Lue keskustelun säännöt.
Mies ja anoppi haluavat tuoda kotiimme sukunsa perintönä olevat homeiset liinavaatteet
24.11.2024 |
Miehellä on esimerkiksi vanhoja edesmenneen mummonsa tekemiä päiväpeittoja, lakanoita yms. Ovat ihan ehjiä, mutta haju on kamala. Tavarat haisevat imelältä ja jos tavaroita säilyttää muiden tavaroiden läheisyydessä, tarttuu tuo imelä haju niihinkin. Haju ei lähde edes pyykkäämällä (pakastamista en ole vielä kokeillut), vaan leviää muihinkin samassa koneessa pestäviin pyykkeihin.
Olemme muuttamassa nyt uuteen kotiin ja mies on äitinsä kanssa sitä mieltä, että nuo sukunsa perintötavarat pitää ehdottomasti tuoda kotiimme. Minä taas koen, että tavarat ovat hajunsa puolesta roskiskamaa. Olen itsekin heittänyt roskiin oman sukuni tavaroita (vanhoja lastenvaatteita yms), jotka ovat vuosikymmenten säilytyksen jälkeen haisseet ummehtuneelle.
Meillä on ihan riittävästi tavaraa, emmekä tarvitsisi noita tavaroita. Olenko kohtuuton, kun en halua haisevia/homeisia perintöliinavaatteita kotiimme?
Kommentit (91)
Tunkkainen haju ei ole välttämättä hometta.
Moni käsityöntaitaja ottaa mielellään esim pellavalakanoita ja käsin virkattuja pitsejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kompromissi on, että tavarat pakataan laatikkoon ja viedään säilytykseen pelikaani-varastoon. Tällöin molemmat teistä voittaa. Sinä siinä että tavarat ei tule teille kotiin ja mies siinä että ne säilytetään.
Minulla on yli satavuotiaita käsin tehtyjä pellavapöytäliinoja. Tahrattomat, kuin uudet. Jos kyseessä on aidot kauniit pellavasta tehdyt lakanat, veisin en pesulaan. Myisin tai pitäisin itse.
Pesulaa voi kokeilla, mutta mies maksaa sen.
Vierailija kirjoitti:
Pesulaa voi kokeillaf, mutta mies maksaa sen.
Tottakai, miehen pitää ostaa oikeus asua kotonaan jne. Olla nöyrä. Vaimon rahat on vaimon, miehen rahat yhteisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun kotiini ei homeiset ryysyt kuulu. Pidä pintasi, eiköhän joku muu ratkaisu löydy. Ei kotisi ole muiden ihmisten rytkyjen varasto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kelpaisko heille, että otatte talteen pelkät pitsit, veisivät paljon vähemmän tilaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pesulaa voi kokeillaf, mutta mies maksaa sen.
Tottakai, miehen pitää ostaa oikeus asua kotonaan jne. Olla nöyrä. Vaimon rahat on vaimon, miehen rahat yhteisiä.
Lakanathan on miehen, kenen muun niiden pesettäminen pitäisi maksaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kompromissi on, että tavarat pakataan laatikkoon ja viedään säilytykseen pelikaani-varastoon. Tällöin molemmat teistä voittaa. Sinä siinä että tavarat ei tule teille kotiin ja mies siinä että ne säilytetään.
Ja kuka maksaa vuosien tai vuosikymmenien varastovuokran haisevista tekstiileistä? Kalliiksi käy homelakanat ja perhesopu.
Vierailija kirjoitti:
Etikkapesu?
Etikassa liottamista voi kokeilla, se vie hajuja hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis mitä materiaalia nuo liinavaatteet on? Päiväpeitot voi hyvinkin olla pitsiä, silloin ne kannattaa yrittää puhdistaa ja säilyttää. Mutta miten ne lakanat? Jos isoäidin tekemät, niin onko jotain pitsilakanoita, mihin on nyplätty käsin jotain kuvioita tai kirjoitusta? Niistä ottaisin talteen korkeintaan ne nypläykset ja pitsit, jos on niin kovin tärkeät miehellesi, jos niitäkään..
Temusta saa uutta ja nättiä. Mitä sitä nyt kädentaitoja arvostamaan, etenkään puolison suvun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos liinavaatteet olisi olleet arvostettuja, niitä olisi varmaan säilytetty niin, että ne ei homehdu.
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä materiaalia nuo liinavaatteet on? Päiväpeitot voi hyvinkin olla pitsiä, silloin ne kannattaa yrittää puhdistaa ja säilyttää. Mutta miten ne lakanat? Jos isoäidin tekemät, niin onko jotain pitsilakanoita, mihin on nyplätty käsin jotain kuvioita tai kirjoitusta? Niistä ottaisin talteen korkeintaan ne nypläykset ja pitsit, jos on niin kovin tärkeät miehellesi, jos niitäkään..
Mitä niillä irrotetuilla pitseillä tehdään? Eikö koko lakanalla ole enemmän käyttöä?
Liottaisin etikassa niitä ja sen jälkeen pesisin 90 asteessa (pyykki)etikan kanssa. Jos haju lähtisi (todennäköisesti lähtee) niin pitäisin ne. Siis jos olisi tahrattomia.
Saattaa myöhemmin kaduttaa että on pistänyt pois. Itseä harmittaa kun pistin pellavaisia pöytäliinoja roskiin nuorempana. Voi kun olisin säästänyt!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kompromissi on, että tavarat pakataan laatikkoon ja viedään säilytykseen pelikaani-varastoon. Tällöin molemmat teistä voittaa. Sinä siinä että tavarat ei tule teille kotiin ja mies siinä että ne säilytetään.
Ja kuka maksaa vuosien tai vuosikymmenien varastovuokran haisevista tekstiileistä? Kalliiksi käy homelakanat ja perhesopu.
Jos joku välttämättä haluaa säilyttää tekstiilejä, jotka ovat homeessa maksaa hän itse tietenkin niiden säilytyksen varastossa.
Itse ottaisin ne ilolla vastaan, uudet lakanat ovat kauttaaltaan ihan järjettömän huonolaatuisia nykyään. 5-10 vuotta vanhat on hyviä mutta uudet täyttä kakkaa. Veisin pesulaan jos en omin konstein saisi hajua pois. Vanhat laadukkaat liinavaatteet kestävät kyllä hyvin rankkojakin puhdistustoimenpiteitä
Vierailija kirjoitti:
Temusta saa uutta ja nättiä. Mitä sitä nyt kädentaitoja arvostamaan, etenkään puolison suvun.
Älä lässytä. Omaan kotiin otetaan se mitä halutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kompromissi on, että tavarat pakataan laatikkoon ja viedään säilytykseen pelikaani-varastoon. Tällöin molemmat teistä voittaa. Sinä siinä että tavarat ei tule teille kotiin ja mies siinä että ne säilytetään.
Ja kuka maksaa vuosien tai vuosikymmenien varastovuokran haisevista tekstiileistä? Kalliiksi käy homelakanat ja perhesopu.
No se ei ole sinun ongelmasi, älä huoli.
Miehen tehtävä on tuoda rahaa ja rakastaa. Mielipiteet, hänen muistoesineensä, niillä ei mitään arvoa , mies pysyköön lestissään pikku vihtorina.