Lue keskustelun säännöt.
Miltä tuntuu olla melkein 70-vuotiaana vuokralla yksiössä?
Kommentit (142)
Vierailija kirjoitti:
Olen vasta vajaa 50, mutta tuntuu hyvältä asua vuokralla. Myin taloni 6 vuotta sitten ja nautin tästä vapaudesta ja helppoudesta suunnattomasti. Velkaa ei ole, säästöjä on. Helppoa vaihtaa maisemaa milloin lystää ja ainoat kulut on vuokra. Ei remonttikuluja jne. Elämä tuntuu helpolta ja vapaalta.
Hassua kun jotkut vasta sun iässä ostavat ekan omistusasuntonsa. Tunnenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on juuri näin.
Ja usein saa muuttaa vielä valmiiksi remontoituun asuntoon, keskelle kaupunkia, palveluiden ääreen.
Sillä, että asuu vuokralla on monia hyviä vaikutuksia, on vapaus lähteä vaikka vanhainkotiin, eikä ole kunta kynimässä omaisuutta, mistä ottaa.
Itse asiassa, jos joutuu hoitokotiin niin silloin kannattaisi pankkitilin olla mahdollisimman tyhjä jotta hyvinvointialue ei pääse sieltä kynimään. Omistusasuntoa he eivät kuitenkaan pakota myymään maksujen kattamiseksi joten se on yksi parhaista keinoista säästää edes jotain yhteiskunnan ahneudelta. Tästä syystä maassamme on tyhjillään paljon hoitokodissa olevien mummojen ja pappojen asuntoja.
Kyllä, mutta omakotitalosta tulee taakka, se tyhjänä happanee ja kulut juoksee.
Eli siinä vaiheessa realisoi, ja nostaa kaikki säästöt. Jakaa vaikka lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpottavalta tuntuisi, mutta en saa miestä luopumaan mistään. Ollaan kusessa kaikkien talojen ym juttujen kanssa🤨
Mulla oli sama juttu mutta ei kiinteistöjä sen sijaan tavaraa. Mies hamstrasi koko ajan uutta, ja minä hävitin tavaraa. Lopulta kävi niin että asuntomme oli täynnä miehen varusteita. Minä sitten lähdin ja muutin pieneen ja halpaan kaksioon kamoineni. Mies jäi isoon kotiin, ja edelleen hankkii uutta roinaa vaikka ollaan 70 vuotiaita. Lapset kauhuissaan mitä he tekevät jos isä kuukahtaa, kun sitä tavaraan on lattiasta kattoon 120 neliön asunnossa. Sairaus se tuokin, hamstraamispakko. Ei erottu mutta muutettiin erilleen, ja olen hyvin vapautunut
Helpolla pääsee eroon, tuikkaa mökin tuleen, ku ukko kuukahtanut. Kukaan ei jää kaipaamaan taloa eikä tavaroita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi että mä unelmoin elämästä halvassa pienessä vuokrayksiössä jossa ei ole yhtään turhaa tavaraa. Kaiken rahan saisin käyttää matkusteluun ja vaikka ravintoloissa syömiseen.
Miehen sain jo pihalle ja vielä pitäis saada nuo lähes aikuiset lapset pois unelmani tieltä.
Jos tästä haaveilet niin suosittelen elämistä velattomassa omistusasunnossa, silloin jää eniten rahaa muuhun käyttöön. Vuokra on useimmiten karkeasti vähintään tuplat yhtiövastikkeeseen verrattuna
Ei ole läheskään aina, jonkin verran olen näitä vertaillut omassa kotikaupungissani ja ero vastikkeen ja vuokran välillä on pienimmillään satasen luokkaa. Ja kuten tässä on useaan otteeseen jo todettu niin mitä se seitsemänkymppinen enää tekee sillä säästyvällä satasella jos kaikki omaisuus on kiinni seinissä? Arkkuunko sen on tarkoitus ne rahat ottaa mukanaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on juuri näin.
Ja usein saa muuttaa vielä valmiiksi remontoituun asuntoon, keskelle kaupunkia, palveluiden ääreen.
Sillä, että asuu vuokralla on monia hyviä vaikutuksia, on vapaus lähteä vaikka vanhainkotiin, eikä ole kunta kynimässä omaisuutta, mistä ottaa.
