Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies sanoi ettei rakasta minua enää
01.12.2024 |
Ollaan oltu 13 vuotta yhdessä, ei lapsia, ostettiin ensimmäinen yhteinen koti n. vuosi sitten. Mies on kirjolla, diagnoosi ollut jo 18-vuotiaasta asti. Hän on myös ollut työkyvytön koko suhteemme ajan, viimeiset 4 vuotta eläkkeellä, mutta olen elättänyt meidät koko suhteemme ajan. Kuukausi sitten mies istutti alas ja kertoi ettei enää rakasta minua, ei koe minkäänlaista yhteenkuuluvuutta ja haluaisi löytää itselleen kirjolla olevan puolison.
Olen aivan rikki ja tunnen oloni kamalaksi. Viimeiseen vuoteen meillä on mahtunut paljon muutoksia ja itselläni on ollut esim masennuksen pahenemiskausi, jolloin olin ensimmäistä kertaa kuukauden sairaslomalla. Koko tilanne tuntuu epäreilulta. Olen kannatellut häntä ja auttanut häntä hänen oman masennuksen läpi, mutta nyt kun oma jaksamiseni on romahtanut, hän hylkää minut. Tämä asuntokin ostettiin "yhdessä", vaikka keräsinkin asp-tilille varat omalla opintolainallani ja maksan itse paljon enemmän. Pankki ei halunnut antaa lainaa ellei otettu sitä yhdessä. Tunnen oloni niin hölmöksi ja hyväuskoiseksi, hyväksikäytetyksi. Koska jos ja kun tämä myydään asunto, hän saa siitä itselleen puolet. En vain ikinä kuvitellut että eroaisimme, kun olemme kaiken tähän asti kestäneet. Suunnittelimme yhteistä tulevaisuutta vielä viime kesänä, en ymmärrä miten kaikki voi romahtaa näin helposti.
Sanoin miehelleni etten halua erota, hän yllättyi tästä. Hän ei osannut edes kuvitella muuta vaihtoehtoa kuin ero tällaisessa tilanteessa. Kun olemme keskustelleet enemmän, hän on sanonut rakastavansa, mutta ettei ole rakastunut. Olemme käyneet nyt yhden kerran pariterapiassa, tuntuu että saimme molemmat siitä ajateltavaa. En tiedä selviääkö tämä suhde tästä. Voinko itse ikinä toipua tästä, vai tulenko aina olemaan löysässä hirressä odottaen milloin mies sanoo ettei jaksa enää yrittää. En edes tiedä miksi kirjoitan tästä tänne, tuntuu vaan siltä että on pakko saada puhuttua jollekin. En ole uskaltanut kertoa läheisilleni tästä. Pelkään, että heidän suhtautuminen mieheeni tai minuun muuttuu. Haluaisin vaan että hän voisi rakastua minuun uudestaan ja voisimme olla taas onnellisia.
Kommentit (50)
Toi on niin tyypillistä, että heti kun nainen sairastuu ja on miehen aika kannatella naista, niin mies häippäsee ja eroaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti: Toi on niin tyypillistä, että heti kun nainen sairastuu ja on miehen aika kannatella naista, niin mies häippäsee ja eroaa.
Onko sekin tyypillistä, että nainen elättää työkyvytöntä miestä?
Onko sellaista asiaa kuin rakkaus olemassakaan? Minusta tuntuu, että se on ihmisen mielikuvitusta, että ollaan muka rakastuneita!
Vierailija kirjoitti:
Sellasta se on ku ottaa hoitolapsen riesoikseen. Mitä se ukko on sulle ikinä antanut?
Sitä on ehkä vaikea selittää miltä mies on saanut oloni tuntumaan. Mies on ollut ennen hyvin rakastava ja olen tuntenut oloni tärkeäksi. Esimerkiksi ihan vain se, jos olemme sopineet tapaavamme jossain ja saapuessani paikalle, mies näkee minut ja samantien alkaa hymyilemään/säteilemään, vaikka olisi hetki sitä ennen näyttänyt surkealta. Jotenkin se kun pelkkä läsnäoloni on ollut toiselle onnellisuuden aihe. Hän on aina puhunut minusta kauniisti muille. Silloinkin kun olin itse pienituloinen hän tuki minua kaikessa ja kannusti eteenpäin. Sitä ei ole ikinä ollut kenenkään muun kanssa. Ehkä siksikin se tekee niin kipeää kun nyt huomaan, että en ole enää se onnen aihe miehelle.
