Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies sanoi ettei rakasta minua enää
01.12.2024 |
Ollaan oltu 13 vuotta yhdessä, ei lapsia, ostettiin ensimmäinen yhteinen koti n. vuosi sitten. Mies on kirjolla, diagnoosi ollut jo 18-vuotiaasta asti. Hän on myös ollut työkyvytön koko suhteemme ajan, viimeiset 4 vuotta eläkkeellä, mutta olen elättänyt meidät koko suhteemme ajan. Kuukausi sitten mies istutti alas ja kertoi ettei enää rakasta minua, ei koe minkäänlaista yhteenkuuluvuutta ja haluaisi löytää itselleen kirjolla olevan puolison.
Olen aivan rikki ja tunnen oloni kamalaksi. Viimeiseen vuoteen meillä on mahtunut paljon muutoksia ja itselläni on ollut esim masennuksen pahenemiskausi, jolloin olin ensimmäistä kertaa kuukauden sairaslomalla. Koko tilanne tuntuu epäreilulta. Olen kannatellut häntä ja auttanut häntä hänen oman masennuksen läpi, mutta nyt kun oma jaksamiseni on romahtanut, hän hylkää minut. Tämä asuntokin ostettiin "yhdessä", vaikka keräsinkin asp-tilille varat omalla opintolainallani ja maksan itse paljon enemmän. Pankki ei halunnut antaa lainaa ellei otettu sitä yhdessä. Tunnen oloni niin hölmöksi ja hyväuskoiseksi, hyväksikäytetyksi. Koska jos ja kun tämä myydään asunto, hän saa siitä itselleen puolet. En vain ikinä kuvitellut että eroaisimme, kun olemme kaiken tähän asti kestäneet. Suunnittelimme yhteistä tulevaisuutta vielä viime kesänä, en ymmärrä miten kaikki voi romahtaa näin helposti.
Sanoin miehelleni etten halua erota, hän yllättyi tästä. Hän ei osannut edes kuvitella muuta vaihtoehtoa kuin ero tällaisessa tilanteessa. Kun olemme keskustelleet enemmän, hän on sanonut rakastavansa, mutta ettei ole rakastunut. Olemme käyneet nyt yhden kerran pariterapiassa, tuntuu että saimme molemmat siitä ajateltavaa. En tiedä selviääkö tämä suhde tästä. Voinko itse ikinä toipua tästä, vai tulenko aina olemaan löysässä hirressä odottaen milloin mies sanoo ettei jaksa enää yrittää. En edes tiedä miksi kirjoitan tästä tänne, tuntuu vaan siltä että on pakko saada puhuttua jollekin. En ole uskaltanut kertoa läheisilleni tästä. Pelkään, että heidän suhtautuminen mieheeni tai minuun muuttuu. Haluaisin vaan että hän voisi rakastua minuun uudestaan ja voisimme olla taas onnellisia.
Kommentit (50)
No on hullua touhua. En olisi ensinnäkään alkanut millekään tuommoisen miehenkuvatuksen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos kaikille vastauksista! Vähemmän yksinäinen olo, teki hyvää saada vihdoin puhuttua asiasta jonnekin. Sain paljon ajateltavaa käytännön asioista ja pitää miettiä omaa käytöstä ja rooliani tässä parisuhteessa... Ehkä on parempi vain erota. Meillä on vielä 2 pariterapia käyntiä jäljellä, katsotaan miten niissä menee, ehkä ne meneekin eroterapiana että pääsee tästä yli.
Ap
Kirjoilla olevana ihmisenä sanoisin, että käykää rauhassa terapiassa, tutustukaa uudestaan toisiinne ja osoita miehelle, että rakastat häntä juuri sellaisena kuin on. Mies on saattanut luulla että masennuksesi johtuu hänestä. Ruvetkaa tekemään asioita enemmän yhdessä, opetelkaa puhumaan enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoilla olevana ihmisenä sanoisin, että käykää rauhassa terapiassa, tutustukaa uudestaan toisiinne ja osoita miehelle, että rakastat häntä juuri sellaisena kuin on. Mies on saattanut luulla että masennuksesi johtuu hänestä. Ruvetkaa tekemään asioita enemmän yhdessä, opetelkaa puhumaan enemmän.
Kiitos viestistäsi, olemme yrittänyt varata enemmän aikaa parisuhteelle sekä keskustella enemmän. Keskustelut tuntuvat välillä vain loppuvan siihen, jos en ymmärrä jotain minkä kaikki muut autistit ymmärtäisivät ilman vääntämistä. Se turhauttaa, sillä ennen jatkoimme keskustelua kunnes tulimme jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen. Koen tulevani torjutuksi nyt kun miehellä ei ole enää kärsivällisyyttä, jos en heti tajua miltä hänestä tuntuu. Viikottain meillä on muutama yhteinen harrastus joista olemme pitäneet ja joista yritämme nyt pitää kiinni. Läheisyyttä on, mutta mieheni sanoo että hän oli ennen läheinen kavereidenkin kanssa. Olen hänelle selkeästi muuttunut enemmän kaveriksi/kämppikseksi kuin rakkaaksi. Oloni on toivoton, mutta silti tuntuu raskaalta päästää meistä irti. Toivottavasti seuraavat pariterapiat auttaisivat saamaan selkeyttä tilanteeseen, on se sitten ero tai parisuhteen pelastaminen.
Tosiasiassa hän on jo löytänyt uuden naisen niistä kirjopiireistään. Miksi muuten yhtäkkiä lakkaisi rakastamasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna sen mennä ja etsi parempi. Nimim. Vaihtamalla parani
Jos pystyt osoittamaan säästäneesi ja maksaneesi enemmän asuntoa varten, saat erotessa enemmän.
Tee avioehto ennen eropapereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tee avioehto ennen eropapereita.
Avioehtoa ei voi tehdä yksipuolisesti: molempien pitää se allekirjoittaa todistajien läsnäollessa.
"Koska jos ja kun tämä myydään asunto, hän saa siitä itselleen puolet. "
Jos ostitte asunnon vasta vuosi sitten niin siitähän on suurin osa lainaa joten ei tuosta kumpikaan mitään isoja rahoja itselleen saa. Joten nyt on se paras aika myydä kun epäsuhta tuossa ei vielä ole kasvanut isoksi.
Alue: Aihe vapaa
Asunto on virallisesti heidän yhteinen. Ap kirjoitti, että pankki ei ollut suostunut antamaan lainaa vain hänelle. Jos avioliittoa ei ole niin talo on silti yhteinen. Opintolaina on ap:n oma laina, joten hän vastaa siitä itse.