Miksi kaikki ei pue lapsia juhliin asianmukaisesti?

Vierailija kirjoitti:

Sata vuotta sitten rutiköyhillä torppareillakin oli pyhävaatteet. Jollain mustalaishuutolaisilla ei ehkä ollut. 

Nykyään saa olutpullon hinnalla katukirppikseltä lapselle siistin setin. Muistan kuinka ostin upeita mekkoja 50 sentin kappalehintaan jostain tämmöisestä. 

Rahasta tämä EI todellakaan ole kiinni, pelkästään  vihervassarikommunistiviitsimättömyydestä.

Ai, mä olen vihervassari ja pukeudun aina tilanteen mukaan. Toista on persupariskunta ja heidän lapsensa, ei mitään käytöstapoja pukeutumisen, eikä minkään muunkaan suhteen. Toisaalta miehen kokkareveli pukeutuu miten lystää, kalliisti, mutta kai se hinta sitten määrittelee sen, että t-paita on ok sekä häihin, että hautajaisiin.

Itse olen pienituloinen ja silti olen aina saanut sekä itseni, että lapset puettua asianmukaisesti kaikkiin tilaisuuksiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrätkö, että kaikilla ei ole varaa ostaa vaatteita joka tarkoitukseen eikä kaikilla ole halua kuluttaa myöskään ekologisista syistä? On taas niin etuoikeutettujen first world problems, että

Kirppikset on täynnä vähänkäytettyjä juhlavaatteita. Jostain syystä sieltä ostetaan mieluummin lapselle hautajaisiin kauhtunut paljettikoristemekko kuin asiallinen siisti mekko. Mikä sen köyhän saa aina valitsemaan lapsen toivevaatteen jopa silloin, kun kyseessä on "kertakäyttömekko".

 

Siinä vaiheessa kun toinen pienen lapsen vanhempi kuolee, niin harvalla on jaksamista käydä kirpparilla ostamassa vaatteita tai miettiä ylipäätää vaatteita, kun elämä on yhtä päivästä toiseen selviämistä. 

Näin oli ainakin sukulaismiehellä, joka jäi 3v ja 8kk ikäisten lasten kanssa, kun

Meillä sukulaismiehellä oli tukena kaksi sukua eli puolison suku ja oma suku. Lapset (4v ja 6v poika) oli puettu asianmukaisesti tummiin housuihin ja kauluspaitaan, kesällä tuo riitti hyvin hautajaisissa. Kaikille jäi kaunis muisto hautajaisista, ei tullut tunnetta, että kuopataan vainaja nopeasti, mitä me sitä suremaan, arkeahan tämä kuitenkin pääosin on.

Aina löytyy tuhansia tekosyitä sille, miksi ei tarvitse välittää yhtään mistään!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se havaittu, että kun lapsella on kuraleikkivaatteet hautajaisissa, niin lapselta puuttuvat muutkin käytöstavat. Äitinsä selittää innoissaan, että Kalle-Marita valitsi itse asunat eikä huolinut juhlavaatteita ja lapsi kaataa samaan aikaan mehua pöytäliinalle ihan vain nähdäkseen, miten valkoinen muuttuu punaiseksi. Kieltää ei saa, lapselle tulee paha mieli.

Kenellä on ollut kuraleikkivaatteet?

Minusta taas lasten, varsinkaan vainajalle läheisten lasten, pukeutumisen arvostelu ei ole hyvien käytöstapojen mukaista.

Onneksi mehun kaatamilen pöytäliinalle on hyvien käytöstapojen mukaista!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se havaittu, että kun lapsella on kuraleikkivaatteet hautajaisissa, niin lapselta puuttuvat muutkin käytöstavat. Äitinsä selittää innoissaan, että Kalle-Marita valitsi itse asunat eikä huolinut juhlavaatteita ja lapsi kaataa samaan aikaan mehua pöytäliinalle ihan vain nähdäkseen, miten valkoinen muuttuu punaiseksi. Kieltää ei saa, lapselle tulee paha mieli.

Kenellä on ollut kuraleikkivaatteet?

Minusta taas lasten, varsinkaan vainajalle läheisten lasten, pukeutumisen arvostelu ei ole hyvien käytöstapojen mukaista.