Mitä hemmettiä? Olet tuhlannut rahassi ja aikaasi johonkin täysin toivottoman tapauksen hoivaamiseen.
Ei tuo ole parisuhde.
Mene terapiaan, niin voit ehkä joskus tulevaisuudessa löytää tasa-arvoinen parisuhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ero vain heti ettei tule enempää hankaluutta ja tappiota. Elättäminen loppuu erohakemukseen, ja mies kaivaa rahaa jostain. Osituksessa sitten on huomioitava, jos mies ei pysty lainaa ja elämistä maksamaan ennen kodin myyntiä.
Täytyy ottaa tiukka linja sitten jos/kun eroon päädytään, tämä alkaa tuntumaan todennäköiseltä vaihtoehdolta. Toivon että erossa huomioidaan miten kulut ovat jakautuneet. Itselläni olisi varaa jäädä tähän yksin asumaan, voisin neuvotella laina-ajan hieman pidemmäksi jolloin olisi enemmän väljyyttä omassa taloudessa... Saa nähdä miten käy.
Miten niin jos? Ainakin vaadit avioehdon tekemisen välittömästi, jos jatkat avioliittoa ja elättämistä.
Täytyy vähintään saada kirjallisena se minkä mies on suullisesti luvannut, eli maksaa opintolainani pois asunnon myynnistä saamilla rahoillaan. Saan edes sen lainan kuitattua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellasta se on ku ottaa hoitolapsen riesoikseen. Mitä se ukko on sulle ikinä antanut?
Sitä on ehkä vaikea selittää miltä mies on saanut oloni tuntumaan. Mies on ollut ennen hyvin rakastava ja olen tuntenut oloni tärkeäksi. Esimerkiksi ihan vain se, jos olemme sopineet tapaavamme jossain ja saapuessani paikalle, mies näkee minut ja samantien alkaa hymyilemään/säteilemään, vaikka olisi hetki sitä ennen näyttänyt surkealta. Jotenkin se kun pelkkä läsnäoloni on ollut toiselle onnellisuuden aihe. Hän on aina puhunut minusta kauniisti muille. Silloinkin kun olin itse pienituloinen hän tuki minua kaikessa ja kannusti eteenpäin. Sitä ei ole ikinä ollut kenenkään muun kanssa. Ehkä siksikin se tekee niin kipeää kun nyt huomaan, että en ole enää se onnen aihe miehelle.
Kyllä ihminen itse vastuussa onnestaan. Ei sitä pidä muiden harteille sälyttää. Sinä et edes näe kumppaniasi tasavertaisena osapuolena, vaan surkeana reppana, jota sinä hoivaat. Näin voit tuntea olevasi korvaamaton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata jäädä suhteeseen, missä sinua ei rakastuta, rikot itsesi. Jo nyt olet sairastunut suhteessa, jossa et ole normaalin puolison roolissa, vaan ikään kuin huoltajana. Anteeksi, mutta suhteenne ei vaikuta terveeltä lainkaan. Mies on kuitenkin reilu, kun tunnusti, ettei rakasta sinua ja viisas siinä, että teidän olisi parempi erota.
Et saa tästä suhteesta sitä mitä kaipaat ja tarvitset. Asuntoasia tietysti harmittaa, mutta se on loppupeleissä pientä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä hemmettiä? Olet tuhlannut rahassi ja aikaasi johonkin täysin toivottoman tapauksen hoivaamiseen.
Ei tuo ole parisuhde.
Mene terapiaan, niin voit ehkä joskus tulevaisuudessa löytää tasa-arvoinen parisuhteen.
Olen terapiassa nyt toista vuotta, eli se on jo hoidossa, vaikkakin koko elämän ajan muovautuneista selviytymismekanismeista onkin vaikea oppia eroon. Takana on varmaan vähemmän yllättäen traumaattinen lapsuus, ylisuorittaminen ja jatkuva epäonnistumisen pelko.
Mieheni on aina saanut itseni tuntemaan oloni rakastetuksi ja tärkeäksi. Se on ollut voimavara minulle, että kotona on joku ketä aina kannustaa ja toivoo minulle hyvää. Mutta nyt kun en itse jaksakaan (terapiassa on alettu käsittelemään syviä traumoja), niin tämä hylkääminen tuntuu ekstra pahalta. Olenhan minä varmasti ollut vaikeampi tänä vuonna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ero vain heti ettei tule enempää hankaluutta ja tappiota. Elättäminen loppuu erohakemukseen, ja mies kaivaa rahaa jostain. Osituksessa sitten on huomioitava, jos mies ei pysty lainaa ja elämistä maksamaan ennen kodin myyntiä.
