Kelpaisiko sulle avoin suhde?

Vierailija kirjoitti:

Ei ole "hyvää" tai "huonoa" seksiä. On seksiä jossa on rakkautta ja kiintymystä, silloin se on aina hyvää! Syleilyjä on aamuin illoin, miten se vieraan ihmisen kanssa edes luonnistuisi? Olisi absurdia.

Tunne-elämältään kylmät ehkä kykenee siihen.

Meillä on suhteessa rakkautta, mutta mies ei halua tehdä asioita, joista nauttisin. Tästä on keskusteltu, on etsitty vaihtoehtoja - mutta mies ei halua tehdä tiettyjä juttuja ja minulta on 25 vuoden ajan puuttunut seksistä "se jokin". Muuten kaikki on erinomaisen hyvin. Nyt olen alkanut pohtia, että miksi minun elämäni tarvitsee tältä osin olla vajavaista? Miksen voisi hakea tätä palaa muualta? Seksi on myös tarpeen tyydyttämistä ja vaikka saan mieheltäni läheisyyttä, hän ei tyydytä minua seksuaalisesti. Olen turhautunut ja tuntuu hullulta, että tämän takia erottaisiin, kun voisin vaan kerran kuussa (esim.) käydä viettämässä iltaa jonkun muun kanssa. Ei se ole mieheltäni pois. Ehkä jopa helpotus, koska kyllähän hän tietää tilanteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole "hyvää" tai "huonoa" seksiä. On seksiä jossa on rakkautta ja kiintymystä, silloin se on aina hyvää! Syleilyjä on aamuin illoin, miten se vieraan ihmisen kanssa edes luonnistuisi? Olisi absurdia.

Tunne-elämältään kylmät ehkä kykenee siihen.

Meillä on suhteessa rakkautta, mutta mies ei halua tehdä asioita, joista nauttisin. Tästä on keskusteltu, on etsitty vaihtoehtoja - mutta mies ei halua tehdä tiettyjä juttuja ja minulta on 25 vuoden ajan puuttunut seksistä "se jokin". Muuten kaikki on erinomaisen hyvin. Nyt olen alkanut pohtia, että miksi minun elämäni tarvitsee tältä osin olla vajavaista? Miksen voisi hakea tätä palaa muualta? Seksi on myös tarpeen tyydyttämistä ja vaikka saan mieheltäni läheisyyttä, hän ei tyydytä minua seksuaalisesti. Olen turhautunut ja tuntuu hullulta, että tämän takia erottaisiin, kun voisin vaan kerran kuussa (esim.) käydä v

Voithan sinä ehdottaa mutta ei sen tarvitse olla miehellesi silti edes ok saati helpotus. Miksi alunperinkin olet lähtenyt suhteeseen joka ei ole sinulle tyydyttävä. Aika epäreilua kymmenien vuosien päästä tehdä ongelma asiasta joka on ollut tiedossa alusta alkaen. 

Eksä ehdotti aikoinaan avointa suhdetta. Mietin asiaa ja totesin, ettei se ole minun juttu. Hän on nyt uusissa naimisissa ja en tiedä onko uudelle kumppanilleen ehdottanut avointa suhdetta. Avoin suhde on toki parempi kuin pettäminen, mutta itse valitse sen kolmanne vaihtoehdon eli uskollisuuden ilman avointa suhdetta.

Ei kelpaisi. En näe mitään järkeä suhteessa jossa en riitä tai jossa kumppanini ei riitä minulle. Muutenkin, silloin kun olen rakastunut, en näe edes muita ihmisiä kuin rakkauteni kohteen, joten en tekisi mitään mahdollisuudella olla myös muiden kanssa - se ei voisi vähempää kiinnostaa. Olen myös melko mustasukkaista tyyppiä ja tiedän että tulisin hulluksi jos kumppanini touhuilisi muiden kanssa.

Tämän avoimempaa ei ookkaan! 😄

Toinen ei edes tiedä olevansa suhteessa 😎

En ole koskaan ollut avoimessa suhteessa, joten en tiedä omakohtaisesti siitä, mutta minulla on vahva käsitys että se vaatii toimiakseen _ainakin_ sitä, että parilla on keskenään hyvä, monipuolinen, molempia täysin tyydytttävä seksielämä, jossa molemmat kokee olevansa haluttuja, ja saavansa seksiltä kaikkea sitä mitä he kaipaavat. Eli siis että seksuaalista "energiaa" on parin välillä niin paljon että sitä ikään kuin riittää ylikin. Että se avoin osa suhdetta on puhtaasti komplementti jo olemassa olevalle, hyvälle seksielämälle. Ei missään nimessä siis niin että avoin seksi on substituutti, eräänlainen tapa ulkoistaa seksuaalisuus kun se ei maistu oman kumppanin kanssa.

Valitettavasti minulla on se käsitys, että avointa suhdetta ehdotetaan juuri substituuttina: halutaan enemmän, useammin, vaihtelevampaa ja parempaa kuin mitä oma puoliso haluaa tarjota. Sellaista avointa suhdetta en ainakaan haluaisi kokeilla, se on selvää.

