Tekoälyyn ei voi luottaa. Voiko ihmiseen?

Tekoälyyn ei voi luottaa, se ei voi tehdä päätöksiä ja ottaa vastuuta, mutta miten on ihmisen laita. Voi tehdä virheitä ja tekee. Mikä on vastuu ja mitkä on seuraukset, harvoin mikään. Hyvä esimerkki rakennusvalvonta. Hyväksytään sutta ja sekundaa, eikä koskaan kukaan ole vastuussa. Kaikkeen uuteen lähtökohtaisesti sanotaan ei, ei se kannata, ei se pysty jne. Yhtäaikaa sitten arvostellaan niitä, jotka samoja töitä tekevät samaan aikaan ja todetaa, mihinkään eikä kehenkään ei voi luottaa ja tottahan tämä isolta osin onkin. Tekoälyssä on se hyvä puoli, että kun tiedostaa sen, ettei siihen voi luottaa, ristikuulustelemalla päästään nopeasti fakta pitoiseen lopputulokseen ilman että kenelläkään menee tunteisiin. Tekoälyä siis pitää osata käyttää ja tulkita oikein. Kaiken lisäksi se oppii. Oppiiko ihminen? Riippuu yksilöstä ja miten motivoitunut hän on hoitamaan vailla yksittäisen asiakkaan ongelmia. Se ei kysy onko asiakas hyvä vai huono sijoitus, laatu kaikille on samaa. On täysin typerää ajatella töitten menettämistä. Työ on kilpailua ja se joka työn suorittaa laadukkaammin ja halvemmalla, se yleensä voittaa. Ei työt siihen lopu, ne muuttaa muotoaan. Entinen maailma on unohdettava sellaisenaan kuin se oli. On vain päätettävä, hyppäänkö kelkkaan tähän uuteen vai en? Ne jotka hyppää tarpeeksi aikaisin, pääsevät mukaan. Ne jotka ei, tippuu kelkasta.