Täytyy ottaa tiukka linja sitten jos/kun eroon päädytään, tämä alkaa tuntumaan todennäköiseltä vaihtoehdolta. Toivon että erossa huomioidaan miten kulut ovat jakautuneet. Itselläni olisi varaa jäädä tähän yksin asumaan, voisin neuvotella laina-ajan hieman pidemmäksi jolloin olisi enemmän väljyyttä omassa taloudessa... Saa nähdä miten käy.
Miten niin jos? Ainakin vaadit avioehdon tekemisen välittömästi, jos jatkat avioliittoa ja elättämistä.
Täytyy vähintään saada kirjallisena
Asunnon myynnistä saadut rahat? Eihän teillä ole edes lainaa vielä maksettuna juuri yhtään, jos asunto on vuosi sitten ostettu niin mitä rahoja saisitte? Tappiolla pitää varmaan myydäkin.
Stop hommalle heti ettei enempää vahinkoa tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellasta se on ku ottaa hoitolapsen riesoikseen. Mitä se ukko on sulle ikinä antanut?
Sitä on ehkä vaikea selittää miltä mies on saanut oloni tuntumaan. Mies on ollut ennen hyvin rakastava ja olen tuntenut oloni tärkeäksi. Esimerkiksi ihan vain se, jos olemme sopineet tapaavamme jossain ja saapuessani paikalle, mies näkee minut ja samantien alkaa hymyilemään/säteilemään, vaikka olisi hetki sitä ennen näyttänyt surkealta. Jotenkin se kun pelkkä läsnäoloni on ollut toiselle onnellisuuden aihe. Hän on aina puhunut minusta kauniisti muille. Silloinkin kun olin itse pienituloinen hän tuki minua kaikessa ja kannusti eteenpäin. Sitä ei ole ikinä ollut kenenkään muun kanssa. Ehkä siksikin se tekee niin kipeää kun nyt huomaan, että en ole enää se onnen aihe miehelle.
Kyllä ihminen itse vastuussa onne
Ehkä se on näin. En itse ole kokenut miestäni surkena reppanana, vaan lämpimänä, fiksuna ja hauskana ihmisenä. Oltiin kavereita pitkään ennen kuin rakastuttiin. Olen aina ollut hänen tukenaan ja auttanut paperisodassa kelan kanssa, en jotenkin itse ole kokenut sitä hoivaamisena. Mutta onhan se täysin mahdollista että näkökantani on vinoutunut ja en ole kyennyt kohtaamaan omaa hoivaamistani. Tänä vuonna mies on vihdoin "löytänyt itsensä", olen ollut siitä iloinen ja kannustanut häntä löytämään uusia ystäviä ja menemään taas ulos. Mies onkin saanut enemmän kirjolla olevia kavereita. Hänen kertomansa mukaan hän ymmärtää ny,t ettei hän voi ikinä kokea minun tai kenenkään muun neurotyypillisen kanssa, samanlaista yhteyttä kuin mitä hän tuntee muiden autististen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata jäädä suhteeseen, missä sinua ei rakastuta, rikot itsesi. Jo nyt olet sairastunut suhteessa, jossa et ole normaalin puolison roolissa, vaan ikään kuin huoltajana. Anteeksi, mutta suhteenne ei vaikuta terveeltä lainkaan. Mies on kuitenkin reilu, kun tunnusti, ettei rakasta sinua ja viisas siinä, että teidän olisi parempi erota.
Et saa tästä suhteesta sitä mitä kaipaat ja tarvitset. Asuntoasia tietysti harmittaa, mutta se on loppupeleissä pientä.
Kiitos viestistäsi, olen samaa mieltä ja kiitollinen miehelle että hän oli rehellinen. Valheessa eläminen olisi ollut vielä kamalampaa.
