Meillä alkaa perhetyö. Onko se oikeasti jotain kyttäystä?

Ap:lla on päihdetaustaa ja mielenterveyspuolen diagnooseja ja sitten ihmettelee, kun lasu kiinnostuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

^Meinaan ottaa perhetyöntekijän mukaan vaunulenkille. Se voi olla aika vauhdikasta menoa ja kestää pari tuntia :D Siis jos ei ole pirun kylmä.

ap

Ei kun juuri silloin, kun on kylmää, pimeää ja jäistä.

No joo. Vanhana urheilijana voi olla vaikeaa pysyä perässäni. Tai vedetään painoilla vähän jumppaa kotona ja lankutukset päälle :D

ap

Vierailija kirjoitti:

Ap:lla on päihdetaustaa ja mielenterveyspuolen diagnooseja ja sitten ihmettelee, kun lasu kiinnostuu.

Okei, eli jos jollain on joskus ollut näitä niin hän ei tule koskaan soveltumaan vanhemmaksi. Ymmärsinkö nyt sinua oikein?

ap

Minkälaisesta ajasta masennuksesta toipumisen ja päihdekäytön lopettamisesta puhutaan? Muutama kuukausi tai vielä vuosi parikaan oireettomana ei ole kummassakaan tapauksessa kauheam pitkä aika ja oirehdintaa tai repsahdus voi tulla jos on ollut pitkäaikaista ja kovin vaikeaa oirehdintaa ja oikea päihdeongelma. Jos on sairastanut masennusta niin riski synnytyksenjälkeiselle masennukselle on todellinen. Mieluummin ottaa varman päälle ja on tukitoimet lähellä jo ennalta jos jotain tarviikin. 

Entisenä lasusossuna sanoisin että aiemmat mt-ongelmat tai päihdeongelmat eivät tietenkään saa leimata, ja näistä huolimatta voi onnistua vanhempana tosi hyvin, paremmin kuin ikänsä terveenä olleet ihmiset. Mutta realiteetti on että lapsen saaminen on raskasta ihan univajeen, hormonien, muuttuvien perheroolien ja kuormituksen takia ja siksi tulee huomioida vanhemman terveydelliset tekijät mikäli herkkyyttä mt-ongelmille on aiemmin ollut. Siihen että onko tässä tilanteessa perhetyö oikea ratkaisu niin siihen ei toki voi ulkopuoliset ottaa kantaa, tämä on nyt yleinen kommentti tähän vanhemman mt ongelmien ja päihdekäytön historiaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan turhaa ajan haaskausta. Puoli vuotta meni siihen, että kerran viikkoon istuttiin tunti jauhamassa samaa asiaa. Teinin kertaluontoista alkoholinkäyttöä, humaltumista ja oksentamista.

Meillä on pieni vauva. Ensimmäinen aika on joku neuvottelu johon tulee kai useampi sossu. Mulla on aiempaa mt-taustaa masennuksesta ja päihteistä, mutta ennen raskautta aloitin elämän absolutistina. Pelottaa, että seuraako toi leima nyt ikuisesti. Eli joudun jokaikinen päivä todistelemaan, että en ole masentunut ja en käytä päihteitä tai naps - lapsi viedään. Joka siis olisi pahin painajainen.

ap

Kerroitko neuvolassa tmv näistä vai mistä saivat tietää? Itsellä kans mt-tausta ja nuorena päihteitä, olin huostaanotettuna ja varmaan vielä jälkihuostassa ku lapset syntyi. Koskaan ei saatu vauva-aikana perhetyöntekijää meille. 

Perhetyö lopetetaan varmaan aika pian kun todetaan, että. teidän vauvalle on hyvät oltavat. Älä ota asiasta paineita. Kaikillahan on menneisyys, mutta nuorilla aikuisilla elämän suunta voi muuttua aika lyhyessäkin ajassa. Masennustausta ja varsinkaan nuoruusiän masennus ei tarkoita, että masentuisit uudelleen. 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:lla on päihdetaustaa ja mielenterveyspuolen diagnooseja ja sitten ihmettelee, kun lasu kiinnostuu.

Okei, eli jos jollain on joskus ollut näitä niin hän ei tule koskaan soveltumaan vanhemmaksi. Ymmärsinkö nyt sinua oikein?

ap

Kyllä. Vastuuttomien ei pitäisi lisääntyä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

^Meinaan ottaa perhetyöntekijän mukaan vaunulenkille. Se voi olla aika vauhdikasta menoa ja kestää pari tuntia :D Siis jos ei ole pirun kylmä.

ap

Ei kun juuri silloin, kun on kylmää, pimeää ja jäistä.

No joo. Vanhana urheilijana voi olla vaikeaa pysyä perässäni. Tai vedetään painoilla vähän jumppaa kotona ja lankutukset päälle :D

ap

Naurettavaa uhoamista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan turhaa ajan haaskausta. Puoli vuotta meni siihen, että kerran viikkoon istuttiin tunti jauhamassa samaa asiaa. Teinin kertaluontoista alkoholinkäyttöä, humaltumista ja oksentamista.

