IS ja Suomen päiväkoteihin palannut raskas ilmiö

Meillä vaihtelee kovasti se, koska lapsi on liian kipeä hoitoon. Yksi haluaa että kotiin jäädään jos vähänkin nenä vuotaa ja toinen on sitä mieltä että rajustikin yskivä lapsi voi hyvin tulla seuraavana päivänä, jos ei ole kuumetta. Sama päiväkoti, eri ryhmät.

Kun lapsenlapset olivat pieniä, olin varahakijana heille jos vanhemmat eivät päässeet. Kyllä sinne piti todella usein mennä hakemaan lapsia pois, koska vanhemmat olivat molemmat sellaisissa töissä että oli vaikea tai loma-aikaan mahdotonta lähteä nopeasti (aspoja kumpikin) ja lopputulemana heti mummolan kynnyksellä lapset ihmeparantuivat. 

Yhden kerran sanoin päiväkodille, että jos taas ihmeparantuvat heti mummolan ovella, niin oli viimeinen kerta kun tulen hakemaan. Kummasti väheni se hakutarve.

Vierailija kirjoitti:

Mulla jo aikuiset lapset mutta jo siihen aikaan kun lapset oli päiväkoti-ikäisiä sai kuulla tarinoita kun jonkun lapset tuotiin suppo takapuolessa hoitoon ja kun päiväkodista soitettiin hakemaan niin sitäkin viivyteltiin.

Supot kolisi välillä pottiin useammallakin lapsella ryhmässä flunssa-aikaan.

Nythän on se ero, että pk:ssa puhutaan persehedelmistä ja voi tosiaan olla se yksi aikuinen vaan ryhmässä.

Meillä lasten sairastelut loppuivat lyhyeen, kun kerrottiin päiväkodissa lääkärin olevan perhepiirissä ja lapsi saadaan nopealla aikataululla lääkriin, jos oikeasti sairas ja tarvitsee hoitoa. 

Kyllä päiväkodissa on tosi alhainen kynnys ilmoittaa lapsen sairaudesta ja syyksi tuntuu riittävän jopa aivastus. 

En tiedä muista päiväkodeista mutta meillä ei soiteta pikku nuhassa hakemaan. 

Eilen soitettiin kolmeen kotiin ennen lounasta kun lapset kuumeessa.

 Hyvin tulivat ja nopeasti. 

Kamalaa vastakkainasettelua täällä. Varmaan jostain soitetaan liian herkästi mutta koittakaa miettiä sen pienen kannalta!

Hän joutuu koko päivän menemään muiden mukana ja jaksamaan. Aikuinen usein voi pitää taukoja ja helpottaa oloaan.  

Ei ne flunssakierteessä katkea koskaan kun lapset tuodaan kipeinä hoitoon.

 Juu ja ymmärrän sen toisenkin puolen. Olen itse aikanaan yhden lapseni kanssa joutunut olemaan pois töistä paljon. Ei ole kivaa tai helppoa mut se on elämää ja sen lapsen lapsuutta! 

Kysymys päiväkodissa työskenteleville: Onko vanhemman ammatilla vaikutusta siihen, miten lasta soitellaan hakemaan? Soitetaanko kirurgille ja kotiäidille samalla kynnyksellä, että lapsen nenä valuu?

Vierailija kirjoitti:

Kysymys päiväkodissa työskenteleville: Onko vanhemman ammatilla vaikutusta siihen, miten lasta soitellaan hakemaan? Soitetaanko kirurgille ja kotiäidille samalla kynnyksellä, että lapsen nenä valuu?

Et kai odota tähän jotain yleispätevää vastausta joka niputtaa kaikki yksiköt ja niiden ryhmät samaan nippuun? Se on toki tavallista tällä palstalla, mutta ei anna sinulle vastausta.

Nykyvarhaiskasvatuksessa ei ole enää lapsen perustietolomakkeissa eikä muissakaan tietoa lapsen vanhempien ammateista, ennen oli.

Mutta noin ylipäätään, en ainakaan itse ajattele, eikä ryhmäni muutkaan kasvattajat, sitä mikä se äiti/isi on ammatiltaan. Jos lapsi sairastuu tai on sairas niin vanhempaa koskee samat lainalaisuudet ja velvoitteet lastaan kohtaan oli hänen työnsä mitä ja mikä vain.