Itse asiassa, jos joutuu hoitokotiin niin silloin kannattaisi pankkitilin olla mahdollisimman tyhjä jotta hyvinvointialue ei pääse sieltä kynimään. Omistusasuntoa he eivät kuitenkaan pakota myymään maksujen kattamiseksi joten se on yksi parhaista keinoista säästää edes jotain yhteiskunnan ahneudelta. Tästä syystä maassamme on tyhjillään paljon hoitokodissa olevien mummojen ja pappojen asuntoja.
Kyllä, mutta omakotitalosta tulee taakka, se tyhjänä happanee ja kulut juoksee.
Eli siinä vaiheessa realisoi, ja nostaa kaikki säästöt. Jakaa vaikk
Homma menee itse asiassa niin että asunto kannattaa pitää kuolemaan asti koska sen juoksevat kulut kuten yhtiövastike otetaan huomioon kun määritetään sitä että paljonko hoitokodissa olija pystyy maksamaan hoitomaksua. Sinänsä hänen kannaltaan on se ja sama että meneekö raha yhtiövastikkeeseen vai hoitomaksuun, eläkkeestä jää yhtä paljon käyttörahaa mutta ehkä ennemmin moni kuitenkin maksaa vastiketta kuin vielä hieman enemmän hoitokotipaikasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on juuri näin.
Ja usein saa muuttaa vielä valmiiksi remontoituun asuntoon, keskelle kaupunkia, palveluiden ääreen.
Sillä, että asuu vuokralla on monia hyviä vaikutuksia, on vapaus lähteä vaikka vanhainkotiin, eikä ole kunta kynimässä omaisuutta, mistä ottaa.
Itse asiassa, jos joutuu hoitokotiin niin silloin kannattaisi pankkitilin olla mahdollisimman tyhjä jotta hyvinvointialue ei pääse sieltä kynimään. Omistusasuntoa he eivät kuitenkaan pakota myymään maksujen kattamiseksi joten se on yksi parhaista keinoista säästää edes jotain yhteiskunnan ahneudelta. Tästä syystä maassamme on tyhjillään paljon hoitokodissa olevien mummojen ja pappojen asuntoja.
Tämä on kyllä sellaista epäjohdonmukaisuutta etten ymmärrä, miten se on laillista. Ei pitäisi olla mitään väliä, missä muodossa varallisuus on, joko se nyhdetään kaikilta tai sitten ei. Ihan järjetöntä, että yksi saa pantata miljoonan nettovarallisuutta perillisille ja maksattaa laskut veronmaksajilla ja toiselta viedään heti se ainoa kymppitonni jonka se on ehkä onnistunut säästämään tilille ja rahastoihin. Kokoomuksen kädenjälki näkyy tässäkin.
Heh ikää on 64.v,rahaa on ,metsää on ,rantatontteja on ym.,ne kun muuttaa rahaksi saisin omakotitalon,mutta en nyt vaan tarvitse sellaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Enpä usko että elämäsi olisi yhtään sen raskaampaa, vaikka olisit nykyisen vuokra-asuntosi omistaja. Pointtina siis se että asunnon hallintamuoto ei tee sitä helpommaksi"
Raskaampaa? Outo ajatus. Olen ollut omistajana kerrostalokaksiossa. Elämäni on kuule paljon kevyempää vuokralla. Usko nyt vaan, että tämä on minulle parempi. Se ei sinuun jääräämisellä muutu. Etenkin kut et tiedä mitään terveydentilastani taustoistani. Mutta toivottavasti sinä löydät rauhan itsesi kanssa, etkä kuluta aikaa toisten elämänkuvioita miettiessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aion muuttaa eläkkeellä yksiöön keskustaan ja käyttää rahani matkusteluun talvella Etelään.
Minnulla lähes sama kuvio, mutta rahani käytän lähinnä sukulaisten tapaamiseen, Suomeen matkustaen, muualla kun asun. Ihan hieno kuvio. Joskus toki teen muitakin matkoja.
t. Äitimummianoppi, 68
Erittäin fiksua käyttää rahaa elämiseen, omistusasunto ei ole mikään automaattinen tie onneen, päin vastoin. Edesmennyt anoppini osti oman osakkeen kun jäi eläkkeelle, ja ihan suoraan sanottuna en tiedä oliko siitä asunnosta hänelle muuta kuin stressiä.
Totta.
Ja ajat ovat muuttuneet, omistamisen riskit ja kulut kasvaneet.
Moni omakotitalo ja rakennus menettää kiihtyvällä tahdilla arvoa, kun valtio ja kunnat käyttävät energiakartelleja, kuten kaukolämmön ja veden nousua. Ihmisten köyhdyttämistä mm sähköverkkomaksuilla kutsutaan innovaatiotaloudeksi.
