Lue keskustelun säännöt.
Mikä minussa oikein on kun herätän ihmisissä epäilyksiä?
23.11.2024 |
Puolitutut kyseenalaistaa kertomiani juttuja, esim. yksi epäili kuvaa koirastani kuvapankkikuvaksi, töissä yksi vihjasi että olisi kiva nähdä sisarukseni, joista olen puhunut. Ai, työpaikalleko heidät kutsuisin? Työtä hakiessa työnantaja kertoi kutsuneensa minut varmuuden vuoksi vielä yksilöhaastatteluun, kun muut valittiin ryhmähaastattelun perusteella. Ikäni kertoessa kysyjä kysyi syntymävuottani. Huhheijakkaa.
Mitä tämä oikein on, vai heijastelevatko ihmiset kenties omaa epäluotettavuuttaan minuun?
Kommentit (42)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Autismista johtuu. Toisten autistien kanssa ei koskaan ole tätä ongelmaa, ollaan ikään kuin samalla aaltopituudella heti.
Kateellisuus esiintyy monin eri tavoin.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on hyvä kysymys. Itselläni samoja kokemuksia. Töissä tulee vastaan useita tilanteita, jossa minun sanaani ei uskota. Sitten tulee joku toinen ja toistaa minun sanani, niin asia menee heti perille.
Jos puhut hiljaa ja rauhallisesti monotonisella äänellä, kukaan ei jaksa pinnistellä että kuulisi mitä sanot. Siksi viesti ei mene perille. Minä en jaksa ikinä kuunnella yhden sukulaisen juttuja kun en kuule ääntä (esimerkiksi jos on taustahälyä) ja juttu ei etene vaan puhuja etsii ja miettii sanoja, eikä äänensävy vaihtele. Jo ekan lauseen jälkeen ajatukseni on karannut muihin asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Autismista johtuu. Toisten autistien kanssa ei koskaan ole tätä ongelmaa, ollaan ikään kuin samalla aaltopituudella heti.
Tämä. Pääsääntöisesti olen lopettanut puhumisen neurotyypillisille. Olen eläkkeellä, joten ei ole mikään pakko; toki tervehdin naapureita ja kysyttäessä vastaan. Kirjolla olevia tuttavia on muutamia, ja heidän kanssaan sitten keskustelen harvakseltaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkonäkösi saattaa olla jotenkin ristiriidassa stereotypioiden kanssa, joiden kautta sinua arvioidaan. Esimerkiksi olet liian kaunis ollaksesi fiksu tai muuta sellaista samanlaista.
esimerkiksi: ethän sinä voi olla niin hyvä valokuvaaja, että saat koirastasti noin hyvän kuvan. Oletko kehunut sisaruksiasi? Eihän sinulla voi olla kuvaileman kaltaisia sisaruksia. Kävit työhaastattelussa ja sinut haluttiin pistää vielä testiin johonkin ennakkoluuloon perustuen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on hyvä kysymys. Itselläni samoja kokemuksia. Töissä tulee vastaan useita tilanteita, jossa minun sanaani ei uskota. Sitten tulee joku toinen ja toistaa minun sanani, niin asia menee heti perille.
Jos puhut hiljaa ja rauhallisesti monotonisella äänellä, kukaan ei jaksa pinnistellä että kuulisi mitä sanot. Siksi viesti ei mene perille. Minä en jaksa ikinä kuunnella yhden sukulaisen juttuja kun en kuule ääntä (esimerkiksi jos on taustahälyä) ja juttu ei etene vaan puhuja etsii ja miettii sanoja, eikä äänensävy vaihtele. Jo ekan lauseen jälkeen ajatukseni on karannut muihin asioihin.
Tämä kuvaus ei sovi kyllä minuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko ajatellut että tiedostamattasi epäilet itseäsi ja muut tavallaan heijastavat sen epäilemällä takaisin sinua?
Kokeile vaikka seuraavalla kerralla kääntää se muihin tai ole muiden seurassa epäilemättä itseäsi ja voi tulla täysin erilaiset reaktiot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on hyvä kysymys. Itselläni samoja kokemuksia. Töissä tulee vastaan useita tilanteita, jossa minun sanaani ei uskota. Sitten tulee joku toinen ja toistaa minun sanani, niin asia menee heti perille.
Jos puhut hiljaa ja rauhallisesti monotonisella äänellä, kukaan ei jaksa pinnistellä että kuulisi mitä sanot. Siksi viesti ei mene perille. Minä en jaksa ikinä kuunnella yhden sukulaisen juttuja kun en kuule ääntä (esimerkiksi jos on taustahälyä) ja juttu ei etene vaan puhuja etsii ja miettii sanoja, eikä äänensävy vaihtele. Jo ekan lauseen jälkeen ajatukseni on karannut muihin asioihin.
Minulla on vähän tuon tyylistä ja lisäksi ääneni välillä katkeilee ja värisee. Luultavasti yhden tyypin dystonia eli aivoista johtuva liikehäiriösairaus. Odottelen lääkettä. Sivusta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tulee autisminkirjon mukana.
Ap, on vähän ironista, mutta epäilen kertomaasi. Onko mahdollista, että kuvittelet, että juuri sinua epäillään? Itse tapaan työssäni monenlaisia ihmisiä päivittäin ja joillakin ihmisillä on epäilevä asenne. En ole koskaan syyttänyt siitä itseäni, vaan ajatellut, että se kertoo heistä enemmän kuin minusta, koska he ovat varmasti sellaisia kaikille muillekin.
Aspergeriin kuuluu tunne, että muut kohtelevat ala-arvoisesti, koska assit ottavat kaiken niin vakavasti.
Vierailija kirjoitti:
Sun kommunikointitavassa on jotain pielessä. Mitä se on, ei pysty näillä tiedoilla sanomaan.
