Köyhät ajattelevat eri tavalla
Varoitus: sisältää yleistämistä, joka kuitenkin pätee moneen. Kaikkiin ei päde, minulla on köyhiä kavereita joihin ei päde yksikään näistä.
Asuttuani köyhällä ja varakkaiden alueella, erot ovat selkeitä. Todella moneen entiseen naapuriini pätevät mm. nämä:
1. Kaikki on vaikeaa
Kun pitäisi tehdä jotain, aina on joku ongelma. En voi treenata koska ei ole varaa salikorttiin, en voi liikkua luonnossa kun ei ole varaa retkeilykenkiin, en voi syödä terveellisesti kun ei ole rahaa kunnon ruokaan jne. Ei siis voi treenata kotona, eikä liikkua metsässä hyväkuntoisilla poluilla normikengillä, eikä ostaa edullisia juureksia kun niitä ei saa valmistettua mikrossa.
2. Mikään ei kannata
Työ ei kannata kun porvari huijaa ja menee tuet jos tekee jotain.
3. Kaikki on jonkun muun syytä
Ylensä hallituksen tai porvarien. Senkin huomaa, että ollaan tosi puolustuskannalla koko ajan. Heti piikit pystyssä että syytätkö jostain.
4. "Ei ole mun hommani"
Jos asuinalue on epäviihtyisä, kukaan ei tee sille mitään koska se on jonkun muun homma. Jos ei ole, sitten se ei ole kenenkään homma. Ei kiinnosta vaikka se olisi oma etu jos viihtyisyys paranisi.
5. Kuka kuuseen kurkottaa...
Oikein haetaan sitä kun joku epäonnistuu. Tiesin että se retkahtaa taas, ei siitä mitään tule. Tiesin että nuo eroavat, eivät sopineet yhteen, mitä minä sanoin. Noin siinä käy kun tekee p*skatöitä, potkut saa ja rikkinäisen selän.
6. "Mennään tupakille"
Röökit sauhuavat, vaikka rahaa ei kuulemma ole.
7. Kehonkieli
Tämä ei ole varsinaisesti ajattelemista, mutta vaikuttaa alitajuisesti. Ero on aika kokonaisvaltainen. Ihmisten kehonkieli on masentunutta ja alistunutta. Ihmiset liikkuvat maleksien ja tuijottelevat maahan
Tavallaan pystyy ymmärtämään, miksi lähiöstä voi olla hankala nousta, kun niin monien ystävien ja naapurien ajatuskulttuuri on tällainen.
Kommentit (358)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se "ylimääräinen" johtuu siitä, että tietää tasan tarkkaan, mitä maitolitra maksaa lidlissä, k-kaupassa ja ässässä ja kuinka monta niitä tarvitaan viikossa. Jos onnistuu vaikka löytämään punalaputetun maitopurkin, sulla on yhtäkkiä 30 snt "ylimääräistä" eli rahaa, joka ei ole jo menossa johonkin.
Jos olet varakkaampi, voit vaikka ostaa 4 maitopurkkia, ja yhtäkkiä sulla on 1,20 € "ylimääräistä". Niillä et saa kuitenkaan vielä paahtoleipää, koska se maksaa 1,80 €. Suklaapatukka maksaa 1,20 €, sen saat. Ja koska ei ole ollut varaa suklaaseen 2 viikkoon, mutta joka päivä on mieli tehnyt. Vaikea semmoista on vastustaa. Ymmärrät varmaan, jos oot ikinä ollut laihiksella.Minä en ymmärrä miksi ostaisin laihiksella paahtoleipää ja suklaapatukan. Riippumatta rahatilanteesta. 1-2 eurolla saa jotain paljon terveellisempää ja ravitsevampaa.
Sinä tuskin ymmärrät paljon muutakaan, kun et edes tuota analogiaa.
Vierailija kirjoitti:
Elin nuorempana muutaman kuukauden työttömyystuella. Kauppaan ei mennyt paljon kun suunnitteli, kävin bussilla Prismassa ja ostin kotimaisia juureksia sekä punalaputettua lihaa. Poimin myös mustikoita ja puolukoita pakkaseen, sain päivittäin marjoja puuron tai jogurtin kanssa.
