennen naiset jaksoi vaikka oli revetä koska se oli normaalia. Nyt ei ole.
Ei kukaan jaksa tehdä tuplatöitä. Kotityöt ja lasten hoito pitää jakaa 50/50. Piste.
Vierailija kirjoitti:
Noita perässävedettäviä syntyy aina uusia, sekä miehiä että naisia.
Sukuni 40 ja 50 luvulla syntyneet naiset hoitivat kodinhoidon mukisematta. Ja hoitavat vieläkin. Lapset, siivous, ruuanlaitto, pyykit, laskunmaksut, sosiaaliset kontaktit, juhlat, lahjat j n e. Jotkut ovat kuorineet ukkonsa perunatkin.
Miehet ovat olleet ne jotka ovat tehneet remontit ja huollot, rakentaneet, jos ovat talossa asuneet. Juu ja ne renkaan vaihdot. Autot vieneet huoltoon.
Työtunneissa esm 50 vuotta yhdessä niin naisen taakka on ollut selvästi raskain.
Että tämän sukupolven naiset ja miehet eivät osaa tyttärilleen ja pojilleen näyttää miten toimia kotitöiden suhteen tasavertasesti ei todellakaan ole mikään ihme.
Nyt on pari ukkoa suvussa jotka tulevat olemaan ihan lapsiensa avun varassa jos vaimot kuolee ensin.
Onneksi kaupoista voi ostaa mikroruokia, siivousavun voi ostaa, j n e.
Nuoren aikusen ihmisen tulee ehdo
Tätä yritin sanoa aikoinaan, kun poika muutti omaan, et yksin pitää asua. Ehdotin muutamaa kuukautta. Seurustelu ok. Mut ei, Tyttis muutti siihen samantien. Nyt jälkikäteen on poikani todennut, että siinä oli pointti siinä minun ehdotuksessani. Mutta eihän nuorten tekemisiä voi vanhemmat määrätä.
Sitä saa mitä tilaa.
Voisiko olla niin, että olet päällepäsmäröinnilläsi ajanut miehen tilanteeseen, jossa mikään mitä hän tekee ei ole oikein, jolloin luonnollinen reaktio on olla tekemättä mitään. Ei mitenkään epätavallista.
Oma kokemukseni naisen kanssa asumisesta on, ettei kyse ole vain töiden jakamisesta vaan siitä, että naisen kanssa asuessa niitä töitä on enemmän.
Nainen vaatii siivousta useammin, trendikkäämmän värisiä keittiökaappeja, pikkuasioiden hoitamista justnytheti koska ne "häiritsevät", vimpan päälle järjestelyä juhlia varten, enemmän kissanristiäisiä ja laadukkaampia lahjoja koska mitä ne nyt meistä ajattelevat.
Kaiken järjen mukaan kotitöiden ja naisten rakastaman metasäätämisen pitäisi vähentyä kun on kaksi ihmistä hoitamassa, mutta naisen kanssa ne lisääntyvät.
Ja totta kai koti on naisen valtakunta. Nainen tietää millainen kodin pitää olla ja miten sitä hoidetaan, millaiset juhlat pitää olla ja millaisia lahjoja pitäisi ostaa. Eli töiden pitäisi mennä 50-50, mutta nainen päättää 90-10.
Jossain vaiheessa sitten kyllästyt siihen, että nainen skitsoilee muutamasta leivänmurusesta tai siitä, että minigrip-pussin kokoiseksi vaihdettu roskapussi pitää viedä NYT eikä puolen tunnin päästä. Iltaa ei voi istua yhteisten tuttujen kanssa ilman, että joka paikka kiiltää, pöydällä on 50 lajin herkkulautaset ja kämppä on täynnä koristeita. Serkunpojan pikku Ville-Miinan on saatava kallis lahja, koska on jauhettu koko ilta siitä, millaisen lahjan muut ostavat ja näytetäänkö me nyt huonommilta.
Bottom line: jos nainen haluaa, että tehdään 50-50, sitten päätösvallankin pitää mennä 50-50. Ja se tarkoittaa sitä, ettei koti ole vain naisen toiveiden mukainen. Eikä se mene niin, että naisella on koti ja miehellä autotalli. Ja nainen sitten kiltisti osallistuu auton vanteiden puunaamiseen tai nahkapenkkien asentamiseen, kun mieskin on siivonnut olohuonetta ja asennellut niitä puolipaneeleita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän vastuiden kasvaessa pitäisi palkankin lisääntyä.
No eikös tuo ole sitten reilua?
Katsotaan mikä kotiapulaisen palkka on, ja nainen saa käyttöön sen verran rahaa.