Puhetapa, eleet, ilmeet? Palkkaa joku näyttelijä tms. valmentaja tsekkaamaan sun viestintä.
Onko näyttelijän palkkaaminen asia, jota joku todella tekee tällaisen ongelman kanssa 🤣
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivon, että aloittaja tajuaa lukea neuvoja varauksella, koska voi olla ettei moni koe tällaista jos on vaikka hyvin pieni elinpiiri. Jos taas ap tapaa paljon ihmisiä viikottain, niin todennäköisyys epäilijän tapaamiseen kasvaa.
Sama. Hauskimpia on noi pikku salapoliisit jotka pikkujuttelun perusteella luulee löytäneensä epäjohdonmukaisuuksia kertomastani (=Valehtelen!!!).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Amankaltaisia Mä en ole kirjolla, mut samantyyppisiä kokemuksia ja lisäksi kokoajan joku yrittää käyttää jotenkin hyväksi tai mitätöidä. Luulun että monet on vaan niin tyhmiä ja ajattelemattomia että kuvittelee tietävänsä kaiken ja pystyvänsä ohjailemaan muita. Kun puolustaudun saan vihat päälleni koska paljastin heidät puuttumalla asioihin. Nuorempana en puolustautunut ja tunsin itseni tyhmäksi. Onneksi ymmärsin ettei vika ole minussa vaan näissä törkimyksissä. Ja jos joku luulee muuta olen kyllä tekemisissä reilujen ihmisten kanssa joten siinä todiste etten ole se syypää ongelmiin.
Epävarmuus ja epävarma kommunikointi voi aiheuttaa väärintulkintoja toisissa ihmisissä. Kun on tarpeeksi jämäkkä niin saa uskottavuutta
Vastaus tiivistettynä: Heikko itsetunto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on hyvä kysymys. Itselläni samoja kokemuksia. Töissä tulee vastaan useita tilanteita, jossa minun sanaani ei uskota. Sitten tulee joku toinen ja toistaa minun sanani, niin asia menee heti perille.
Jos puhut hiljaa ja rauhallisesti monotonisella äänellä, kukaan ei jaksa pinnistellä että kuulisi mitä sanot. Siksi viesti ei mene perille. Minä en jaksa ikinä kuunnella yhden sukulaisen juttuja kun en kuule ääntä (esimerkiksi jos on taustahälyä) ja juttu ei etene vaan puhuja etsii ja miettii sanoja, eikä äänensävy vaihtele. Jo ekan lauseen jälkeen ajatukseni on karannut muihin asioihin.
Minulla on vähän tuon tyylistä ja lisäksi ääneni välillä katkeilee ja värisee. Luultavasti yhden tyypin dystonia eli aivoista johtuva liikehäiriösairaus. Odottelen lääkettä. Sivusta
Puheentuottamiseen tarvitaan ihan lihaksia. Jos on lihaskireyttä ja niskat jumissa niin tekee tätä. Pelkästään jo kuiva suu voi aiheuttaa tämmöistä. Kyllä on tätä "oirepelkoisia". Haetaan vikaa sieltä pahimmasta päästä. Purentalihakset voi vaikka olla jumissa.
Lihasjumeja varmaan useilla, kun tekevät tiesikkahommia ja istumatyö
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee autisminkirjon mukana.
Ap, on vähän ironista, mutta epäilen kertomaasi. Onko mahdollista, että kuvittelet, että juuri sinua epäillään? Itse tapaan työssäni monenlaisia ihmisiä päivittäin ja joillakin ihmisillä on epäilevä asenne. En ole koskaan syyttänyt siitä itseäni, vaan ajatellut, että se kertoo heistä enemmän kuin minusta, koska he ovat varmasti sellaisia kaikille muillekin.
Aspergeriin kuuluu tunne, että muut kohtelevat ala-arvoisesti, koska assit ottavat kaiken niin vakavasti.
Niin ajatelkaa miltä elämä ajoittain tuntuu kun on sekä adhd että asperger. (jälkimmäiseen en ole hakenut diagnoosia). En aina mieti mitä sanon ja jälkeenpäin kuolen häpeään. Minulla on myös erittäin vaimakas tarve sille että asiat menevät oikeudenmukaisesti mutta samanaikaisesti olen itse levoton ja toisaalta pidän palopuheita.
Tulee olla tietoinen mistä mikäkin johtuu. Ainoa auktoriteetti, johon jotkut ihmiset nykyään luottavat, on vaisto. Jos jokin tuntuu hyvältä, jos se tapahtuu luonnostaan ja spontaanisti, sen täytyy olla oikein. Joidenkin ihmisten keho tuottaa muita enemmän mieshormoneja ja siksi heistä tulee liian agressiivisia. Tarkoittaako se, että heidän tulee saada vapaasti käyttää väkivaltaa? Emme voi kieltää luonnon tosiasioita, mutta meidän täytyy yrittää parantaa niitä. Yksilön on tärkeää oppia hallitsemaan vaistomaiset viettinsä ollakseen terveellä tavalla riippumaton yhteiskunnasta, sillä niin kauan kuin reagoimme ennalta odotetusti siihen, mikä tuntuu hyvältä tai pahalta, muiden on helppoa käyttää mielitekojamme hyväkseen pyrkiessään omiin päämääriinsä.
Hah. Kun olisikin vaan ap:n ongelma mutta kun kävelen esim kaupassa niin ihmiset yleensä kokeilee kun minut nähneet, että onko lompakko vielä tallessa😅
Nolottaa kun en ole ikinä kuitenkaam vienyt keltään mitään.
Tämä oli hyvä ja kuvastaa kyllä täysin minun päivittäistä normipalaveria!