Ostin myös kahvakuulan ja tein kotona YouTube-videoiden opastamana muutaman kerran viikossa kahvakuulatreenin. Lisäksi tein pitkiä lenkkejä koiran kanssa kun oli aikaa.
Se oli hetken mukavaa ja hyvinvoivaa aikaa, mutta onneksi pääsin töihin.
Entäs kun pitää ostaa lääkkeitä, silmälasit, pesukone, uudet patjat sänkyyn, lasten vaatteita jne.
Kaikki työttömät ei saa toimeentulotukea.
Ja jos puoliso käy töissä autolla niin auton kulut ja remontit maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Sen voin ainakin sanoa, että köyhillä on kummallisia käsityksiä rikkaiden (keskituloisten) elämästä.
Teidän mielessänne kaikki on rahasta kiinni. Mitään ei voi tehdä jos ei ole rahaa.
Suurin osa asioista joita me keskituloiset (ja myös rikkaat) teemme, ei vaadi rahaa. Me käymme kävelyllä vanhoissa lenkkareissa, metsässä vanhoissa kumppareissa, teemme kehonpainotreeniä kotona, jne.
Pääosa ei syö 50 euron pihvejä vaan normaalia arkiruokaa, jota saisi sillä rahalla mitä köyhillä on, jos jaksaisi nähdä vaivaa kokkaamisessa. Minä ostin juuri 2kg porkkanoita eurolla ja 1kg perunoita eurolla.
Se ulkomaanmatka on kerran vuodessa ja ravintolassa käydään pari kertaa vuodessa. Salilla personal trainer näyttää ekalla tarjouskerralla pari liikettä, mikä voit yhtä lailla katsoa netistä.
Ei se päivittäinen elämä ole erilaista.
Iso asuntovelka on teidän oma valinta ja toiset ei matkusta koskaan.
Keskituloisänen saa e-passin. Työtön ei saa ja työmarkkinatuki 595 netto kuukaudessa 3 lapsen vanhemmalle.
Jos olisi varaa kunnon lenkkareihin, alkaisin käymään lenkillä
Kävisit kerran tai pari, ja sitten kyllästyisit. Jos tarvitset motivaatioksi kalliit kengät, ei sellainen motivaatio kauaa kestä.
Jos olisi varaa salikorttiin, alkaisin käymään salilla
Jos et jaksa treenata edes kotona, täyttä itsepetosta, että jaksaisit raahautua säännöllisesti salille.
Jos olisi kunnon varusteet, alkaisin liikkumaan luonnossa
Jos pitäisit luonnossa liikkumisesta, liikkuisit siellä halvoissakin vermeissä.
Jos olisi varaa ostaa kunnon ruokaa, jaksaisi kokata.
Jos ei ole motivaatiota kokata sen vertaa, ettei tarvitse syödä epäterveellistä mössöä, et sinä jaksaisi kokata kalliimmista aineistakaan. Yhtä lailla tekisi mieli mässyä ja helppoa. Päätyisit wolttaamaan kalliimpia pizzoja ja erikoskaljoja.
Ihan oikeasti nyt ihmiset. Jos et jaksa tehdä jotain asiaa nyt, et sinä sitä tekisi varakkaanakaan. Varusteiden ja puitteide tuoma lisämotivaatio ei kauaa kestä.
Vierailija kirjoitti:
Se ulkomaanmatka on kerran vuodessa ja ravintolassa käydään pari kertaa vuodessa. Salilla personal trainer näyttää ekalla tarjouskerralla pari liikettä, mikä voit yhtä lailla katsoa netistä.
Ei se päivittäinen elämä ole erilaista.
Rikkaita ilman lainausmerkkejä on Suomessa ehkä yksi prosentti populaatiosta, keskituloiset palkansaajat kannattelevat loppua veropohjaa lähes maailman kärkeä olevilla pidätysprosenteilla ja EUn häntäpään ostovoimalla.