Lapsen papereihin tulee merkitä yhteydenotto-kohtaan nro1 ja nro2 sen mukaan kelle vanhemmat haluavat varhaiskasvattajan ensisijaisesti soittavan, jos tarvis on. Ja jos nro1 ei vastaa puheluun eikä toiseenkaan eikä myöskään viestiin lyhyen ajan sisällä (n.10min) niin soitamme nro2:lle joka yleensä se toinen vanhempi. Ja vaihtoehto nro3 on se varahakija joka myöskin vanhempien paperiin laittama hlö.

Nenän valuminen, yksistään ja pelkästään, ei ole meillä ainakaan syy soitella perään, lapsen kokonaisvointi-ja olo mahdollisille muine oireineen katsotaan siihen lisäksi, toki nenän valuminen infotaan vanhemmalle hänen lasta hakiessaan, koska eihän se NS normaalisti yleensä valu+flunssa ym aikana varsinkin.

Eilen oli uutisissa juttua kuinka Suomessa ja vakassa kiertää nyt poikkeuksellisen paljon adenoa, mykoplasmaa ja hinkuyskää, enemmän kuin koskaan THL:n tartuntatautien mittaus historiassa!

Suhtautuisin asiaan siihen sopivalla vakavuudella ja muiden, myös ja varsinkin, vakakasvattajien huomioimisella, meidänkin talossa kiertänyt kys pöpöt, siis kaikki 3, jo n.2,5kk ajan eikä loppua näy, on todella raskasta kun tiimikaveri ja/tai itse tai kuka vain työkavereista, sairastaa viikko-ja jopa kuukausikaupalla oksentaen mm yskäänsä tai ollen kurkku niin kipeänä pari viikkoa ettei edes sylkeä saa alas itkemättä tai saaden mykoplasman aiheuttaman keuhkokuumeen jne.

T. Sairaana nyt itsekin

Ei mulla ollut mitään varahakijoita kun lapsen isä oli kuollut ja omat vanhempani itsekin töissä. En myöskään olisi voinut jättää asiakasta pyörätuolissa mihin sattuu lähteäkseni hakemaan lasta viivana tarhasta. Kyllä pitää siellä ammattilaisten pärjätä jos lapsi sairastuu yllättäen.

Minä sain tänä syksynä 2-vuotiaan lapseni ryhmästä viestin kesken päivän, että lapsi kovin räkäinen, kuumemittari näytti 37,2. Viestissä ei siis otettu kantaa, pitääkö lapsi hakea kotiin vai mikä tilanne. No hain lapsen kotiin jonkun ajan päästä.

Kotona lapsi oli täysin virkeä, eikä yskinyt tai räkinyt ollenkaan. Tuli vaikutelma, että päiväunien jälkeen on kaikilta mitattu kuume, eikä ulkoilun jälkeen viitsitty pyyhkiä nenää. Tätä kuumeen mittaamista tapahtui puheiden perusteella melko useinkin. 

Turhat hakemiset aiheuettavat luottamuksen rapautumista kodin ja varhaiskasvatuksen välillä. 

Töihin pitää mennä. Ei se mielestäni estä päiväkodissa olemista, jos vähän nenä vuotaa. Sieltähän ne taudit on myös lähtöisin.

Ylipäänsä koko päiväkotipolitiikka tarvitsee laajempaa huomiota. Lapset ovat tärkein voimavara ja heiltä otetaan, kun eivät sano vastaan. Edellinen hallitus heikensi eniten lasten asemaa, eikä nykyinenkään ruusuja saa aiheesta. Edelleen esim. vieraannuttamistapauksien mahdollistamisessa päiväkodin työntekijöillä suuri rooli. Kieltäytyvät antamasta tietoja etävanhemmalle.

Vierailija kirjoitti:

Töihin pitää mennä. Ei se mielestäni estä päiväkodissa olemista, jos vähän nenä vuotaa. Sieltähän ne taudit on myös lähtöisin.

Ylipäänsä koko päiväkotipolitiikka tarvitsee laajempaa huomiota. Lapset ovat tärkein voimavara ja heiltä otetaan, kun eivät sano vastaan. Edellinen hallitus heikensi eniten lasten asemaa, eikä nykyinenkään ruusuja saa aiheesta. Edelleen esim. vieraannuttamistapauksien mahdollistamisessa päiväkodin työntekijöillä suuri rooli. Kieltäytyvät antamasta tietoja etävanhemmalle.