Ja vuokra-asunnosta pääsee muuttamaan, ja monet saavat paremmin asumislisät vuokra-asuntoon. Milloin omarahoitus voi olla pienempi kuin yhtiövastike.
Kun kansa ei lisäänny, juuri uutta ei kannata rakentaa. Liki 200 rakennusliikettä konkurssissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saimme hiljattain anoppivainaan kerrostaloasunnon myytyä. Jossain vaiheessa oli harkinnassa, että olisimme pistäneet sen vuokralle, joten kartoitin lähivuosien vuokrapyyntiä vastaavista asunnoista samassa talossa ja lähistöllä. Asunnon yhtiövastike oli melkein 400, tyypillinen vuokrataso vastaavista 450 euroa. Selitätkö vielä, miksi anopin kannatti asua pienellä eläkkeellä kituuttavana omistusasujana loppuun asti sen sijaan että olisi ottanut myynnistä sen n. 120 000 ja maksellut 50 euroa enemmän kuukaudessa vuokralaisena?
No ensinnäkin 120 000 euroa on lopulta aika pieni rahasumma, se riittää neljän ja puolen sadan euron vuokraan vain 22 vuoden ajaksi. Tässä keskustelussa on puhuttu pääasiassa 70-vuotiaista joten jos ajatellaan että 70-vuotias myy sen arvoisen asuntonsa niin hän on 92-vuotiaana maksanut asuntonsa arvon verran vuokraa vuokranantajalle eli käytännössä menettänyt
Ensinnäkin, ei niitä vuokria säästöillä makseta. Olet kai eläkkeistä kuullut? Toisekseen hoivakodit ei vie säästöjä, ellet mene jonnekin yksityiseen. Asumistukea et saa, mutta sekin erotus tasataan muussa. Otapa selvää, ennen kuin kommentoit.
Mutta jos olet hoivakodissa ja omistat asunnon. Äkkiä makselet niitä asunnonkin kuluja. Jos taas vuokrast, saat pääomatuloja. Hoivamaksut nousee.
Vierailija kirjoitti:
"Enpä usko että elämäsi olisi yhtään sen raskaampaa, vaikka olisit nykyisen vuokra-asuntosi omistaja. Pointtina siis se että asunnon hallintamuoto ei tee sitä helpommaksi"
Raskaampaa? Outo ajatus. Olen ollut omistajana kerrostalokaksiossa. Elämäni on kuule paljon kevyempää vuokralla. Usko nyt vaan, että tämä on minulle parempi. Se ei sinuun jääräämisellä muutu. Etenkin kut et tiedä mitään terveydentilastani taustoistani. Mutta toivottavasti sinä löydät rauhan itsesi kanssa, etkä kuluta aikaa toisten elämänkuvioita miettiessä.
Mielelläni kuulisin sen että mikä tekee vuokralla asumisesta mielestäsi kevyempää kuin omistamisesta? Sen ymmärrän että omakotitalossa on pihatöitä ja näin mutta kerrostalossa kuitenkin huoltoyhtiö tekee huoltotyöt riippumatta siitä että mikä on hallintamuoto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saimme hiljattain anoppivainaan kerrostaloasunnon myytyä. Jossain vaiheessa oli harkinnassa, että olisimme pistäneet sen vuokralle, joten kartoitin lähivuosien vuokrapyyntiä vastaavista asunnoista samassa talossa ja lähistöllä. Asunnon yhtiövastike oli melkein 400, tyypillinen vuokrataso vastaavista 450 euroa. Selitätkö vielä, miksi anopin kannatti asua pienellä eläkkeellä kituuttavana omistusasujana loppuun asti sen sijaan että olisi ottanut myynnistä sen n. 120 000 ja maksellut 50 euroa enemmän kuukaudessa vuokralaisena?
No ensinnäkin 120 000 euroa on lopulta aika pieni rahasumma, se riittää neljän ja puolen sadan euron vuokraan vain 22 vuoden ajaksi. Tässä keskustelussa on puhuttu pääasiassa 70-vuotiaista joten jos ajatellaan että 70-vuotias myy sen arvoisen asuntonsa niin hän on 92-vuotiaana maksanut asuntonsa arvon verran vuok
Tämä on selitettävä esimerkin avulla jotta ymmärretään mitä tarkoitan. Kuvitellaan tilanne että meillä on kaksi 70-vuotiaista henkilöä, A ja B. Molemmilla on aiemmin keskustelussa mainitun kaltainen 120 000 euron arvoinen velaton omistusasunto. A myy asuntonsa ja muuttaa vuokralle asumaan. 22 vuoden kuluttua A on maksanut vuokraa vähintään yhtä paljon kuin hän on asunnosta saanut. Samaan aikaan B on jatkanut asumista asunnossaan ja maksanut yhtiövastiketta vähemmän kuin A vuokraa. Kuvitellaan että kumpikin on 92-vuotiaana edelleen hyväkuntoinen ja itsenäiseen elämään pystyvä. A on menettänyt asunnosta saamansa rahat vuokraisännille samaan aikaan kun B edelleen omistaa asuntonsa, jonka arvo on säilynyt.