Joillakin 'köyhillä' on ainakin erilaista kuin minulla keskituloisella. Läheisen baarin tupakkapaikalla luuhaa jatkuvasti porukkaa keskellä arkipäivää, itselläni ei olisi moiseen varaa. Ymmärtää hyvin ettei raha noilla riitä ruokaan kun katsoo mitä tuoppi maksaa baarissa tai tupakka-aski kaupassa. Samaa touhu oli myös lapsuudessani kaupungin vuokratalon asukkien keskuudessa, päihteisiin ja tupakkaan tuntui aina riittävän jostakin rahaa, käytiin töissä tai ei. Opiskelua ja muuta itsensä kehittämistä pidettiin hikipinkojen ja mammanpoikien touhuna, rööki suussa elvistelyä ja kännien vetämistä sen sijaan miehekkäänä toimintana. Jälkeenpäin tarkasteltuna, useampi sai sitä mitä tilasikin.
Vierailija kirjoitti:
Elin nuorempana muutaman kuukauden työttömyystuella. Kauppaan ei mennyt paljon kun suunnitteli, kävin bussilla Prismassa ja ostin kotimaisia juureksia sekä punalaputettua lihaa. Poimin myös mustikoita ja puolukoita pakkaseen, sain päivittäin marjoja puuron tai jogurtin kanssa.
Ostin myös kahvakuulan ja tein kotona YouTube-videoiden opastamana muutaman kerran viikossa kahvakuulatreenin. Lisäksi tein pitkiä lenkkejä koiran kanssa kun oli aikaa.
Se oli hetken mukavaa ja hyvinvoivaa aikaa, mutta onneksi pääsin töihin.
Jep.
Päivittäinen elämä on sinänsä oikein hyvää, jos on tottunut olemaan aktiivinen. Voi syödä ihan hyvin, harrastaa liikuntaa ja ilmaisia aktiviteetteja. Itselläni ei keskiluokkaisesta taustasta johtuen ollut näitä kuvitelmia siitä kuinka raha ratkaisisi ongelmia, jotka johtuvat omasta passiivisuudesta ja negatiivisuudesta. Jos voit tehdä jonkun asian, sin joko teet sen tai et tee, mutta et ala selittelemään kuinka "jos voisit ostaa sitä ja tätä niin olisi enemmän motivaatiota...".
Huonointa on stressi, että jotain hajoaa tai tulee joku negatiivinen uutinen (vuokraisäntä myynyt asunnon tms, ja pienituloisena et ole vahvoissa asemissa kun haet uutta, noin esimerkiksi). Ja se, että köyhänä on ylipäätään paljon enemmän muiden armoilla, oli kyse sitten vuokraisännästä tai TE-toimistosta/KELAsta.
Melko paksua yleistämistä koko ketju. Köyhyys yhdistää hyvinkin erilaisia ihmisiä. Nälkätaiteilijan, sairaseläkeläisen ja sen entisen Nokiamiljonäärin, joka meni konkkaan. Niin ja 18 vuotiaana jonkun lainapaperin takaajaksi huijatun.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin leikkaan hiukset itse ja laitan nutturalle, ponnarille tai letille.
Rahaa säästän työttömyysajan ruokaan, kun ansiosidonnaista leikattiin.
Saat todennäköisesti upeat hiukset, kun kampaajamummot eivät pääse niitä pilaamaan. Löydät helposti erilaisia kampausvinkkejä YouTubesta. Pidempiin hiuksiin saa upeita kampauksia rullilla, sidonnoilla, pimeillä jne. En ole hetkeen nähnyt upeaa banaaninutturaa tyylikkäällä naisella.
Aloitus on totta. Sossupummeilla riittää tekosyitä olla yrittämättä itse mitään. Ja heidän mielestään yhteiskunta on heille aina velkaa jotain. He ovat aina saamapuolella, heidän itse ei tarvi antaa kenellekään mitään. Jostain syystä nämä loiset ovat usein tupakoivia ja ylipainoisia. Että on sitä rahaa niihin riittänyt, mutta ei esim. kuntosaliin.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisi varaa kunnon lenkkareihin, alkaisin käymään lenkillä
Kävisit kerran tai pari, ja sitten kyllästyisit. Jos tarvitset motivaatioksi kalliit kengät, ei sellainen motivaatio kauaa kestä.