Jos on yhteishuoltajuus, niin silloin voi. Itse en saanut lapseni terveystietoja yksityiseltä lääkäriasemalta, jonne etä oli lapsen vienyt (yhteishuoltajuus). Syy: etä ei ollut kertonut minun olevan oikeutettu yhteishuoltajana saamaan tietoja. Huomautin tästä hänelle ja pyysin, että ilmoittaa ko. lääkäriasemalle asiasta. Ei ilmoittanut, en saanut tietoja. Olis varmaan pitänyt lähettää itse lääkäriasemalle kopio yhteishuoltajuudesta?? 

Tätä keskustelua lukiessani, entisenä pienyrittäjänä, tulee kummasti mieleen ne syyt, miksi en ikipäivänä palkkaisi pieneen yritykseen ketään, jolla on pieniä lapsia.

Alapeukuttakaa, jos haluatte, kyse oli kuitenkin minun selkänahastani ja minun taloudellisesta tappiostani. Onneksi selvisin tuosta kurimuksesta ilman luottotietojen menetystä, ja nykyisin nautin itse palkkatyöläisen eduista. Kuten vaikkapa mahdollisuudesta ottaa palkallista sairauslomaaa silloin, kun en enää henkisesti jaksa.

Teet niin tai näin, niin aina väärin. Samaan aikaan päiväkodit valittavat sairaista tai puolikuntoisista lapsista. Sitkeä flunssa tai yskä voi kestää useamman viikon. Toisaalta myös työnantajat ja työkaverit valittavat "lusmuilevista" pikkulasten vanhemmista, aivan kuin tahallaan nauttisivat lapsen sairastamisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miettiikö ihmiset yhtään etukäteen ennen kuin hankkivat lapsia? Se on yhtä sairastelua nuo päiväkotivuodet, mutta eivät ne ikuisesti kestä.

Niinä vuosina ei tehdä mitään uraa vaan lapsi laitetaan etusijalle ja yritetään vaan selvitä jotenkin. Hirveitä vuosia, mutta menevät ohi.

T. Teinin äiti

Eivät näköjään. Paljon voimia varhaiskasvatukseen, nykyvanhemmat vaikuttavat aivan äärimmäisen itsekkäiltä. 

T: aikuisen äiti, pk-keikkalainen (ei vaka)

Täällä myös teinin äiti, joten sinänsä ei kolahda. Mutta kyllä suututtaa tämä nykyvanhempien syyllistäminen ihan kaikesta. Ei ihme, että syntyvyys on romahtanut. Sinäkään et ole varmaan päivääkään yrittänyt yhdistää lapsiarkea ja kokopäivätyötä. Mahdotontahan se on.

Onpa hassu olettamus. Mun lapseni aloitti kokopäivähoidon heti äitiysloman jälkeen maaliskuussa 2002. Ihan normaalia silloin. Toukokuussa tuli vuosi ikää. Palasin vuorotyöhön, ja olihan se aivan hirveää, varmasti on edelleenkin. Duunareilla oli silloin se etu, ettei kukaan ollut työnantajalle korvaamaton, joten sairasta lasta ei tarvinnut viedä hoitoon. Päikyssäkin oli sen verran väkeä töissä, ettei tarvinnut myöskään epäillä turhia hakusoittoja sijaispulan vuoksi.

Ylipäätään koko yhteiskunnan koko ilmapiiri oli vähemmän kyräilevä ja epäluuloinen. Sittemmin on myös jokin suodatin pudonnut ihmisten välisestä kanssakäymisestä, ja kuka tahansa voi töräyttää missä tahansa mitä tahansa, koska minulla on oikeus. Passiivis- ja aktiivisaggressiivisuus oikein kukkii, ja olet oikeassa, korjaan itseäni, nykyvanhemmat eivät ole hirveitä vaan pääsääntöisesti kaikki ihmiset ovat hirveitä. En todellakaan valitsisi ihmisläheistä työtä nykypäivänä. En sitten tiedä kenen etu tämä on ja mitä asialle voisi tehdä. Toivottavasti lapset saavat kasvaa vähän parempaan. 

Vierailija kirjoitti:

Ei mulla ollut mitään varahakijoita kun lapsen isä oli kuollut ja omat vanhempani itsekin töissä. En myöskään olisi voinut jättää asiakasta pyörätuolissa mihin sattuu lähteäkseni hakemaan lasta viivana tarhasta. Kyllä pitää siellä ammattilaisten pärjätä jos lapsi sairastuu yllättäen.

Oletko sinä jotenkin simppeli?

