Varhaiskasvatus pääosin turhaa
Mä olen sitä mieltä. Omat lapset olivat kyllä 3-4-vuotiaina kerhoissa, mitkä olivat mukava vaihtoehto, sillä itse olin tuolloin kotirouvana. Saivat ikäistensä seuraa ja virikkeitä. Päiväkoti viisivuotiaana oli kyllä pettymys. Liian isot ryhmät. Iltapäivisin pakkolepoa, vaikka eivät päikkäreitä nukkuneetkaan ja koko iltapäivä sen jälkeen vain ulkoilua, ei mitään ohjattua toimintaa. Lasten serkut olivat koko ajan enne mä eskaria kotihoidossa ja ihan sosiaalisia ja koulussa menestyviä lapsia nyt ovat. Liikaa siis korostetaan päiväkodin merkitystä. Osalla henkilökunnasta pitäisi olla ihan yliopistotason koulutuskin. Riittäisi lastenhoitajat. Ei ne lapset siitä kuitenkaan merkittävästi sen enempää hyödy olipa opettajana joku maisteri vai lastenohjaaja.
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No riippuu täysin päiväkodista ja opettajist, minkälainen meno siellä on. Todella paljon epäpäteviä sijaisia, jolloin ei sen maisterin opit ulotu kaikkiin lapsiin.
Olen itse luokanope ja olen ollut samoilla kursseilla varhaiskasvattajien kanssa. Kyllä heidän ammattitaito on ihan omaa luokkaansa. Joka muuta väittää, ei tunne alaa ollenkaan.
Maisterit eivät halua pitää kuria vaan uskovat johonkin positiiviseen tunnetaitokasvatukseen joka on yliopistoissa muotia. Seurauksena on kaaos ja viidakon laki.
Juuri näin!
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin ei tehdä lapsia. Useimmat lapset kasvavat ainoana lapsena ja välttämättä pihalla tai leikkikentällä ei ole muita lapsia. Kerho 2h kerran viikossa on todella vähään, että olisi kavereita ja ikätasoista seuraa. Päiväkoti on ainoa vaihtehto oppia sosiaalisia taitoja, saada kavereita ja leikkiseuraa. Jos sitten siellä päiväkodissa ollaan, niin hyvinhän siinä ehtii oppiakin, että on kouluun sopiva 7 -vuotiaana. Ei niitä elämäntaitoja opetella muumilauluilla. Kyllä mun lapseni ansaitsee akateemisen opettajan, jos ap:n lapsille vähempikin riittää.
Se on juuri näin. Ei ulkona ole lapsia. Erityisen hauskaa vielä, että vähienkin lasten äänistä valitetaan helposti.
Itse olen sitä mieltä että hyvään päiväkotiin kannattaa mennä noin 2-3 vuotiaana. Päiväkodeissakin kyllä isoja eroja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun päivähoito muutettiin varhaiskasvatukseksi, kaikki lähti huonompaan suuntaan. Vakaopettajan akateemisuus ei vaikuta mitenkään. Hankaloittaa vaan kun osa työntekijöistä istuu suuren osan aikaa tietokoneella. Levottomuus on lisääntynyt, niin lapset kuin aikuisetkin voivat huonosti.
Kiertävänä lastenhoitajana sanon, että monesti opettajat pitävät itseään ihan käsittämättömän tärkeänä henkilönä lapsiryhmässä. Varsinkin se, että istutaan tiimeissä, palavereissa ja kokouksissa, tietokoneen äärellä tekemässä hyvin tärkeää (!?) työtä iso osa työpäivästä, ja sitten rynnätään tärkeänä paikalle tunnesanoittamaan riehuvaa lasta. Se lässytys ja pedagoginen hetki oikeassa arjessa on lähes sietämätöntä.
Eivät ihmiset kouluttaudu akateemisiksi päästäkseen pukemaan kurahousuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun päivähoito muutettiin varhaiskasvatukseksi, kaikki lähti huonompaan suuntaan. Vakaopettajan akateemisuus ei vaikuta mitenkään. Hankaloittaa vaan kun osa työntekijöistä istuu suuren osan aikaa tietokoneella. Levottomuus on lisääntynyt, niin lapset kuin aikuisetkin voivat huonosti.
Kiertävänä lastenhoitajana sanon, että monesti opettajat pitävät itseään ihan käsittämättömän tärkeänä henkilönä lapsiryhmässä. Varsinkin se, että istutaan tiimeissä, palavereissa ja kokouksissa, tietokoneen äärellä tekemässä hyvin tärkeää (!?) työtä iso osa työpäivästä, ja sitten rynnätään tärkeänä paikalle tunnesanoittamaan riehuvaa lasta. Se lässytys ja pedagoginen hetki oikeassa arjessa on lähes sietämätöntä.
Eivät ihmiset kouluttaudu akateemisiksi päästäkseen pukemaan kurahousuja.
