Onko täällä varhaiskasvattajia? Miksi lasten ei tarvitse enää totella aikuisia?
Olen tällä viikolla käynyt tutustumassa lapseni kanssa hänen tulevaan päiväkotiinsa. Lapsi menossa 3-5v ryhmään. Päiväkoti on ihan normaali, hyvämaineinen kunnallinen päiväkoti.
Seuratessani toimintaa, tuli kyllä sellainen olo että ensinnäkin työpaikkana päiväkoti olisi ainakin itselleni kauhein mahdollinen. Melu oli aivan sietämätöntä, vaikka lapset eivät huutaneet, leikkivät vain. Toinen asia mitä kauhistelin oli lasten rauhattomuus. Aamuhetkellä lapset saivat ottaa käsiinsä jonkinlaiset stressilelut jotta jaksaisivat istua 5min paikallaan. Silti tilanne oli rauhaton. Yleisesti ottaen lapset eivät totelleet aikuisia pätkääkään. Työntekijät yrittivät perustella ja selittää miksi pitää pukea, käydä vessassa tai kuunnella ohjeita. Ihan älytöntä! Kysyin että miksi ei vain sanota lapsille että pitää totella aikuisia. Kuulemma vanhanaikainen ajattelutapa. Mitä hitsiä? Ja kun lapset lähti juoksemaan pitkin käytävää, ei aikuiset voineet kuin suostutella että tulisit nyt pois. Kuulemma fyysinen rajoittaminen on viimeinen keino. Ajattelisin että 3-5v lapsen vaikka kantaa pois jos ei tottele.
Tällaistako se nykymeno on? En yhtään ihmettele että koulussa ei opettajat pärjää kun ja varhaiskasvatuksessa lapset vetää aikuisia narusta 6-0.
Kommentit (74)
Varhaiskasvattajat?
En ole tuollaisesta ammatista kuullut. Tosi harmi, jos varhaiskasvatusyksikössä ei ollut koulutettuja ammattilaisia.
Siksi en vienyt omia lapsia päiväkotiin.
Varhaiskasvattajat ovat esim opettajat, hoitajat ja avustajat päiväkodeissa.
Valitettavasti osa ammattilaisista kokee rajojen asettamisen ja sääntöjen noudattamisen positiivista pedagogiikkaa pois sulkevana. Näinhän asia ei kuitenkaan ole, vaan lapset tarvitsevat edelleen raamit joiden sisällä toimia. Niitä sitten tarvittaessa sovelletaan kullekin sopiviksi.
Ihan näin vakatyöntekijänä alkaa jo hirvittää tämä suunta mihin ollaan menossa. Lapset voivat huonosti kun aikuiset eivät pysty kertomaan miten missäkin tilanteessa tulisi toimia, lapset saavat tarpeettoman paljon vastuuta oman käytöksen säätelystä.
Surkea päiväkoti. Toivoisi, että jossain olisi vielä oikeita ammattilaisia, jotka ajattelevat lasten parasta ja osaavat myös toimia sen mukaan. Ei aikuinen voi kuin olla kiva kaveri, joka maanittelee lasta tekemään sitä tai tätä, ja kun lasta ei kiinnosta, annetaan sen sitten toteuttaa itseään.
Kotoa se kasvatus ja vanhempien kunnioitus lähtee.
Työntekijät joutuvat pelkäämään vanhempien syytöksiä jos esim rajaavat lapsen oikeutta karata. Tai jos lapsi hakkaa aikuista ja aikuinen rajaa lapsen oikeutta hakata ja joutuu kiinnipitämään lasta. Tästä voi saada syytöksen. Eli jäljelle jää kauniit pyynnöt että kumpa lapset tekisivät niinkuin pitäisi. Harvoin he haluavat.
Vässykkänaiset eivät kestä mielipahaa joten suojelevat siltä lapsia.
Äidit alkavat vainota jos lasta ei mielistele.
Tutustuin japanilaiseen kasvatukseen ja myös etelä-korealaiseen. Sieltä kannattaa hakea vaikutteet häyttäytymiselle.
Uskomaton kurinalaisuus, myönteisessä mielessä myös lapsia kohtaan. Kuunnioitus jo lapsesta saakka vanhempiin ja tasapainoon.
Jonkun pitäisi perustaa sellainen päiväkoti jonka teema olisi intti. Siellä opeteltaisiin kunnioittamaan aikuisten käskyjä ja tekemään niin kuin esihenkilö käskee.
Vierailija kirjoitti:
Tutustuin japanilaiseen kasvatukseen ja myös etelä-korealaiseen. Sieltä kannattaa hakea vaikutteet häyttäytymiselle.
Uskomaton kurinalaisuus, myönteisessä mielessä myös lapsia kohtaan. Kuunnioitus jo lapsesta saakka vanhempiin ja tasapainoon.
Luuletko, että suomalaiset vässykkämammat, vellihousuisät ja lässypedakokit tuollaiseen pystyvät?
Japanissa kunnioitetaan lasta, kannustetaan tekemään töitä yhteisen edun eteen ja opastetaan tekemään ITSE. Täällä on vaipat vielä 3 vuotiailla ja vauva lelut käsissä.
Tässä sen näkee..siellä töissä varmaan näitä 21-28 vuotiaita neitejä joilla ei omia lapsia
Vierailija kirjoitti:
Tässä sen näkee..siellä töissä varmaan näitä 21-28 vuotiaita neitejä joilla ei omia lapsia
Ja lässyttävät jotain pedagogiikkaa lapsille, jotka tarvitsisivat sitä, että aikuinen sanoo selvästi, mitä tehdään ja mitä ei.
Vierailija kirjoitti:
Kotoa se kasvatus ja vanhempien kunnioitus lähtee.
Tämä! Mutta vanhempien puolustukseksi täytyy sanoa, että vaatimukset vanhemmuudelle ovat myös yhteiskunnassa muuttuneet ja vanhemmat saattavat olla todella hukassa joutuessaan kohtaan lapsen pettymyksiä. Vanhemmat harvoin ovat kehityspsykologian ammattilaisia ja kun heidän vanhempiensa käyttämät keinot on tuomittu väärinä (osittain syytäkin) ei uusia keinoja ole osattu antaa riittävän selvästi tilalle. Moni tekee parhaansa niillä tiedoilla ja taidoilla mitä on saanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotoa se kasvatus ja vanhempien kunnioitus lähtee.
Tämä! Mutta vanhempien puolustukseksi täytyy sanoa, että vaatimukset vanhemmuudelle ovat myös yhteiskunnassa muuttuneet ja vanhemmat saattavat olla todella hukassa joutuessaan kohtaan lapsen pettymyksiä. Vanhemmat harvoin ovat kehityspsykologian ammattilaisia ja kun heidän vanhempiensa käyttämät keinot on tuomittu väärinä (osittain syytäkin) ei uusia keinoja ole osattu antaa riittävän selvästi tilalle. Moni tekee parhaansa niillä tiedoilla ja taidoilla mitä on saanut.
Ei silti mikään kädetön tarvitsisi olla. Aikuinen vastaan pieni lapsi - nämä nykyvanhemmat eivät pärjää edes kaksivuotiaalle.
Ajatuksia?