Meillä on pieni vauva. Ensimmäinen aika on joku neuvottelu johon tulee kai useampi sossu. Mulla on aiempaa mt-taustaa masennuksesta ja päihteistä, mutta ennen raskautta aloitin elämän absolutistina. Pelottaa, että seuraako toi leima nyt ikuisesti. Eli joudun jokaikinen päivä todistelemaan, että en ole masentunut ja en käytä päihteitä tai naps - lapsi viedään. Joka siis olisi pahin painajainen.

ap

Kerroitko neuvolassa tmv näistä vai mistä saivat tietää? Itsellä kans mt-tausta ja nuorena päihteitä, olin huostaanotettuna ja varmaan vielä jälkihuostassa ku lapset syntyi. Koskaan ei saatu vauva-aikana perhetyönte

Olin liian rehellinen aluksi neuvolassa.

ap

Vierailija kirjoitti:

Minkälaisesta ajasta masennuksesta toipumisen ja päihdekäytön lopettamisesta puhutaan? Muutama kuukausi tai vielä vuosi parikaan oireettomana ei ole kummassakaan tapauksessa kauheam pitkä aika ja oirehdintaa tai repsahdus voi tulla jos on ollut pitkäaikaista ja kovin vaikeaa oirehdintaa ja oikea päihdeongelma. Jos on sairastanut masennusta niin riski synnytyksenjälkeiselle masennukselle on todellinen. Mieluummin ottaa varman päälle ja on tukitoimet lähellä jo ennalta jos jotain tarviikin. 

Entisenä lasusossuna sanoisin että aiemmat mt-ongelmat tai päihdeongelmat eivät tietenkään saa leimata, ja näistä huolimatta voi onnistua vanhempana tosi hyvin, paremmin kuin ikänsä terveenä olleet ihmiset. Mutta realiteetti on että lapsen saaminen on raskasta ihan univajeen, hormonien, muuttuvien perheroolien ja kuormituksen takia ja siksi tulee huomioida vanhemman terveydelliset tekijät mikäli herkkyyttä mt-ongelmille on aiemmin ollut. Siihen että onko

En viitsi tässä kauheasti avata, mutta kiitän kommentista kun tämä on selventävää ja juuri oikea näkökulma tähän paikkaan. Toisaalta vaikka itse koenkin olevani kunnossa ja raittiuden olevan helppoa niin ulkopuoliset eivät sitä ehkä voi mistään tietää.

ap

ap

Lautapelejä pääsette ainakin pelaamaan. Pelaaminen on suotavaa, kun kerrankin on ammattilainen paikalla, vaikka koko perhe sattuisi olemaan rättiväsyneitä töistä ja koulusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

^Meinaan ottaa perhetyöntekijän mukaan vaunulenkille. Se voi olla aika vauhdikasta menoa ja kestää pari tuntia :D Siis jos ei ole pirun kylmä.

ap

Ei kun juuri silloin, kun on kylmää, pimeää ja jäistä.

No joo. Vanhana urheilijana voi olla vaikeaa pysyä perässäni. Tai vedetään painoilla vähän jumppaa kotona ja lankutukset päälle :D

ap

Naurettavaa uhoamista. 

Löysääpä vähän pipoa :D

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

^Meinaan ottaa perhetyöntekijän mukaan vaunulenkille. Se voi olla aika vauhdikasta menoa ja kestää pari tuntia :D Siis jos ei ole pirun kylmä.

ap

Ei kun juuri silloin, kun on kylmää, pimeää ja jäistä.

No joo. Vanhana urheilijana voi olla vaikeaa pysyä perässäni. Tai vedetään painoilla vähän jumppaa kotona ja lankutukset päälle :D

ap

Naurettavaa uhoamista. 

Löysääpä vähän pipoa :D

ap

Löysää keskenäsi. Sinähän tässä huolissasi uliset 😉

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäinen askel kohti huostaanottoa.

Meitä on tässä kaksi fiksua vanhempaa ja lapsella on muutakin lähipiiriä. Ei kai silloin voida keksiä perustetta?

ap

Fiksujen ja vastuunsa kantavien vanhempien ei tarvitse olla perhetyön kanssa missään tekemisissä ikinä.

Oikeassa elämässä sattuu ja tapahtuu. Vaikka kuinka tekisi parhaansa, perheen yhden lapsen asiat saattavat jostain syystä kääntyä ei-toivottuun suuntaan.  Sitä ei pysty selittämään, kun samassa perheessä voi olla toinen lapsi, jolla menee hyvin eikä kukaan ole huolissaan hänestä. Oikeasti lastensuojelun työntekijä ei halua jonkun ihmisen lapsille pahaa. Yritetään auttaa ja tukea se, mitä voidaan. Mieluummin näin päin kuin että alaikäinen yhtäkkiä on syytettynä vakavasta pahoinpitelystä tai jopa ryöstöstä. Näissä viimeksimainituissa tapauksissa ympäröivä maailma nimittäin hyvin nopeasti osoittaa syyttävällä sormella lapsen vanhempia. Aivan erityisesti ihmiset syyttävät äitiä.   Jollakin alaikäisellä voi olla mt-tyyppistä oireilua tai  muuta terveysongelmaa, mitä ei ole huomattu ajoissa. Huumeidenkäyttö on ehkä pahinta, mihin voi ajautua. Siitä ympäristöstä on vaikeaa päästä eroon. En pitäisi ulkopuolista tukea huonona ajatuksena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:lla on päihdetaustaa ja mielenterveyspuolen diagnooseja ja sitten ihmettelee, kun lasu kiinnostuu.