Huom. ennen kuin yläpeukutatte, nainen saa kotiapulaisen palkan vain jos on täysipäiväisesti sellainen. Ja sitä ei saa muiden tulojen päälle, vaan naisen tulot ovat se kotiapulaisen palkka. Mies saa pitää projektipäällikön palkkansa.
Jos molemmat ovat päivätöissä, nainen saa kotiapulaisen palkan lisätunneista jotka hän tekee välttämättömiä asiita. Palkkaa ei saa asioista jotka ovat vain naiselle tärkeitä.
Kummassakin tapauksessa miehen palkkaa ei ajeta 50-50, vaan yhteiset menot maksetaan puoliksi.
Vierailija kirjoitti:
Olisipa mukava imuroida sillä välin kun joku hakee liiteristä puita ja pistää saunan lämpenemään. Tai täyttää tiskikone sillä välin kun joku putsaa 40 metriä ränniä tikkailta.
Kun nainen suunnittelee keittiöremonttia, aina laitetaan vain yksi tiskikone.
Minä miehenä laitoin 2 tiskikonetta, toisessa puhtaat, toisessa likaiset. En pysty näkemään mitä hyötyä on nostella tiskikoneesta naisen astioita välissä kaappeihin.
Kun järkevintä on ottaa tarvitsemansa astiat tiskikoneesta suoraan pöytää, ja palauttaa ne tiskikoneeseen.
Tuolla logiikalla nainen uhriutuu. Eli valitsee näköalattomuuden.
Kuitenkin nainen vaikka vastusti 2 tiskikonetta, lopulta tottui siihen, niinkuin oli aina ollut.
Jouduin toki perustelemaan kakkos tiskikoneen hankinnan sillä, että se on halvempi, kuin vastaava kaapisto vetolaatikoilla.
Eli jos tilat antaa myöten, 2 tiskikonetta, hyvälle korkeudelle.
Mitä sitten? Jos et halua olla projektipäällikkö, vaihda ammattia! Esim. lähihoitajia tarvitaan.
"Projektipäällikkö". Näitä nykyajan hömpötysammatteja. Mitä muuta tekevät kuin pyörittelevät peukaloitaan tietsikan äärellä.
AP, jos sinä et halua olla kodin projektipäällikkö niin miksi helvetissä sinä et tee asialle mitään?
Annat kaksi vaihtoehtoa: 1. Tässä on allekirjoitustasi vaille oleva avioerohakemus, laita nimi alle ja lopetetaan tämä perässävetämlnen? 2. Otetaan kuukauden koeaika jossa kaikki hommat laitetaan 50%/50% yksikin vinkuminen tai lapsellinen käytös niin haen yksipuoleisesti avioeroa?
Ei se tämän monimutkaisempaa ole, mutta osa haluaa toki leikkiä marttyyria ja avautua siitä muille.
Itselläni oli se tilanne, että olin kanssa vastaavassa työssä kuin ap:n mies. Isoja projekteja, ja työt seurasivat kotiin kun ne olivat koko ajan mielessä, ja käytännössä ajatustyötä piti tehdä iltaisin jotta oli aamulla valmistautunut kokouksiin.
Kun muutettiin isohkoon taloon, sanoin vaimolleni ihan rehellisesti, että siellä on paljon tekemistä. Jos talo halutaan pitää koko ajan ja koka ikisellä hetkellä tiptop, se on melkoista multitasking-säätämistä, johon minulla ei tule riittämään energiaa iltaisin.
Vaimoni sanoi, että hän kyllä hoitaa sitä puolta. Hän kun oli työssä, jossa aivot voi laittaa narikkaan kun työpäivä loppuu. Siispä päätettiin muuttaa. No, alkuinnostuksen kadottua se ei ollutkaan niin kivaa. Seurasi valitusta siitä, etten osallistu riittävästi.
Kerroin vaihtoehdot:
a) Hyväksytään se, että on vähän sotkuista. Otetaan iisimmin
b) Minä vaihdan helpompiin tehtäviin. Mutta sitten joudutaan muuttamaan, koska palkkakin on pienempi
c) Palkataan kotiapulainen. Mutta sitten vuosittainen ulkomaanmatka, ravintolaillalliset ja kylpylät jätetään pois, koska korkojen noustua rahat eivät riittäisi kaikkeen
Arvatkaapa kävikö mikään noista vaihtoehdoista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisipa mukava imuroida sillä välin kun joku hakee liiteristä puita ja pistää saunan lämpenemään. Tai täyttää tiskikone sillä välin kun joku putsaa 40 metriä ränniä tikkailta.
Kun nainen suunnittelee keittiöremonttia, aina laitetaan vain yksi tiskikone.