Jos olisi varaa salikorttiin, alkaisin käymään salilla
Jos et jaksa treenata edes kotona, täyttä itsepetosta, että jaksaisit raahautua säännöllisesti salille.
Jos olisi kunnon varusteet, alkaisin liikkumaan luonnossa
Jos pitäisit luonnossa liikkumisesta, liikkuisit siellä halvoissakin vermeissä.
Jos olisi varaa ostaa kunnon ruokaa, jaksaisi kokata.
Jos ei ole motivaatiota kokata sen vertaa, ettei tarvitse syödä epäterveellistä mössöä, et sinä jaksaisi kokata kalliimmista aineistakaan. Yhtä lailla tekisi mieli mässyä ja helppoa. Päätyisit wolttaamaan kalliimpia pizzoja ja erikoskaljoja.
Ihan oikeasti nyt ihm
Jos on nettiä olla täällä, on netti Youtubeen. Se on täynnä ilmaisia treenejä hiitistä, pilatekseen, joogaan ja ja ja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin leikkaan hiukset itse ja laitan nutturalle, ponnarille tai letille.
Rahaa säästän työttömyysajan ruokaan, kun ansiosidonnaista leikattiin.
Saat todennäköisesti upeat hiukset, kun kampaajamummot eivät pääse niitä pilaamaan. Löydät helposti erilaisia kampausvinkkejä YouTubesta. Pidempiin hiuksiin saa upeita kampauksia rullilla, sidonnoilla, pimeillä jne. En ole hetkeen nähnyt upeaa banaaninutturaa tyylikkäällä naisella.
Hiukset onkin se kohta, josta köyhyyteni huomaa. : D Tällä hetkellä on ihan kamalat, kun mulla on olkapää jäätynyt, enkä pysty nostamaan käsiäni niin hyvin, että leikkaisin tukkani. No, onneks ei tartte juurikaan mennä ihmisten ilmoille. Työhaastattelukutsun tullessa pitää mietiskellä, mitä tuolle tekisi.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut sekä köyhä, että hyvin toimeentuleva, viimeisen kolmen vuoden aikana. Se rahan ajatteleminen oikeasti vie tosi paljon energiaa silloin kun sitä ei ole. Hyvin toimeentulevana riskejä ja uhkia tuntuu olevan paljon vähemmän, kuin köyhänä. Mitä välii, jos astianpesukone laukeaa, jos on varaa ostaa uusi, mutta köyhänä mietti joka kerta kun sen pisti päälle, että kuulostaako normaalilta, eikai se vaan ole hajoamassa vielä, kun ei ole rahaa huoltoon tai uuden ostamiseen, ja mitä jos tulee vesivahinko, se veisi kaiken.
Ittensä saa sieltä köyhyydestä kammettua ylös, jos on täysin työkykyinen ja vaikka päälle hyvät turvaverkot ja ihmisverkostot. Ite rupesin pitämään budjettia excelissä, juoksin ruuat aleista ja tein kaiken itse ja hankin sivutyön, ensimmäisessä auttoi rahakirjat kirjastosta ja toisessa edellisestä työpaikasta jäänyt kaveri. Mutta jos olisi terveysongelmia, esim. ei rahaa uusiin silmälaseihin tai ei olisi oll
Nimenomaan tämä. Rahan puuttuminen tuo monenlaisia oheisongelmia joista on vaikea ymmärtää mitään sellaisen, jolla rahaa on aina ollut.
Vierailija kirjoitti:
Elin nuorempana muutaman kuukauden työttömyystuella. Kauppaan ei mennyt paljon kun suunnitteli, kävin bussilla Prismassa ja ostin kotimaisia juureksia sekä punalaputettua lihaa. Poimin myös mustikoita ja puolukoita pakkaseen, sain päivittäin marjoja puuron tai jogurtin kanssa.