Okei, eli jos jollain on joskus ollut näitä niin hän ei tule koskaan soveltumaan vanhemmaksi. Ymmärsinkö nyt sinua oikein?

ap

Kyllä. Vastuuttomien ei pitäisi lisääntyä. 

En ole lisääntyneenä käyttänyt päihteitä, masennellut ja jättänyt lasta heitteille tai ollut lasta kohtaan väkivaltainen (hyi hitto!) vaan olen huolehtinut lapsesta parhaan taitoni mukaan kuten kuka tahansa muukin vanhempi. Avaatko siis tuota logiikkaasi tässä. Mitä on tässä se vastuuttomuus?

ap

Vierailija kirjoitti:

Oikeassa elämässä sattuu ja tapahtuu. Vaikka kuinka tekisi parhaansa, perheen yhden lapsen asiat saattavat jostain syystä kääntyä ei-toivottuun suuntaan.  Sitä ei pysty selittämään, kun samassa perheessä voi olla toinen lapsi, jolla menee hyvin eikä kukaan ole huolissaan hänestä. Oikeasti lastensuojelun työntekijä ei halua jonkun ihmisen lapsille pahaa. Yritetään auttaa ja tukea se, mitä voidaan. Mieluummin näin päin kuin että alaikäinen yhtäkkiä on syytettynä vakavasta pahoinpitelystä tai jopa ryöstöstä. Näissä viimeksimainituissa tapauksissa ympäröivä maailma nimittäin hyvin nopeasti osoittaa syyttävällä sormella lapsen vanhempia. Aivan erityisesti ihmiset syyttävät äitiä.   Jollakin alaikäisellä voi olla mt-tyyppistä oireilua tai  muuta terveysongelmaa, mitä ei ole huomattu ajoissa. Huumeidenkäyttö on ehkä pahinta, mihin voi ajautua. Siitä ympäristöstä on vaikeaa päästä eroon. En pitäisi ulkopuolista tukea huonona ajatuksena.

90% lastensuojelun kohtaamista ongelmista voisi korjata pysyvästi antamalla yksinkertaisesti 1/10 siitä rahasummasta suoraan sinne perheeseen, joka käytetään näiden ongelmien korjaamiseen tätien kanssa.

Melko irvokasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan turhaa ajan haaskausta. Puoli vuotta meni siihen, että kerran viikkoon istuttiin tunti jauhamassa samaa asiaa. Teinin kertaluontoista alkoholinkäyttöä, humaltumista ja oksentamista.

Tässä ei ole kyllä päätä eikä häntää. Ne samat tantat on itekki vetäny teininä kännit suuriosa ja tietää, että se ikkään kuin kuuluu siihen nuoruuteen. Tämä meidän pitäs kyllä ymmärtää ja ymmärtää antaa myös olla. Koska se on aina ollut niin ja tulee aina olemaan niin. Harvemmasta kuitenkaan mikään denso on tullut , vai? Ei minusta ainkaa tullut. Vaikka rairai mentiin pitkin ja poikin. Eikä vaan kerran, vaan usein.

Joistakin alkoholin kokeilijoista tulee alkoholisteja jo ensimmäisellä kerralla. Kuulin kerran päihdeongelmaisen henkilön kertovan näin. Suomessa on tapana vääntää aiheesta vitsejä ja vähätellä erilaisten aineiden käyttöä, mutta joillekin (ei kaikille) se on vakava asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä tuollaisia perhetuöntekijöitä on, jos heistä ei ole minkään siunaaman apua kellekään? Eikö toimet pitäisi tällöin lakkauttaa, jos nämä eivät oikeasti jalkaudu arjen avuksi, vaan todellakin istuvat perseellään mässyttämässä pullaa ja kyttäämässä?

Eikö pariskunta, jossa miehellä kyyneltatuointi naamassa/seitti kyynärpäässä ja naisella nyrkkiraudat, timantit & tassut ympäri laardejaan pärjää itse Pirkka-nugettien lämmittämisen kanssa? Siihenkin tarvitsette sosiaaliapua?

Puhut herjaavasti.

Kyllä ap sossut valitettavasti käyttää niitä vanhoja masennus ja alkoholinkäyttöjä sua vastaan. Tuosta voi tulla pitkä ja kivinen tie.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ap sossut valitettavasti käyttää niitä vanhoja masennus ja alkoholinkäyttöjä sua vastaan. Tuosta voi tulla pitkä ja kivinen tie.

Entä sitten kun palaan äitiyslomalta töihin ja isä jää vanhempainvapaalle?

ap