Vaka ei ole sairaan lapsen paikka eikä siellä työskentelevät ole kouluttautuneet sairaan lapsen hoitoon, paitsi osin se lähihoitaja, mutta ei hänenkään työnkuvansa eikä sopimuksensa käsitä sairaan lapsen hoitoa vaan varhaiskasvatuksessa tapahtuvaa lapsen hoitoa ja kasvatusta. Lisäksi löydät n jo mainittu se kuinka sen sairaan lapsen eriyttäminen muita tartuttamasta vie sen 1 kasvattaja resurssin kokonaan pois siitä ryhmästä, mutta toki sinulle itsellesi ei olisi lainkaan "ongelma" vaikkapa tilanne jossa lapsia on 15-20kpl osa heistä erityisen tai tehostetun tuen lapsia ja siitä poistuisi tiimukaveri keskittymään siihen 1 ainokaiseen?! Kykenetkö ollenkaan kuvittelemaan tilannetta, kuulostaako ookoolta?

Minua jaksaa välillä hämmästyttää ihmisten tyhmyys. Välinpitämättömyyden lisäksi. Ja muuten, lapsen papereihin on _pakko_ merkitä myös varahakija, ne kaikki käydään läpi mm tilanteessa jossa lasta ei haetakaan kotiin päivän päätteeksi ja ellei siellä ketään olisi vanhemman/pien lisäksi niin se olisi automaationa soitto sosiaalipäivystykseen/lasu.

Vierailija kirjoitti:

Kysymys päiväkodissa työskenteleville: Onko vanhemman ammatilla vaikutusta siihen, miten lasta soitellaan hakemaan? Soitetaanko kirurgille ja kotiäidille samalla kynnyksellä, että lapsen nenä valuu?

Ei oikeastaan. Jos toinen vanhemmista on kirurgi, yleensä ilmoitetaan toinen ensisijaiseksi hakijaksi. Lapsella on ainakin kaksi varahakijaa.

Voi olla, että joku yksittäinen työntekijä suree lapsen tilannetta, jos lapsi on päiväkodissa puoli vuorokautta äidin viettäessä laatuaikaa vauvan kanssa. Tai joku edelleen yksittäinen miettii äidin laiskottelevan kotona kun räkäinen persus hehedelmä on hänen vaivoinaan. 

Yhtä rumaa on se, jos vanhempi ei ymmärrä, että flunssainen lapsi on päiväkodissa itkuinen, riitelevä ja väsynyt. Hän ei jaksa osallistua toimintaan, hän ei jaksa pukea eikä riisua. Ei ole tilannetta, jossa pystyisi irrottaamaan yhden aikuisen hoitamaan ja pukemaan yhtä lasta. Ei edes normaalitilanteessa. Kipeä pieni lapsi tarvitsee hoivaa eikä mene joukon jatkeena. Jaksaako lapsen vanhempi itse fyysisessä työssä kuumeisena?

Minusta ongelma on syvällä yhteiskuntarakenteissa ja työelämän rakenteissa, mutta en usko että se olisi sukupuolittunut. Yleinen asenne lapsia ja lasten tarpeita kohtaan on ruma. Itsekäs. Sama jatkuu työelämässä. Asenne toisia kohtaan on itsekäs ja ruma. Äidit ovat useimmin lähivanhempia ja vetäytyvät sittenkin vaatuustaan.

Lapset (jonkun pershm hedelmät, ulosteetko) laitetaan vakajärjestelmään, jossa ei ole tarpeeksi hoitajia eikä toiminta vastaa sitä, mitä ohjeet ja suunnitelmat sanovat. Vanhempien mielestä systeemi on ilmeisesti hyvä, koska he laittavat kakkaransa sinne säilöön vaikka 12 h/vrk, eivätkä välitä hakea edes kipeää lastaan muiden jaloista. Kun on se vauva tai työnantaja.

Naiset eivät olekaan niin voimaantuneita kuin äkkiä ajattelisi. He ovat heikkoja ja itsekkäitä. Tykkäävät kinastella, puuhastella ja vastakkainasetella keskenään. Miten vain helpommalla pääsee, ettei tarvitse puuttua oikeisiin ongelmiin.

Olen mielenkiinnolla odottanut kymmenen vuotta, josko edes joku isä tai miespuolinen työntekijä hermostuisi tilanteeseen ja tekisi asialle jotain. Rupeaisi puuhamieheksi ja johtajaksi näille suukopuisille naisille, vakatyöntekijöille ja äideille, jotka eivät  osaa tehdä muuta kuin nyppiä toisiaan. Isien ongelma on se, että he antavat lasten olla naisten vastuulla. Nainen käytännössä päättää kaikki lasten asiat, ja jos hän ei pyydä apua, mies ei sitä tarjoa.