Olimme toistemme ensimmäiset. En tiennyt seksistä käytännössä mitään ja uskovaiset vanhemmat painostivat vihille alle vuoden seurustelun jälkeen. Väkisinkin matkan varrella ollaan molemmat muututtu ihmisenä. Miehelläkin on seksissä omat juttunsa, joita olen hänelle tehnyt ja tiedän, etteivät kaikki niihin suostuisi. Mies ei vaan halua tehdä samaa palvelusta minulle. Kyllä minä sen toisaalta ymmärrän. Nainen voi harrastaa seksiä, vaikka mukana on elementtejä, joista ei pidä. Miehelle se on hankalampaa.

Ei tämä tilanne ole kenenkään syy. Näin se vaan tällä kertaa meillä meni.

Ei tuo toimi! Ennemmin tai myöhemmin toinen on mustasukkainen. 

Vierailija kirjoitti:

Olimme toistemme ensimmäiset. En tiennyt seksistä käytännössä mitään ja uskovaiset vanhemmat painostivat vihille alle vuoden seurustelun jälkeen. Väkisinkin matkan varrella ollaan molemmat muututtu ihmisenä. Miehelläkin on seksissä omat juttunsa, joita olen hänelle tehnyt ja tiedän, etteivät kaikki niihin suostuisi. Mies ei vaan halua tehdä samaa palvelusta minulle. Kyllä minä sen toisaalta ymmärrän. Nainen voi harrastaa seksiä, vaikka mukana on elementtejä, joista ei pidä. Miehelle se on hankalampaa.

Ei tämä tilanne ole kenenkään syy. Näin se vaan tällä kertaa meillä meni.

Jaa baittihan tämä olikin.

Oon ollut ihan pitkään polyamoristikin, mutta nyt yksiavioisessa suhteessa. En usko, että suostuisin tai olisin ikinä suostunut suhteen avaamiseen, vaikka olen hyvin voinut aloittaa suhteita avoimina tai polyamorisina suhteina. 

Vierailija kirjoitti:

Meidän suhde on avoin ja meidän seksielämä on parempaa kuin muiden vauvalaisten. Te ette varmaan harrasta sitä ollenkaan. Arvasinko oikein?

Miksi olet parisuhteessa? Haluat siis kuitenkin jotain pysyvää samalla kun riskeeraat sen jokainen päivä.

Kelpaisi, mutta ainoastaan niin, että minä saan käydä paneskelemassa oikein luvan kanssa jos toista seksi kiinnostaa huomattavasti vähemmän ja tarkoitus on vaan saada minut tyytyväiseksi ja se toinen olis muuten kivaa seuraa ja hyvä elämänkumppani. Itse en olisi valmis jakamaan rakastani kenenkään kanssa.

Baitti? Ihan oikeaa elämää minulle. Ja varmasti monelle muullekin, joilla on pitkä suhde takana. Ihmiset ja halut muuttuvat. Ei sen tarvitse tarkoittaa, että elämänlaatu heikkenee.

Jatkuvasti jalat avoin -na suhde voisi kelvata!

Sinkkuus panosuhteilla menettelee eikä sellaista tule rajoittaa millään avoimilla suhteilla.

Mutta parisuhde on parisuhde eikä siihen kaivata muita.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole "hyvää" tai "huonoa" seksiä. On seksiä jossa on rakkautta ja kiintymystä, silloin se on aina hyvää! Syleilyjä on aamuin illoin, miten se vieraan ihmisen kanssa edes luonnistuisi? Olisi absurdia.

Tunne-elämältään kylmät ehkä kykenee siihen.

Nykytilanteessa kyllä sopisi,kunhan ei asuta yhdessä.Olen siis yh,joten en kaipaa mitään sen suurempaa nyt enkä etsi mitään maksajaa tai isähahmoa.

Ei. Ei toimi pidemmän päälle. Nykyajan hömpötyksiä. N49

Vierailija kirjoitti: Jos mieheni ehdottaisi avointa suhdetta, niin katsoisin sen olevan ensiaskel eroon ja siihen, että todennäköisesti hän on jo pettänyt, vähintään henkisesti ja toivoo nyt minun antavan hänelle siunauksen siihen pettämisen jatkamiseen. Eli eroaisin aikalailla saman tien. En ole kiinnostunut avoimesta suhteesta.

Ei välttämättä ole pettänyt.

Minusta parisuhteessa parasta on nimenomaan yhteinen aika ja kasvaminen. Minulla tuo tarve ei täyttyisi, jos miehelläni olisi muitakin kumppaneita. Jos taas kyse olisi vain seksistä toisten ihmisten kanssa, meidän sänkyhommat varmaan tyssäisivät koska pelkäisin seksitauteja ja että mies saattaa jonkun naisen raskaaksi. 

 

Mutta jos muille avoin kuvio on se paras, niin mikäs siinä.