Vierailija kirjoitti:
"
Kyllä, mutta omakotitalosta tulee taakka, se tyhjänä happanee ja kulut juoksee.Eli siinä vaiheessa realisoi, ja nostaa kaikki säästöt. Jakaa vaikk
Homma menee itse asiassa niin että asunto kannattaa pitää kuolemaan asti koska sen juoksevat kulut kuten yhtiövastike otetaan huomioon kun määritetään sitä että paljonko hoitokodissa olija pystyy maksamaan hoitomaksua. Sinänsä hänen kannaltaan on se ja sama että meneekö raha yhtiövastikkeeseen vai hoitomaksuun, eläkkeestä jää yhtä paljon käyttörahaa mutta ehkä ennemmin moni kuitenkin maksaa vastiketta kuin vielä hieman enemmän hoitokotipaikasta"
Heti vaan myyntiin, kun menee palvelukotiin.
Palvelukoti voi kestää 10 vuottakin. Tyhjät talot happanee helposti.
Elinaikana jakaa rahat.
Talot on suunniteltu asuttavaksi, jos niissä ei asuta, happanevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En mä nyt tiedä onko tää omistusasunnossakaan asuminen niin herkkua. Tätähän aloittaja haki, ei tyytyväisiä. 70- luvun betoni kuutio . Yhtiövelkaa jotain 60 000 -70 000 euron väliltä putki, hissi, lämpö jne.remonteista ja lisää pukkaa . Kustannus n. 400e/kk hoitovastikkeen päälle.
No joo, jos on 200m2 kämppä.
Tuossa puhuttiin yksiöstä, eli trollaaminen ei onnistunut tällä kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Enpä usko että elämäsi olisi yhtään sen raskaampaa, vaikka olisit nykyisen vuokra-asuntosi omistaja. Pointtina siis se että asunnon hallintamuoto ei tee sitä helpommaksi"
Raskaampaa? Outo ajatus. Olen ollut omistajana kerrostalokaksiossa. Elämäni on kuule paljon kevyempää vuokralla. Usko nyt vaan, että tämä on minulle parempi. Se ei sinuun jääräämisellä muutu. Etenkin kut et tiedä mitään terveydentilastani taustoistani. Mutta toivottavasti sinä löydät rauhan itsesi kanssa, etkä kuluta aikaa toisten elämänkuvioita miettiessä.
Mielelläni kuulisin sen että mikä tekee vuokralla asumisesta mielestäsi kevyempää kuin omistamisesta? Sen ymmärrän että omakotitalossa on pihatöitä ja näin mutta kerrostalossa kuitenkin huoltoyhtiö tekee huoltotyöt riippumatta siitä että mikä on hallintamuoto.
Ensinnäkin, jos esim. jääkaappi hajoaa, vuokranantaja maksaa. Ei tarvitse osallistua remonttilainoihin. Ei tarvitse kuunnella naapurien vinkumista rahanmenosta remppoihin. Ei yhtiökokouksia. Voin lähteä tästä koska vaan toiseen osoitteeseen vain irtisanomalla vuokrasopimukseni. Ei yhtiölainoja tai muita asumiseen olevia lainoja taakkana. Eli tämä sopii minulle vallan mainiosti. Henkisesti minulle paljon kevyempää. Kevyt tai raskas ei aina liity fyysisiin asioihin. Olen siis kokeillut omistusasumista omakoti-, rivi- ja kerrostalossa.
Vierailija kirjoitti:
Hyvin viihtyisältä. Kasvatan ikkunalaudalla kukkia ja luen paljon. Olen oman itseni herra. Asun lapsistani puolimatkan krouvissa ja pääsen näppäräasti vierailulle kun kutsu kuuluu. Silti omissa oloissa pikkuisessa vuokrayksiössä missä lähes kaikki tarvitsemani uunia lukuun ottamatta. Leipomista siis kaipaan ja olenkin ajatellut hankkia jossakin vaiheessa leipäkoneen.