Ostin myös kahvakuulan ja tein kotona YouTube-videoiden opastamana muutaman kerran viikossa kahvakuulatreenin. Lisäksi tein pitkiä lenkkejä koiran kanssa kun oli aikaa.
Se oli hetken mukavaa ja hyvinvoivaa aikaa, mutta onneksi pääsin töihin.
Avainsanoja nuorena ja muutaman kuukauden. Jos olisit ollut vanha, terveysongelmien kanssa ja pidemmän aikaa, niin tilannehan olisi ihan eri.
Vierailija kirjoitti:
Tuon voisi tiivistää näköalattomuudeksi ja vähäiseksi uskoksi omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Ja olet oikeassa, tuota kulttuuria on paljon ja se heikentää ihmisten elämänlaatua hirveästi.
Moniin tuossa kulttuurissa syvällä oleviin ei varmasti ole helppo vaikuttaa, mutta sitä on syytä miettiä, miten lapset ja nuoret saataisiin uskomaan, että omilla valinnoilla on merkitystä ja elämäänsä voi vaikuttaa. Enkä nyt tarkoita mitään jokainen on oman onnensa seppä-kokoomuslaisuutta, vaan sitä, että tilanteesta ja lähtökohdista huolimatta omilla valinnoilla on aina merkitystä. Vaikka olisi lähes kuinka huono mäihä hyvänsä, niin melkein aina on tapoja vaikuttaa elämäänsä niin positiivisesti kuin negatiivisestikin ja tosi monella on mahdollisuus vaikuttaa paljon enemmän kuin uskovatkaan.
Mihin muuhunkaan kuin näköalattomuuteen voi johtaa kun:
a) koko ajan on työpaikkojen tuhonta käynnissä, koneet, automaatio, tekoäly, työpaikkojen siirto halpamaihin, jne., jolloin tavallisia perusduunarihommia on hyvin vähän enää olemassa. Kaikilla ei vain ole lahjakkuutta ja kykyjä johonkin "spesiaaliosaamiseen".
b) vaikka olisi koulujakin käyty, töitä tehty, on lupakorttia, ajokorttia sun muuta ja silti saa aina työhakemuksissa vastaukseksi sen että ei tullut taaskaan valituksi, eipä paljon ole näyttöä siitä että voisi itse vaikuttaa yhtään mihinkään.
c) kaikki tieto, koulutus ja kokemus on aina kovaa vauhtia vanhenemassa ja käymässä arvottomaksi. Sen hankkiminen sen sijaan on aina kallista ja vaivalloista yksilölle.
d) tulevaisuus näyttää täysin arvaamattomalta, jos valitset jonkun alan mitä koettaisit opiskella tai suuntautua, voi olla että sekin osoittautuu kuolevaksi alaksi. Pitäisi olla joku ihme spesiaali visionääri että kykenisi ennustamaan mille alalle kannattaisi suuntautua tässä epävakaassa maailmassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elin nuorempana muutaman kuukauden työttömyystuella. Kauppaan ei mennyt paljon kun suunnitteli, kävin bussilla Prismassa ja ostin kotimaisia juureksia sekä punalaputettua lihaa. Poimin myös mustikoita ja puolukoita pakkaseen, sain päivittäin marjoja puuron tai jogurtin kanssa.
Ostin myös kahvakuulan ja tein kotona YouTube-videoiden opastamana muutaman kerran viikossa kahvakuulatreenin. Lisäksi tein pitkiä lenkkejä koiran kanssa kun oli aikaa.
Se oli hetken mukavaa ja hyvinvoivaa aikaa, mutta onneksi pääsin töihin.
Entäs kun pitää ostaa lääkkeitä, silmälasit, pesukone, uudet patjat sänkyyn, lasten vaatteita jne.
Kaikki työttömät ei saa toimeentulotukea.
Ja jos puoliso käy töissä autolla niin auton kulut ja remontit maksaa.
annatko persettä? saat jankuttaa samalla kun panen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon voisi tiivistää näköalattomuudeksi ja vähäiseksi uskoksi omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Ja olet oikeassa, tuota kulttuuria on paljon ja se heikentää ihmisten elämänlaatua hirveästi.