Tulkaa nyt ihmeessä joku taas kertomaan, että olen väärässä. Naiset eivät tässäkään riitele, hauku ja ole napit vastakkain toistensa kanssa, vaan asiat hoituvat tosi hyvin ja kaikilla on kivaa..

Vierailija kirjoitti:

Töihin pitää mennä. Ei se mielestäni estä päiväkodissa olemista, jos vähän nenä vuotaa. Sieltähän ne taudit on myös lähtöisin.

Ylipäänsä koko päiväkotipolitiikka tarvitsee laajempaa huomiota. Lapset ovat tärkein voimavara ja heiltä otetaan, kun eivät sano vastaan. Edellinen hallitus heikensi eniten lasten asemaa, eikä nykyinenkään ruusuja saa aiheesta. Edelleen esim. vieraannuttamistapauksien mahdollistamisessa päiväkodin työntekijöillä suuri rooli. Kieltäytyvät antamasta tietoja etävanhemmalle.

Tietysti kieltäytyvät. Lähivanhempi puhuu samaa kieltä sukupuolensa takia. Osaa antaa vaikutelman, että etävanhemmalla on isoja ongelmia ja ehkä rikollisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Tätä keskustelua lukiessani, entisenä pienyrittäjänä, tulee kummasti mieleen ne syyt, miksi en ikipäivänä palkkaisi pieneen yritykseen ketään, jolla on pieniä lapsia.

Alapeukuttakaa, jos haluatte, kyse oli kuitenkin minun selkänahastani ja minun taloudellisesta tappiostani. Onneksi selvisin tuosta kurimuksesta ilman luottotietojen menetystä, ja nykyisin nautin itse palkkatyöläisen eduista. Kuten vaikkapa mahdollisuudesta ottaa palkallista sairauslomaaa silloin, kun en enää henkisesti jaksa.

Tarkoitatko kuitenkin, ettet palkkaisi naista, jolla on pieniä lapsia? Pienten lasten isiä otetaan mielellään töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys päiväkodissa työskenteleville: Onko vanhemman ammatilla vaikutusta siihen, miten lasta soitellaan hakemaan? Soitetaanko kirurgille ja kotiäidille samalla kynnyksellä, että lapsen nenä valuu?

Ei oikeastaan. Jos toinen vanhemmista on kirurgi, yleensä ilmoitetaan toinen ensisijaiseksi hakijaksi. Lapsella on ainakin kaksi varahakijaa.

Voi olla, että joku yksittäinen työntekijä suree lapsen tilannetta, jos lapsi on päiväkodissa puoli vuorokautta äidin viettäessä laatuaikaa vauvan kanssa. Tai joku edelleen yksittäinen miettii äidin laiskottelevan kotona kun räkäinen persus hehedelmä on hänen vaivoinaan. 

Yhtä rumaa on se, jos vanhempi ei ymmärrä, että flunssainen lapsi on päiväkodissa itkuinen, riitelevä ja väsynyt. Hän ei jaksa osallistua toimintaan, hän ei jaksa pukea eikä riisua. Ei ole tilannetta, jossa pystyisi irrottaamaan yhden aikuisen hoi

Pahoittelen kummallisia sanontoja, olin jonossa ja pääsin vasta neljännellä muokkauksella läpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä keskustelua lukiessani, entisenä pienyrittäjänä, tulee kummasti mieleen ne syyt, miksi en ikipäivänä palkkaisi pieneen yritykseen ketään, jolla on pieniä lapsia.

Alapeukuttakaa, jos haluatte, kyse oli kuitenkin minun selkänahastani ja minun taloudellisesta tappiostani. Onneksi selvisin tuosta kurimuksesta ilman luottotietojen menetystä, ja nykyisin nautin itse palkkatyöläisen eduista. Kuten vaikkapa mahdollisuudesta ottaa palkallista sairauslomaaa silloin, kun en enää henkisesti jaksa.

Tarkoitatko kuitenkin, ettet palkkaisi naista, jolla on pieniä lapsia? Pienten lasten isiä otetaan mielellään töihin.

Niin, koska äiti ja nainen on aina vain ja edelleen ja yhä ja ikuisesti se ensisijainen huoltaja ja vanhempi ja myös ruokkivat sitä asetelmaa. Ja miehet sallivat sen, koska ovat, mitä? Itsekkäitä, laiskoja, mukavuudenhaluisia, luusereita, yhteiskunnan pilareita, mitä muuta? Aivan kuten nro77 sanoi.

Ja show jatkuu.