Ehkä lastentarhanopettajat ovat kuin lääkäreitä. Hoitajat tekevät kaiken käytännön työn ja lääkäri/lastentarhanopettaja piipahtaa vain kiireisenä sanomassa, että tehkää näin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun päivähoito muutettiin varhaiskasvatukseksi, kaikki lähti huonompaan suuntaan. Vakaopettajan akateemisuus ei vaikuta mitenkään. Hankaloittaa vaan kun osa työntekijöistä istuu suuren osan aikaa tietokoneella. Levottomuus on lisääntynyt, niin lapset kuin aikuisetkin voivat huonosti.
Kiertävänä lastenhoitajana sanon, että monesti opettajat pitävät itseään ihan käsittämättömän tärkeänä henkilönä lapsiryhmässä. Varsinkin se, että istutaan tiimeissä, palavereissa ja kokouksissa, tietokoneen äärellä tekemässä hyvin tärkeää (!?) työtä iso osa työpäivästä, ja sitten rynnätään tärkeänä paikalle tunnesanoittamaan riehuvaa lasta. Se lässytys ja pedagoginen hetki oikeassa arjessa on lähes sietämätöntä.
Eivät ihmiset kouluttaudu akateemisiksi päästäkseen pukemaan kurahousuja.
Mutta akataaminen osaa sanottaa pikku pallerolle, miksi se kurahousu pitää pukea päälle.
Vierailija kirjoitti:
Voi kun saataisiin kötiäitiys kunniaan. Auttaiskohan siihen jonkunlainen palkka ja eläke. Tiedä sitten. Kotona hoidetut lapset on rauhallisempia. Yleisesti ottaen voivat paremmin. Omat lapset hoidin kotona ihan vaan kansakoulupohjalla yliopisto kelpoisiksi. Se läsnäolo lapsen elämässä on minusta tärkeintä.
Jäisin kotiin lasta hoitamaan jos saisin sen rahan minkä todellisuudessa lapsen päivähoito maksaa. 👍🏻👍🏻👍🏻👍🏻👍🏻👍🏻
Täysin toimimaton systeemi. Miksei palata vanhaan hyvään päivähoitoon? Lapset saisivat olla lapsia, paljon vapaata leikkiä. Spontaaniutta hommaan: jos lapset toivovat askartelua, olisi askartelua. Jos taas on kaunis talvipäivä: miten olis pulkkamäki? Nythän kaikki on tiukasti aikataulutettua monissa paikoissa, retki kerran kuukaudessa parittomalla viikolla, jne....
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuntuu, että siellä päiväkodissa ei useimmiten opita muuta kuin tulevaksi koulukiusaajaksi ja kyyynärpäätaktiikan taitajaksi. Eikä se tietysti lasten syy ole, he ovat siellä meluisassa, stressaavassa ja huomiostakilpailua ruokkivasss ympäristössä. Pärjää tai jää jalkoihin. Voin tietty olla väärässäkin.
Näinpä
Vierailija kirjoitti:
älä viitsi leikkiä tyhmää. Missä nyt yleensä tavataan tai voidaan sopia tavattavan muita lapsiperheitä. Leikkipaikat, perhekahvilat, nettiryhmät jne.
Niin, että äidin pitää yrittää tutustua muihin ämmiin vain, että lapsi saa ikäseuraa?
Onnea ja menestystä lapsen kaverikontaktien ylläpitoon kun suhtaudut toisiin vanhempiin "ämminä".
Vierailija kirjoitti:
Voi kun saataisiin kötiäitiys kunniaan. Auttaiskohan siihen jonkunlainen palkka ja eläke. Tiedä sitten. Kotona hoidetut lapset on rauhallisempia. Yleisesti ottaen voivat paremmin. Omat lapset hoidin kotona ihan vaan kansakoulupohjalla yliopisto kelpoisiksi. Se läsnäolo lapsen elämässä on minusta tärkeintä.
Koti-isyys mieluummin. En minä halua äitinä olla kotona.
Ajoissa päiväkotiin ne lapset. Ei ne kotona mitään muuta opi kuin epäsosiaalisiksi.
Vaka-uudistuksen jälkeen kaikki mennyt pilalle.
Vierailija kirjoitti:
Olisihan se kiva olla lapsen kanssa kotona vaikka se 6 vuotta, mutta raha ei kasva puussa.
Onko ollut pakko ottaa velkaa niin paljon? Itse pystyin ihan hyvin hoitamaan omat lapseni kotona. Ei vaan pidä velkaantua niin paljon ettei voi tehdä niin kuin omille lapsille on parasta.
Vierailija kirjoitti:
Ajoissa päiväkotiin ne lapset. Ei ne kotona mitään muuta opi kuin epäsosiaalisiksi.