Taitaa kyllä jokaisessa asunnossa uuni olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Enpä usko että elämäsi olisi yhtään sen raskaampaa, vaikka olisit nykyisen vuokra-asuntosi omistaja. Pointtina siis se että asunnon hallintamuoto ei tee sitä helpommaksi"
Raskaampaa? Outo ajatus. Olen ollut omistajana kerrostalokaksiossa. Elämäni on kuule paljon kevyempää vuokralla. Usko nyt vaan, että tämä on minulle parempi. Se ei sinuun jääräämisellä muutu. Etenkin kut et tiedä mitään terveydentilastani taustoistani. Mutta toivottavasti sinä löydät rauhan itsesi kanssa, etkä kuluta aikaa toisten elämänkuvioita miettiessä.
Mielelläni kuulisin sen että mikä tekee vuokralla asumisesta mielestäsi kevyempää kuin omistamisesta? Sen ymmärrän että omakotitalossa on pihatöitä ja näin mutta kerrostalossa kuitenkin huoltoyhtiö tekee huoltotyöt riippumatta siitä että mikä on hallintamuoto.
Tämä asia käytiin jo läpi. Vuokra-asujalla ei ole mm. remonttihuolia eikä kaikkeen omistusasumiseen liittyviä riskejä ja epävarmuuksia ja asunnosta pääsee halutessaan eroon kuukaudessa. En tiedä, miksi pitää esittää noin tyhmää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saimme hiljattain anoppivainaan kerrostaloasunnon myytyä. Jossain vaiheessa oli harkinnassa, että olisimme pistäneet sen vuokralle, joten kartoitin lähivuosien vuokrapyyntiä vastaavista asunnoista samassa talossa ja lähistöllä. Asunnon yhtiövastike oli melkein 400, tyypillinen vuokrataso vastaavista 450 euroa. Selitätkö vielä, miksi anopin kannatti asua pienellä eläkkeellä kituuttavana omistusasujana loppuun asti sen sijaan että olisi ottanut myynnistä sen n. 120 000 ja maksellut 50 euroa enemmän kuukaudessa vuokralaisena?
No ensinnäkin 120 000 euroa on lopulta aika pieni rahasumma, se riittää neljän ja puolen sadan euron vuokraan vain 22 vuoden ajaksi. Tässä keskustelussa on puhuttu pääasiassa 70-vuotiaista joten jos ajatellaan että 70-vuotias myy sen arvoisen asuntonsa niin hän
Niin siis tämä tuli kyllä selväksi jo aikaisemmin kaikille, esimerkissäsi ei vaan edelleenkään ole mitään järkeä, koska tilastollisesti todennäköisintä on että molemmat ovat kuolleet ennen 92-vuotispäiväänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä useampi idiootti kommentoija kuvittelee, että ainoa vaihtoehto vuokrayksiölle on omakotitalo.
#huutonaurua
Aika moni vuokralle muuttanut 70-vuotias on muuttanut vuokralle nimenomaan siksi, että on luopunut omakotitalosta eikä ole katsonut tarpeelliseksi ostaa enää muuta omistusasuntoa.
Sanoisin että on suorastaan tyhmä ratkaisu muuttaa omasta asunnosta vuokralle lukuun ottamatta sellaista tilannetta, että vuokra-asunnon omistaja olisi esimerkiksi oma lapsi. Vuokra-asunto kun tulee aina kalliimmaksi kuin oma.
Oletko ikinä kuullut sanontaa "käärinliinoissa ei ole taskuja"? Ymmärrätkö, mitä sillä tarkoitetaan?
Tuo on niin kulunut sanonta, jota ainoastaan elämäntapatyöttömät viljelee.
Normaalit ihmiset elävät hyvää elämää ja samalla säästävät, kuolon korjatessa siinä on lapsille perintöä.
Ja jos jollakin ei ole perillisiä, niin helvettiäkö täällä sitä vinkuu.
Itse asiassa, jos joutuu hoitokotiin niin silloin kannattaisi pankkitilin olla mahdollisimman tyhjä jotta hyvinvointialue ei pääse sieltä kynimään. Omistusasuntoa he eivät kuitenkaan pakota myymään maksujen kattamiseksi joten se on yksi parhaista keinoista säästää edes jotain yhteiskunnan ahneudelta. Tästä syystä maassamme on tyhjillään paljon hoitokodissa olevien mummojen ja pappojen asuntoja.