Kultaisella 80-luvulla muistan kuinka pappi huomautti hautajaisissa lasten epäsopivista vaatteista. Mustaa pitää kaikilla olla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikki itsekään pukeudu asiallisesti. Olin joskus hautajaisissa missä 25-vuotiaan nuoren aikuisen isä oli farkuissa ja neulepaidassa. Läheisistä ei tainnut olla mustia/tummia pukuja kuin muutamilla muutenkaan. Ihmettelin.

Etiketti sanoo, että vainajan läheiset saavat pukeutua vapaamuotoisimmin. Kauemmat surivat sitten pukeutuvat tummiin ja hillittyihin vaatteisiin ilmaistakseen kunnioitusta läheisten surua kohtaan.

Yksi kunnioituksen kulmakivi olisi se, että lakattaisiin kyyläämästä sitä, mitä vainajan lähipiirillä on päällään. Heillä varmasti on muutakin mielessä.

Eikö vainajan lähipiiri just ole siellä edustamassa.

 

Eivät. Vainajan lähipiiri ei ole edustamassa, vaan ovat saattamassa rakasta vainaj

Ei ole vainajan kunnioittamista väärä pukeutuminen vaikka olisi niin toivonut. Voi olla muistisairautta tai muuta taustalla eikä tiedä mitä haluaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrätkö, että kaikilla ei ole varaa ostaa vaatteita joka tarkoitukseen eikä kaikilla ole halua kuluttaa myöskään ekologisista syistä? On taas niin etuoikeutettujen first world problems, että

Kirppikset on täynnä vähänkäytettyjä juhlavaatteita. Jostain syystä sieltä ostetaan mieluummin lapselle hautajaisiin kauhtunut paljettikoristemekko kuin asiallinen siisti mekko. Mikä sen köyhän saa aina valitsemaan lapsen toivevaatteen jopa silloin, kun kyseessä on "kertakäyttömekko".

 

Siinä vaiheessa kun toinen pienen lapsen vanhempi kuolee, niin harvalla on jaksamista käydä kirpparilla ostamassa vaatteita tai miettiä ylipäätää vaatteita, kun elämä on yhtä päivästä toiseen selviämistä. 

Näin oli ainakin sukulaismiehell

Meillä sukulaismiehellä oli tukena kaksi sukua eli puolison suku ja oma suku. Lapset (4v ja 6v poika) oli puettu asianmukaisesti tummiin housuihin ja kauluspaitaan, kesällä tuo riitti hyvin hautajaisissa. Kaikille jäi kaunis muisto hautajaisista, ei tullut tunnetta, että kuopataan vainaja nopeasti, mitä me sitä suremaan, arkeahan tämä kuitenkin pääosin on.

Aina löytyy tuhansia tekosyitä sille, miksi ei tarvitse välittää yhtään mistään!

Olipa onnekas sukulaismies kun oli paljon tukea.Mutta kai käsität, ettei kaikki ole yhtä onnekkaita? Kun isäni jäi yhdessä yössä viiden lapsen yksinhuoltajaksi, ei ollut kahta sukua oven takana tukea tarjoamassa. Isovanhemmatkin oli joko kuolleet tai asuivat kaukana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikki itsekään pukeudu asiallisesti. Olin joskus hautajaisissa missä 25-vuotiaan nuoren aikuisen isä oli farkuissa ja neulepaidassa. Läheisistä ei tainnut olla mustia/tummia pukuja kuin muutamilla muutenkaan. Ihmettelin.

Etiketti sanoo, että vainajan läheiset saavat pukeutua vapaamuotoisimmin. Kauemmat surivat sitten pukeutuvat tummiin ja hillittyihin vaatteisiin ilmaistakseen kunnioitusta läheisten surua kohtaan.

Yksi kunnioituksen kulmakivi olisi se, että lakattaisiin kyyläämästä sitä, mitä vainajan lähipiirillä on päällään. Heillä varmasti on muutakin mielessä.

Eikö vainajan lähipiiri just ole siellä edustamassa.

 

Eivät. Vainajan lähipiiri ei o

Ei ole vainajan kunnioittamista väärä pukeutuminen vaikka olisi niin toivonut. Voi olla muistisairautta tai muuta taustalla eikä tiedä mitä haluaa.