Moniin tuossa kulttuurissa syvällä oleviin ei varmasti ole helppo vaikuttaa, mutta sitä on syytä miettiä, miten lapset ja nuoret saataisiin uskomaan, että omilla valinnoilla on merkitystä ja elämäänsä voi vaikuttaa. Enkä nyt tarkoita mitään jokainen on oman onnensa seppä-kokoomuslaisuutta, vaan sitä, että tilanteesta ja lähtökohdista huolimatta omilla valinnoilla on aina merkitystä. Vaikka olisi lähes kuinka huono mäihä hyvänsä, niin melkein aina on tapoja vaikuttaa elämäänsä niin positiivisesti kuin negatiivisestikin ja tosi monella on mahdollisuus vaikuttaa paljon enemmän kuin uskovatkaan.
Mihin muuhunkaan kuin näköalattomuuteen voi jo
Kaikki tämä on sinänsä totta.
Mutta tässä tullaan taas kerran siihen ajattelutapaan.
Yksi havaitsemani ajattelumalli on, että nähdään se keskiluokkainen elämä, ja jos jokin tehtävissä oleva asia ei välittömästi ja varmuudella johda siihen, ei kannata yrittää.
Kannattaa kouluttautua. Miksi? Voi silti käydä niin, ettei saa työtä. Ja vaikka saisi työtä, niin tekoäly vie pian senkin.
Ihan sama se on meillä keskiluokkaisillakin. Harvan työ on turvassa. Itsellekin voi tulla alanvaihto vielä, koska seuraavan vuosikymmenen aikana asiatuntijatyöt vähenevät AI:n tieltä. Tarkoittaako tämä sitä, että nyt olisi parasta istua kotona tuilla ja valittaa, että mikään ei kannata kuitenkaan?
Keskiluokan ja varakkaiden ajattelumalli on enemmän sellainen, ettei sinulle anneta justhetinyt sitä mitä haluat, vaan pitää lähteä tekemään asioita jotka vievät kohti tavoitteita, ja siitä on hyötyä. Jopa siinä tapauksessa, ettei tavoite toteutuisi. Näin se oli minullakin. Sain tuilla eläessä sivutöillä (laskutuspalvelun kautta) kasaan muutaman tonnin säästöjä, mikä vähensi olennaisesti stressiä kun pesukone hajosi tai piti uusia silmälasit. Ja lopulta tämä johtikin työllistymiseen alalla joka sivusi opintojakin.
Opiskelu työttömyyskorvauksella edellyttää lupaa työkkäriltä ja maksimi 2 vuotta.
Työkkärissä on työryhmä, joka päättää saatko luvan opiskeluun eli edistääkö kyseinen tutkinto työllistymistäsi.
Monella on opintotuet käytetty.
Yleensä luvan opiskeluun saa vaikeasti työllistyvä pitkäaikaistyötön, ei muut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin leikkaan hiukset itse ja laitan nutturalle, ponnarille tai letille.
Rahaa säästän työttömyysajan ruokaan, kun ansiosidonnaista leikattiin.
Kokoomuslaiset luulevat, että kaikki käy parturissa.
No, ei käy.
Luuletteko te, että jollain palkattomalla työkokeilulla käydään parturissa tai 6 kuukauden sijaisuuden tekemisellä?
No, EI käydä.
Kulta pieni: en luule.
Ja olen aina äänestänyt Kokoomusta ja tulen äänestämään.
Elin nuorempana muutaman kuukauden työttömyystuella. Kauppaan ei mennyt paljon kun suunnitteli, kävin bussilla Prismassa ja ostin kotimaisia juureksia sekä punalaputettua lihaa. Poimin myös mustikoita ja puolukoita pakkaseen, sain päivittäin marjoja puuron tai jogurtin kanssa.
Ostin myös kahvakuulan ja tein kotona YouTube-videoiden opastamana muutaman kerran viikossa kahvakuulatreenin. Lisäksi tein pitkiä lenkkejä koiran kanssa kun oli aikaa.
Se oli hetken mukavaa ja hyvinvoivaa aikaa, mutta onneksi pääsin töihin.