Lapseni on rasittava.

Miten suhtaudun? Yritän nauttia hyvistä hetkistä, kun niitä on. Yritän nähdä positiivisena sen, että olen kasvanut ihmisenä tämän lapsen myötä. Ajattelen, että lapsi ei voi itselleen mitään. Olen välillä hyvin ja uupunut ja turhautunut, jopa raivoissani. 

Lapset tulevat vanhempiinsa ja perivät heiltä persoonallisuutensa.

Eli eiku vaan katso peiliin.

Vierailija kirjoitti: Lapset tulevat vanhempiinsa ja perivät heiltä persoonallisuutensa. Eli eiku vaan katso peiliin.

Höpö höpö, lapset ovat vanhemmistaan erillisiä ihmisiä, omia itsejään eivätkä mitään vanhempien jatkeita. ja voivat periä vaikka vanhemmaltaan ulkonäön, mutta harvemmin ovat täysin samanlaisia luonteeltaan.

ADHD: t ovat usein raskaita ihmisiä. Ja sanon tämän kaikella rakkaudella, sillä iso osa lähipiiristäni on adhd: ita. He puhuvat enemmän kuin kuuntelevat, myöhästelevät, eivät keskity, eivät pysy paikallaan, ärtyvät herkästi ja ovat ns. lapsellisia. Toki silti omalla tavallaan ihania ihmisiä, mutta vaativat ymmärrystä. Jos ap:n mielestä lapsi on yleisesti perseestä, vika on kyllä ap:ssa. Omaa lasta rakastaa, vaikka tämä olisi henkirikoksen tehnyt

Vierailija kirjoitti:

Kiitos asiallisista vastauksista. Ja tosiaan, vaikka sanon että lapseni on raskas, ei se tarkoita ettenkö rakastaisi häntä. Tuntuu vain juurikin siltä, että joudun hirveästi, kannattelemaan, jankkaamaan samoista asioista ja vähän väliä on joku konflikti päällä. Ap

Hän kuulostaa sosiaalisesti kömpelöltä, ehkä kannattaisi kannustaa enemmän ihmisten ilmoille ja keksiä hänelle vaivihkaa mieleistä tekemistä

Vierailija kirjoitti:

Se johtuu siitä, että olet kasvattanut hänet väärin. Nykyajan ihmiset eivät tiedä miten lapsia tulee kasvattaa. Ensinnäkin lasta ei saisi koskaan viedä päiväkotiin, vaan se pitäisi kasvattaa kotona. Mutta on paljon muitakin asioita joita nykyihminen ei tajua.

1,5v taapero on 9 tuntii päivässä päiväkodissa ja ihan tasapainoiselta vaikuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos asiallisista vastauksista. Ja tosiaan, vaikka sanon että lapseni on raskas, ei se tarkoita ettenkö rakastaisi häntä. Tuntuu vain juurikin siltä, että joudun hirveästi, kannattelemaan, jankkaamaan samoista asioista ja vähän väliä on joku konflikti päällä. Ap

Rakastava äiti ei kankkaa eikä hakeudu konflikteihin lapsensa kanssa. Ainakaan minun äitini ei kirjottaisi minusta mitään negaa täällä palstalla. Enkä minä omasta lapsestani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos asiallisista vastauksista. Ja tosiaan, vaikka sanon että lapseni on raskas, ei se tarkoita ettenkö rakastaisi häntä. Tuntuu vain juurikin siltä, että joudun hirveästi, kannattelemaan, jankkaamaan samoista asioista ja vähän väliä on joku konflikti päällä. Ap

Rakastava äiti ei kankkaa eikä hakeudu konflikteihin lapsensa kanssa. Ainakaan minun äitini ei kirjottaisi minusta mitään negaa täällä palstalla. Enkä minä omasta lapsestani.

siis jankkaa

Vika on siinä miten olet hänet kasvattanut. Tutkimusten mukaan jopa psykopaatit voidaan kasvattaa empatiakykyisiksi (ja psykopatian eräät piirteet näkyy jo lapsena) hyvän kasvatuksen avulla tukemalla heitä. Lapsesi tuskin on psykopaatti, mutta jos psykopaattilapsetkin saadaan oikaistua kasvatuksella, niin muutkin saadaan.

Eräs todella ongelmallinen ihminen sanoi minulle aikoinaan juuri näin. Lapsiaan käy sääliksi, mutta pääsin tästä ihmisestä eroon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti: Lapset tulevat vanhempiinsa ja perivät heiltä persoonallisuutensa. Eli eiku vaan katso peiliin.

Höpö höpö, lapset ovat vanhemmistaan erillisiä ihmisiä, omia itsejään eivätkä mitään vanhempien jatkeita. ja voivat periä vaikka vanhemmaltaan ulkonäön, mutta harvemmin ovat täysin samanlaisia luonteeltaan.

Persoonallisuuskin periytyy.