Minä miehenä laitoin 2 tiskikonetta, toisessa puhtaat, toisessa likaiset. En pysty näkemään mitä hyötyä on nostella tiskikoneesta naisen astioita välissä kaappeihin.
Kun järkevintä on ottaa tarvitsemansa astiat tiskikoneesta suoraan pöytää, ja palauttaa ne tiskikoneeseen.
Tuolla logiikalla nainen uhriutuu. Eli valitsee näköalattomuuden.
Kuitenkin nainen vaikka vastusti 2 tiskikonetta, lopulta tottui siihen, niinkuin oli aina ollut.
Jouduin toki perustelemaan kakkos tiskikoneen hankinnan sillä, että se on halvempi, kuin vastaava kaapisto vetolaatikoill
Yleensä ihmisillä on paljon enemmän astioita ja ruokailuvälineitä kuin mitä pariin tiskikoneeseen mahtuu. Ne täytyy kyllä jossain säilyttää. Tiskikoneessa täytyy myös kuukausittain ajaa puhdistustabletilla ohjelma ilman astioita.
Eroa. Niin tekee yhä useampi, ja sillä siitä selviää. Useimmat eronneet naiset ovat päätökseensä tyytyväisiä. Mies voi sitten tilata kotiapulaisen vaika Thaimaasta ja kertoa sille ansaitsevansa palvelua, koska vaihtoi joskus jotkut renkaat.
Kätevämpää maksaa liikkeessä parikymppiä siitä renkaanvaihdosta sen sijaan, että maksaisi siitä ympärivuotisella aikuisvauvan paapomisella.
Aikuiset miehet toki tarina erikseen, mutta niitä ei Suomessa montaa ole. Iso osa on näitä äitiensä pilaamia vinkuiikkoja, jotka teeskentelevät etteivät osaa pesukonetta käyttää eikä opetellakaan voi koska hei, on joskus tehty se urotyö että on vaihdettu ne renkaat tai jotain.
"Arvatkaapa kävikö mikään noista vaihtoehdoista?"
Kumpi sen isomman ja huoltoa vaativan talon alunperin halusi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noita perässävedettäviä syntyy aina uusia, sekä miehiä että naisia.
Sukuni 40 ja 50 luvulla syntyneet naiset hoitivat kodinhoidon mukisematta. Ja hoitavat vieläkin. Lapset, siivous, ruuanlaitto, pyykit, laskunmaksut, sosiaaliset kontaktit, juhlat, lahjat j n e. Jotkut ovat kuorineet ukkonsa perunatkin.
Miehet ovat olleet ne jotka ovat tehneet remontit ja huollot, rakentaneet, jos ovat talossa asuneet. Juu ja ne renkaan vaihdot. Autot vieneet huoltoon.
Työtunneissa esm 50 vuotta yhdessä niin naisen taakka on ollut selvästi raskain.
Että tämän sukupolven naiset ja miehet eivät osaa tyttärilleen ja pojilleen näyttää miten toimia kotitöiden suhteen tasavertasesti ei todellakaan ole mikään ihme.
Nyt on pari ukkoa suvussa jotka tulevat olemaan ihan lapsiensa avun varassa jos vaimot kuolee ensin.
Onneksi kaupoista voi ostaa mikroruokia, siivousavun voi ostaa...
"
90-luvulla alkoi murros kun uudet sukupolvet oppi uusia juttuja. Koti-isyys oli kummallisuus mutta niitä oli.
Nykyajan pariskunnilla joilla on pieniä lapsia on jo niin samanlaiset tulot ja yhtä paljon töitä ja vastuuta ettei konservatiivinen kotitöiden jako toimi. Ennen naiset jaksoi vaikka oli revetä koska se oli normaalia. Nyt ei ole.Ei kukaan jaksa tehdä tuplatöitä. Kotityöt ja lasten hoito pitää jakaa 50/50. Piste."
Juuri noin. Ja muistattehan jakaa myös vanhempaisvapaat 50/50 miestenne kanssa. Vauva-ajasta se epätasa-arvo ja projektinjohtajuus alkaa. Jos tuon ajan jakaa tasapuolisesti, antaa miehelle myös projektinjohtajuuden hänen hoitovuorollaan ei tarvitse myöhemmin kärsiä yksin vastuusta.
Jos jonkun mies ehdottaa tota, niin kokeilkaa kääntää asetelma toisin päin: tarjoutukaa itse maksamaan muutama tunti siivousta per viikko, ja mies sitten hoitaa kaiken muun. Voi seurata mielenkiintoinen keskustelu. Jos mies pitää tätä epäreiluna, niin kysykää ihmeessä, miksi mies sitten alun alkaen ehdotti vaimolleen epäreilua sopimusta.