Mikä väärä pukeutuminen? Ei hautajaiset ole mikään virallinen edustustilaisuus vaan omaisten järjestämä tilaisuus vainajan muistoksi ja kunniaksi. Isäni kuoli alle neljäkymppisenä ja oli joskus ennen kuolemaansa puhunut veljensä kanssa että hautajaisiin puetaan sitten punainen puku, ja isän veli puki. Myös muilla kaikista läheisimillä ihmisillä oli punaisia vaatteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se havaittu, että kun lapsella on kuraleikkivaatteet hautajaisissa, niin lapselta puuttuvat muutkin käytöstavat. Äitinsä selittää innoissaan, että Kalle-Marita valitsi itse asunat eikä huolinut juhlavaatteita ja lapsi kaataa samaan aikaan mehua pöytäliinalle ihan vain nähdäkseen, miten valkoinen muuttuu punaiseksi. Kieltää ei saa, lapselle tulee paha mieli.

Kenellä on ollut kuraleikkivaatteet?

Minusta taas lasten, varsinkaan vainajalle läheisten lasten, pukeutumisen arvostelu ei ole hyvien käytöstapojen mukaista.

Kultaisella 80-luvulla muistan kuinka pappi huomautti hautajaisissa lasten epäsopivista vaatteista. Mustaa pitää kaikilla olla. 

Minä kyllä muistan, että nimenomaan kultaisella 80-luvulla ei lapsilla saanut olla kokomustaa, ei edes hautajaisissa. Vähän sama juttu kuin että kesähäissä ei miehillä saanut olla mustaa pukua, se oli noloa ja merkki siitä, ettei omistanut muita pukuja. 

Kirppareita on kovasti suositeltu

Pienille lapsille varmaan löytää kirpparilta siistit juhlavaatteet, mutta kun lapsi lähestyy kymmentä ikävuottaan eipä niitä lastenvaatteita juuri kirpputoreilla enää ole. Ei edes varsinaisilla lastenvaatekirppiksillä.

Ja tosiaan: lapsen juhla-asu on kertakäyttöinen ellei ole samaa sukupuolta olevia sisaruksia joille sen kierrättää.

Hautajaisiin tullaan matkojen takaa ja jostakin pukeutumisesta voidaan päätellä miten sukulaiselle sitten menee.

Vierailija kirjoitti:

Lapsuudenperheessämme oli kaksi aikuista ja neljä lasta. Olimme erittäin köyhä perhe. Silti jokaiselle oli ns. pyhävaatteet erikseen, joilla voi mennä mihin juhliin tahansa. Asennekysymys.

Ne pyhävaatteet on uusittava joka tilaisuutta varten, sillä lapset ovat siinä välissä kasvaneet niistä ulos. Meillä pojat ovat sen verran eri-ikäisiä, että ovat käyttäneet samoja puvunhousuja, mutta esikoiselle on pitänyt joka juhlaa varten hankkia uudet puvunhousut ja uusi kauluspaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä vaiheessa kun toinen pienen lapsen vanhempi kuolee, niin harvalla on jaksamista käydä kirpparilla ostamassa vaatteita tai miettiä ylipäätää vaatteita, kun elämä on yhtä päivästä toiseen selviämistä. 

Näin oli ainakin sukulaismiehellä, joka jäi 3v ja 8kk ikäisten lasten kanssa, kun

Meillä sukulaismiehellä oli tukena kaksi sukua eli puolison suku ja oma suku. Lapset (4v ja 6v poika) oli puettu asianmukaisesti tummiin housuihin ja kauluspaitaan, kesällä tuo riitti hyvin hautajaisissa. Kaikille jäi kaunis muisto hautajaisista, ei tullut tunnetta, että kuopataan vainaja nopeasti, mitä me sitä suremaan, arkeahan tämä kuitenkin pääosin on.

Aina löytyy tuhansia tekosyitä sille, miksi ei tarvitse välittää yhtään mistään!

Ehkä tuolla ensin mainitulla ei ollut sukua saati kahta apunaan? Lisäksi 4v ja 6 v on vähän eri asia kuin 3v ja 8kk. Vauvan kanssa elämä on paljon hektisempää kuin nelivuotiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsuudenperheessämme oli kaksi aikuista ja neljä lasta. Olimme erittäin köyhä perhe. Silti jokaiselle oli ns. pyhävaatteet erikseen, joilla voi mennä mihin juhliin tahansa. Asennekysymys.

Ne pyhävaatteet on uusittava joka tilaisuutta varten, sillä lapset ovat siinä välissä kasvaneet niistä ulos. Meillä pojat ovat sen verran eri-ikäisiä, että ovat käyttäneet samoja puvunhousuja, mutta esikoiselle on pitänyt joka juhlaa varten hankkia uudet puvunhousut ja uusi kauluspaita.