Vierailija kirjoitti:

Se johtuu siitä, että olet kasvattanut hänet väärin. Nykyajan ihmiset eivät tiedä miten lapsia tulee kasvattaa. Ensinnäkin lasta ei saisi koskaan viedä päiväkotiin, vaan se pitäisi kasvattaa kotona. Mutta on paljon muitakin asioita joita nykyihminen ei tajua.

Joo, ei päiväkotiin ainakaan ennen 4-ikävuotta ja sittenkin vain puolipv.hoitoon, on minun mielipiteeni, niin tein omilleni ja hyvä tuli.

Vierailija kirjoitti:

Olen taatusti itsekin rasittava, mutta myös minulla on toinen lapsi rasittavampi kuin toinen. Ihmeellinen riidanhaluinen jänkkääjä, joka oman käsityksensä mukaan aivan ihmeellisen tietävä ja osaava, vaikka todellisuus viittaisi muuhun. Aina kuvittelee tietävänsä kaiken, ihan sama vaikka viisi kokenutta vanhempaa sanoisi hänen olevan väärässä. Huoh.

Nimimerkillä liekö kukaan muu käyttänyt puolta vuotta "lapsen" ylipuhumiseen ajokortin ajamiseksi vieläpä epäonnistuen.... no, mitäpä tuo minulle kuuluu.

Nykyään kaikki nuoret eivät halua ajokorttia. Eikä sen ikäistä voi siihen pakottaa. Osa nuorista on aina ollut itsepäisiä ja omapäisiä. Niin se vaan menee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti: Lapset tulevat vanhempiinsa ja perivät heiltä persoonallisuutensa. Eli eiku vaan katso peiliin.

Höpö höpö, lapset ovat vanhemmistaan erillisiä ihmisiä, omia itsejään eivätkä mitään vanhempien jatkeita. ja voivat periä vaikka vanhemmaltaan ulkonäön, mutta harvemmin ovat täysin samanlaisia luonteeltaan.

Persoonallisuuskin periytyy.

Eipä suoraan samanlaisena kuitenkaan. Olisin kyllä mielelläni luonteeltani ihan samanlainen kuin äitini. Mutta en vaan ole.

Vierailija kirjoitti:

ADHD: t ovat usein raskaita ihmisiä. Ja sanon tämän kaikella rakkaudella, sillä iso osa lähipiiristäni on adhd: ita. He puhuvat enemmän kuin kuuntelevat, myöhästelevät, eivät keskity, eivät pysy paikallaan, ärtyvät herkästi ja ovat ns. lapsellisia. Toki silti omalla tavallaan ihania ihmisiä, mutta vaativat ymmärrystä. Jos ap:n mielestä lapsi on yleisesti perseestä, vika on kyllä ap:ssa. Omaa lasta rakastaa, vaikka tämä olisi henkirikoksen tehnyt

sinulle sitten on siunaantunut vain rasittavat adhd:t lähipiiriisi. Minulla toisinpäin.

Sinä sanot, että lapsesi on rasittava. Sen sijaan sinun tulisi sanoa, etät koet lapsesi rasittavana. Näin ratkaisun syykin löytyy heti. Eli sinun on lähdettävä työstämään itseäsi niissä asioissa, joissa lapsesi koet rasittavana ja kun olet sen tehnyt ja löytänyt ne sisäiset haavat, joihin lapsesi osuu, sinä pääset kohtaamaan lapsesi puhtaasti ja oikein.

Lapsiaan ja vanhempiaan ei voi valita. Jotkut ihmiset vain ovat todella ärsyttäviä ja/tai rasittavia.

Koita kestää ap. Ota omaa aikaa yksin ja kavereiden kanssa, valita heille. Jos ei muuten kestä niin lähde ulos ja heitä vaikka lenkki. 

Lohdutukseksi: lapsi ei asu ikuisesti kotona. Ja ehkä se iän kanssa helpottaa. Onnea matkaan!

Vierailija kirjoitti:

On minunkin lapseni raskas. Luonteeltaan pessimistinen ja vakava tosikko, minä taas myönteinen ja positiivinen ihminen. Kannattelen ja yritän omalla esimerkilläni näyttää että kannattaa kiinnittää huomiota hyvään ja kauniiseen elämässä. Tietysti on valtavan rakas lapsi. Ja ihan syntyjään on tällainen, ei se kasvatuksesta kiinni ole. Yksi lapsi meillä on aivan huoleton taivaanrannanmaalari, ja kolmaskin ihan positiivisen puolella. Mutta lapsi voi olla todella raskas ja rakas samalla aikaa. 

Kuulostaa siltä että hän on ottanut enemmän aikuisen roolia, koska sinä olet ollut liian huoleton...

Vierailija kirjoitti:

Karma

Hölmö

Vierailija kirjoitti:

Se johtuu siitä, että olet kasvattanut hänet väärin. Nykyajan ihmiset eivät tiedä miten lapsia tulee kasvattaa. Ensinnäkin lasta ei saisi koskaan viedä päiväkotiin, vaan se pitäisi kasvattaa kotona. Mutta on paljon muitakin asioita joita nykyihminen ei tajua.

Se?!