Ja olen samaa mieltä myös siitä, että voi olla ettei suhteemme ole ollut tasapainoinen. Olen vain ollut onnellinen ja rakastunut tämän koko ajan. Mieheni oli myös kuulemma onnellinen ja rakastunut ennen tätä syksyä. Tänä vuonna hän on tutustunut enemmän autismin kirjon ihmisiin ja saanut ystäviä vertaisistaan. Näiden kokemusten myötä hän kokee, ettei voi kokea kanssani samanlaista yhteyttä kuin muiden kirjon ihmisten kanssa. Se satuttaa, sillä vaikka tekisin enemmän töitä ja opettelisimme yhdessä kommunikoimaan paremmin, en voi muuttua autistiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ero vain heti ettei tule enempää hankaluutta ja tappiota. Elättäminen loppuu erohakemukseen, ja mies kaivaa rahaa jostain. Osituksessa sitten on huomioitava, jos mies ei pysty lainaa ja elämistä maksamaan ennen kodin myyntiä.
Täytyy ottaa tiukka linja sitten jos/kun eroon päädytään, tämä alkaa tuntumaan todennäköiseltä vaihtoehdolta. Toivon että erossa huomioidaan miten kulut ovat jakautuneet. Itselläni olisi varaa jäädä tähän yksin asumaan, voisin neuvotella laina-ajan hieman pidemmäksi jolloin olisi enemmän väljyyttä omassa taloudessa... Saa nähdä miten käy.
Miten niin jos? Ainakin vaadit avioehdon tekemisen välittömästi, jos jatkat avioliittoa ja elättämistä.
Meillä (minulla) oli 20 000 euroa säästöjä mitkä laitoin asuntoon. ASP laina kun vaatii sen 10% säästöjä. Joten on ne ja asuntoa on lyhennetty jo 10 000€ sillä otimme vain 10 huoden laina-ajan. Eli rahaa on miehelle tulossa eron myötä jonkin verran. Opintolainaa on enää 8k jäljellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä kyrpänokka koko mies! Luultavasti sinun tulevaisuus on valoisampi ilman häntä, kuin mitä hänen ilman sinua. Tosiaan ala nyt hoitaa asioita niin, ettet ihan taloudellisesti kusetetuksi tule nyt jälkeenpäin. Toivottavasti mies on kuitenkin sen verran reilu, että älyää sinun elättäneen hänet ja että asunto on enemmän sinun, ja tulee vastaan tässä.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka lihava olet? Paljonko painat? Kysyn ihan siksi että kirjolla olevan on usein vaikea käsitellä tilannetta jossa nainen lihoo muodottomaksi. Kirjolla on usein vaikeaa sietää muutoksia.
Taidat olla kirjolla. Sosiopatian kirjolla. Mutta pllua et ole saanut.
Jos hän on eläkkeellä, niin hän saa rahaa ainakin tonnin kuussa.
Siis miten olet "elättänyt"? Maksanut vuokraa enemmän kuin hän?
Miten joku diagnoosi vaikuttaa siihen, ettei hän enää rakasta? Ei rakasta, niin ei rakasta. Ei se diagnoosista johdu.
Oletko naimisissa sen kanssa vai miten se muka puolet sinun varallisuudestasi itselleen höylää?
Kummankin varat ja velat lasketaan yhteen, talon myynti - välittäjän palkkion jälkeen tuskin jäätte plussalle, siitä saadusta tulosta maksatte velkanne ja loppumäärän 50/50, mikä tuskin siis on paljoa jos asunnon omarahoitusosuus on maksettu opintolainalla, joka on siis vieläkin maksamatta? Sen jälkeen pärjäät taloudellisesti paremmin elättämällä vain itsesi, miehesi pärjää huonommin.
Vierailija kirjoitti:
Kummankin varat ja velat lasketaan yhteen, talon myynti - välittäjän palkkion jälkeen tuskin jäätte plussalle, siitä saadusta tulosta maksatte velkanne ja loppumäärän 50/50, mikä tuskin siis on paljoa jos asunnon omarahoitusosuus on maksettu opintolainalla, joka on siis vieläkin maksamatta? Sen jälkeen pärjäät taloudellisesti paremmin elättämällä vain itsesi, miehesi pärjää huonommin.
Asuntoa on maksettu 30 000€, opintolainaa on enää 7 000€ jäljellä. Olen lyhentänyt lainaa itse ja saanut myös opintolainahyvityksen. Joten hyvällä tuurilla voisi asunnosta jäädä käteen n 10 000€ per naama. Mutta saa nähdä. Talouden puolesta olen tehnyt laskelmat ja tiedän että pärjään ilman miestä, saan vähintään enemmän rahaa itselleni säästöön.
Alue: Aihe vapaa
No miten se miehesi on panostanut? Joo, rakkaus voi olla sokea, mutta kyllä järkeä voi käyttää.