No voi että. Että joutuu ehkä 5 €/lapsi/puoli vuotta laittamaan lasten pukeutumiseen? Kamalaa suorastaan ja kohtuutonta! Ja että joutuu vielä ehkä ennakoimaan ja kirppareilta etsimään. Ei pysty, koska syy X, y ja z.

Kirpparilta,vintedistä ja torista saa ihan muutamalla eurolla juhla-asun. Sitä käytetään minkä käytetään ja myydään eteenpäin. Aivan turha yrittää hurskastella, että juhlavaatteita ei viitsi ekologisuussyistä hankkia. Tai ettei viitsi niihin laittaa rahaa kun lapset kasvavat. Siis 2-10€ maksaa kierrätetty juhla-asu ja saat kaiken lisäksi sen takaisin kun myyt edelleen seuraavalle. Sano vaan suoraan, että olette sosiaalisia tolloja ja ette omaa alkeellisimpiakaan juhlatapoja. Ja että ette tajua niitä siten lapsillennekaan opettaa. 

Mitä pahempi w t - vanhempi, sen varmemmin tämäkään asia ei suju. On kyllä huomattu päiväkodissa. Aina samat lapset pistää silmään, oli mikä tahansa ei niin imarteleva asia sitten kyseessä. Käytös, osaaminen yleisesti, varusteet, hoksottimet... Ja kun katsoo vanhempia, en ihmettele.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni violetti mekko on ihan asiallinen asu lapselle hautajaisiinkin.

Lasten ei tarvitse olla mustissa vaatteissa hautajaisissa.  Muukin hillitty väri käy 

Laittakaapa googlehakuun 'musta lasten mekko'. Edullisia h&m, cobus jne mekkoja tulee. Noita varmasti pyörii kirppareillakin, kun/jos tosiaan ovat kertakäyttöisiä

Sitä kun miettii vieraana joihinkin juhliin menoa ja sitä rahamäärää mikä pitäisi tuhlata esim jonkun syntymäpäiville hienoihin vaatteisiin, lahjaan, matkoihin jne. Saatikka häihin tai hautajaisiinmeno toiselle paikkakunnalle ja kaikki ne kulut pienipalkkaista työtä tekevälle niin valitsen olla menemättä. En näin järkytä parempaa juhlaväkeä vanhoilla vaatteillani. 

Ainut kerta, kun olen alaikäisen lapsen pukeutumista ihmetellyt oli se, kun mieheni 17-v tytär ilmestyi lapsemme ristiäisiin kauhtunut nyppyinen kotivillatakki päällä ja nuhjufarkut jalassa, krapulassa ja naama väärässä. Hyvin kyllä osasi meikata ja laittautua fiksusti ihan vaan kouluun mennessään. Ajattelin tuolloin, että kun hän menee naimisiin, teen samat hänelle, mikäli erehtyy minut häihinsä kutsumaan.

Vierailija kirjoitti:

Sitä kun miettii vieraana joihinkin juhliin menoa ja sitä rahamäärää mikä pitäisi tuhlata esim jonkun syntymäpäiville hienoihin vaatteisiin, lahjaan, matkoihin jne. Saatikka häihin tai hautajaisiinmeno toiselle paikkakunnalle ja kaikki ne kulut pienipalkkaista työtä tekevälle niin valitsen olla menemättä. En näin järkytä parempaa juhlaväkeä vanhoilla vaatteillani. 

Matka - ja hotellikulut kyllä ymmärrän, kallista on pienipalkkaiselle. Mutta aikuisten suhteen en ymmärrä tätä juhlavaatettomuutta. Olen 45-vuotias ja minulla on juhlavaatteita kertynyt kaappiin 30 vuoden ajalta. Sieltä vaan valitsemaan runsaasta valikoimasta :) Toki vaatinut sen, että olen samoissa mitoissa kuin 18-vuotiaana.Jos vaate on kivannäköinen ja hyväkuntoinen, ei sitä pidä mennä laittamaan pois. Juhlavaatteita en ole ostanut varmaan viimeiseen 5 vuoteen, aina löytyy pikkujoulumekot ja kesähäämekot vanhasta valikoimasta, ja hyvännäköisiä ovatkin!