Mikä puudutus auttaa ponnistusvaiheen kipuun??
Kertokaa omia kokemuksianne, mistä on ollut apua ponnistusvaiheessa (siis lääkkeellinen apu).
Onko kukaan saanut kokea kivutonta/melkein kivutonta ponnistusvaihetta?? Sellainen olisi haaveissa...
Kommentit (30)
ja oli yhtä tuskaa...Vauva oli vinossa. Avautumisvaiheen supparit oli lastenleikkiä siihen verrattuna.
2 kertaa, niin ainakin synnytyskertomuksessa (en tiedä oisko ollut pudendaali, mutta on merkitty ainakin viimesestä ihan paikallispuudutus).
Se kai autto sen verran ettei sitä kipua enää silleen ajatellut / en tuntenut varsinaista alapään kipua, supistuksia tietty vain. INhottavinta kai ponnistusvaiheessa on se, kun on niin poikki ja voimat loppu, ja pitäs työntää ja homma ei tunnu edistyvän... ja pelottaa vaan kauheesti et repee yms.
Ekassa oli epiduraali, mutta se vei kyllä mulla kaiken ponnistustunnon eli oli liiankin tehokas.
Minua ei kyllä ponnistaessa olisi vähempää voinut kiinnostaa se, että repeänkö. Kiinnosti vain se, että saanhan varmasti vauvan ulos hengissä.
INhottavinta kai ponnistusvaiheessa on se, kun on niin poikki ja voimat loppu, ja pitäs työntää ja homma ei tunnu edistyvän... ja pelottaa vaan kauheesti et repee yms.
synnytys meni ihan ilman puudutteita ja ilokaasuakin sain vain avautumisvaiheessa. Oli järkkyä.
Toisessa jälleen (ei oma toive) ilman puudutteita, mutta nyt ilokaasua koko synnytyksen ajan ihan tikkaamiseen asti :) Paljon parempi ponnistaa kännissä kuin ilman.
Se viimeisen sentin avautumisen paniikkituska on mielestäni pahempi kuin itse ponnistusvaihe, mutta mikä kellekin sopii ja mitä onnistuu saamaan!!
ei siihen mitään mömmöjä tarvita.
Ei kannata ajatella liikaa vaan tehdä se lapsi, ponnistakaa niin lujaa että tuntuu että persesilmä irtoaa älkää hymistelkö.
ponnistaa aluksi kevyesti tunnustellen. Ei turpoa tai repeä paikat niin helposti...
Omalla kohdalla voin kertoa että epiduraali oli hyvä siihen loppu avautumisvaiheeseen asti... kätilökin sanoi s- salissa, että ponnistusvaiheeseen tai ponnistusvaiheen kipuun ei ole puudutusta/lääkettä olemassakaan.
ei siihen mitään mömmöjä tarvita.
Ei kannata ajatella liikaa vaan tehdä se lapsi, ponnistakaa niin lujaa että tuntuu että persesilmä irtoaa älkää hymistelkö.
Jotenkin liikuttavan lapsellista, kun joku tulee oman kokemuksensa perusteella kertomaan miten hommat hoituu, kaikilla, aina. Ei mitään mömmöjä tarvita, pari kertaa puserrat ja se on siinä.... ei kaikilla, ei aina.
Minulla on takana kolme synnytystä, joissa ponnistusvaiheet ovat olleet 30 min - 1 h 50 min, johtuen kasvotarjonnasta (joka ilmeisesti jonkun rakenteellisen poikkeaman takia on siis toistunut jokaisessa raskaudessani). Vikassa synnytyksessä kätilö totesi, että vauva olisi tullut parilla työnnöllä, jos olisi raivotarjonnassa. Vaan kun ei ollut, niin kesti taas sen 1 h 15 min.
Mut varmaan joku muu olis pusertanut parilla työnnöllä, ja se on siinä... Ilman mömmöjä.
Tämä on rehellinen kysymys, koska itse olen siinä vaiheessa aina ollut niin helpottunut, etten ole kyllä tuntenut juurikaan kipua. Ja siis kolme lasta olen synnyttänyt ilman kipulääkitystä (pelkään kaikki neuloja sun muita.....). Lapset ovat olleet 3,4 kg-3,7 kg. Tarkoitatko siis ponnistuvaiheen supistuskipuja tai sitä ulostulokipua vai mitä?
Samoin kuin monilla muilla, epiduraali auttoi minulla ensimmäisessä synnytyksessä. Vaikutus alkoi vähän hiipua ennen ponnistusvaihetta, mutta ilmeisesti sopivasti oli jäljellä, kun ponnistaminen ei sattunut yhtään eikä ollut minkäänlaista venymisen tai repeämisen tunnetta. Tosin ponnistamisen tarvekin oli aika olematon.
Toisen synnytyksen koin sitten lähes ilman puudutteita... ja todellakin ponnistusvaihe oli erilainen! Kun olin 8cm auki, pääsin synnytyssaliin, eikä epiduraalia enää tietenkään voinut laittaa. Kysyin olisiko joku turvallinen puudutus tuossa vaiheessa. Laittoivat heti kohdunkaulan puudutteen, kun lääkäri sattui olemaan oven takana. Mutta ei kai ehtinyt vaikuttaa, kun kova ponnistamisen tarve tuli heti puudutteen annon jälkeen ja vauva syntyi 10min päästä. Huh kun tuntui kauhealta, enkä meinannut uskaltaa ponnistaa ollenkaan ja kyselin että repeääkö kaikki paikat pahasti. Ei pahasti revennyt, pikkuisen vaan... Ja puudute meni loppujen lopuksi oikeaan jalkaan, koko päivänä en pystynyt sillä astumaan kun oli täysin tunnoton.