Oletko tosiaan noin mielikuvitukseton ihminen? Lapsi oppii sosiaaliseksi tapaamalla muita lapsia. Lapsia tapaa kerhoissa, harrastuksissa, sisä- ja ulkoleikkipuistoissa, tuttavaperheissä, j n e. Ei siihen tarvita 15-21 muun lapsen tapaamista viitenä päivänä viikossa 8 tunnin ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisihan se kiva olla lapsen kanssa kotona vaikka se 6 vuotta, mutta raha ei kasva puussa.
Onko ollut pakko ottaa velkaa niin paljon? Itse pystyin ihan hyvin hoitamaan omat lapseni kotona. Ei vaan pidä velkaantua niin paljon ettei voi tehdä niin kuin omille lapsille on parasta.
Miten saada ne isät enemmän jäämään myös hoitovapaalle? Ei se voi olla vaan äidin vastuulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisihan se kiva olla lapsen kanssa kotona vaikka se 6 vuotta, mutta raha ei kasva puussa.
Onko ollut pakko ottaa velkaa niin paljon? Itse pystyin ihan hyvin hoitamaan omat lapseni kotona. Ei vaan pidä velkaantua niin paljon ettei voi tehdä niin kuin omille lapsille on parasta.
Miten saada ne isät enemmän jäämään myös hoitovapaalle? Ei se voi olla vaan äidin vastuulla.
Entä jos se on nimenomaan äiti joka haluaa niin toimia? Meidän perheessä se olin nimenomaan minä, äiti, joka halusin kantaa vastuun kotiasioista. Nautin lapsen kanssa touhuamisesta, kotiaskareista, mahdollisimman kiireettömistä päivistä ja erityisesti rauhallisista aamuista. Tein mielestäni arvokkainta työtä maan päällä, mutta tiedän tietysti että kaikille tämä systeemi ei sopisi ja se sallittakoon. En vain käsitä, miksi sitä kyseenalaistetaan niin paljon jos nainen haluaa jäädä kotiäidiksi. Surkutellaan ja säälitään, luulevat että äiti kärsii kun ei pääse päiväkotiruljanssiin ja töihin raatamaan. Tässä asiassa jokaisen pitäisi saada valita kuinka toimii. Perheen etu edellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisihan se kiva olla lapsen kanssa kotona vaikka se 6 vuotta, mutta raha ei kasva puussa.
Onko ollut pakko ottaa velkaa niin paljon? Itse pystyin ihan hyvin hoitamaan omat lapseni kotona. Ei vaan pidä velkaantua niin paljon ettei voi tehdä niin kuin omille lapsille on parasta.
Miten saada ne isät enemmän jäämään myös hoitovapaalle? Ei se voi olla vaan äidin vastuulla.
Entä jos se on nimenomaan äiti joka haluaa niin toimia? Meidän perheessä se olin nimenomaan minä, äiti, joka halusin kantaa vastuun kotiasioista. Nautin lapsen kanssa touhuamisesta, kotiaskareista, mahdollisimman kiireettömistä päivistä ja erityisesti rauhallisista aamuista. Tein mielestäni arvokkainta työtä maan päällä, mutta tiedän tietysti että ka
Sama se, jos haluaa, mutta jos täällä jaksetaan mölistä vakan turhuudesta ja paskuudesta, niin monissa perheissä se vaatisi myös sen isän uhrautumista!
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin ei tehdä lapsia. Useimmat lapset kasvavat ainoana lapsena ja välttämättä pihalla tai leikkikentällä ei ole muita lapsia. Kerho 2h kerran viikossa on todella vähään, että olisi kavereita ja ikätasoista seuraa. Päiväkoti on ainoa vaihtehto oppia sosiaalisia taitoja, saada kavereita ja leikkiseuraa. Jos sitten siellä päiväkodissa ollaan, niin hyvinhän siinä ehtii oppiakin, että on kouluun sopiva 7 -vuotiaana. Ei niitä elämäntaitoja opetella muumilauluilla. Kyllä mun lapseni ansaitsee akateemisen opettajan, jos ap:n lapsille vähempikin riittää.
Akateemisen opettajan 🤦
Vierailija kirjoitti:
Kotona amatöörivanhempien hoidettavana. Vaiko varhaiskasvatuksessa asiantuntijoiden kasvatettavana.
Kumpiko olisi parempi lapselle?
Ei ole olemassa pahempaa puppua kuin ns. laadukas varhaiskasvatus. Tietäisittepä mitä siellä oikeasti tapahtuu.
Kiertävänä lastenhoitajana sanon, että monesti opettajat pitävät itseään ihan käsittämättömän tärkeänä henkilönä lapsiryhmässä. Varsinkin se, että istutaan tiimeissä, palavereissa ja kokouksissa, tietokoneen äärellä tekemässä hyvin tärkeää (!?) työtä iso osa työpäivästä, ja sitten rynnätään tärkeänä paikalle tunnesanoittamaan riehuvaa lasta. Se lässytys ja pedagoginen hetki oikeassa arjessa on lähes sietämätöntä.