HS: Kouluihin on luotu järjestelmä, jossa pojat näyttäytyvät epäonnistujina: Pojat leimataan ongelmaksi
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010810573.html
Pojille tehdään huomattavasti tyttöjä useammin päätös koulussa tarvittavasta tuesta. Helsingissä jo joka kolmas poika saa koulussa erityistä tai tehostettua tukea.
Mun mielestä toi artikkelin lähtökohta on ihan kamala. Miksi valtakunnallisessa lehdessä nimitetään erityisen tai tehostetun tuen saajia epäonnistujiksi tai ongelmaksi? Kuvitelkaa minkälainen vastalauseiden vyöry tulisi, jos vaikka terapiassa käyviä kutsuttaisiin epäonnistujiksi?
Luin kommentitkin ja yksi siellä valittaa, että on tytöille epäreilua, että pojat saavat suurimman osan tukiopetusresursseista, mutta on tosi hyvä, että häiriköt saadaan pois luokista. Eli tukea saavat pojat ovat häiriköitä, mutta on sääli, että tytöt eivät saa tarpeeksi apua vaikka matematiikkaan.
Kommentit (525)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvittele miten fiksusti käyttäytyviä tytöistä on tehty kautta aikojen? Osaavat peittää ongelmansa ja käyttäytyä, kun taas pojat on opetettu riehumaan ja saamaan siitä etuoikeuksia, jopa diagnooseja joiden avulla he voivat luvan kanssa perseillä.
Tämä. Nykyinen koululaitos on lisäksi kehitetty pojille. Ketään ei ole kiinnostanut tyttöjen pärjääminen. Nyt pojat eivät pärjää edes siinä heitä varten kehitetyssä systeemissä. Liekö kotikasvatuksessa ongelman juurisyy? Poikien annetaan riehua ja hohotellaan, että "pojat on poikia". Tytöistä kasvatetaan kilttejä pärjääjiä.
Jahas. Ja tämä väite perustuu mihin?
"Nykyinen koululaitos on lisäksi kehitetty pojille."
Feministisian miesvihaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Munkin poika oppi 5-vuotiaana lukemaan ja kirjoittamaan. On superfiksu, mutta ei pärjää koulussa, koska.. Niin, ehkä se, että on liian fiksu. Ei koulussa olemista tule mitään. Nyt kotiopetuksessa.
Kyllä minäkin opin aikoinani perusaritmetiikan 6-vuotiaana ihan itsenäisesti, mutta kun menin 7-vuotiaana kouluun, naisluokanopettaja antoi minulle numeroksi 8 matikasta, vaikka olin luokkani paras laskija. Ei ne arvosanat aina heijasta todellista osaamista. Itse asiassa PISA-tulokset ovat paljastaneet, että opettajat suosivat niitä ryhmiä Suomessa selkeästi arvosanoissa, joita myös erityislainsäädännön mukaan voi suosia.
Arvosanat numeroina on annettu jo pitkään vasta jossain 4. luokan tietämillä. Edes minä en ole saanut kouluarvosanoja ekalla luokalla 70-luvulla.
-ohis
"Ehkä niillä pojilla, joilla murrosikä alkaa aiemmin, on hankalampaa alakoulun viimeisillä luokilla, mutta helpottaa jo yläkoulussa"
Itse sanoisin ennemminkin että niillä pojilla joilla on hankala murrosikä, se vaikuttaa kouluun riippumatta siitä milloin se alkaa. Ja taas ne pojat joilla murrosikä ei ole kovin hankala (niitäkin on paljon) pärjäävät kyllä siitä riippumatta milloin se alkaa.
Mitä itse kouluaikaani muistan niin ne pojat (ja myös tytöt) joilla murrosikä oli kovin myrskyisä, koulu meni heikosti. Ja ne joilla se oli enemmänkin vain fyysistä muutosta omaan luonnolliseen tahtiin, pärjäsivät kyllä koulussakin kuten ennenkin.
"Kaikki häiriköt eivät ole tyhmiä"
Eivät tietenkään. Mutta yhteisöissä toimiminen on asia jota maailmassa tarvitaan eikä se lopu kouluun. Jos on hankala sopeutua sääntöihin ja ryhmiin niin se työelämäkin voi olla haastavaa vaikka olisi miten fiksu.
Vierailija kirjoitti:
"Toki reaalimaailmassa tytöillä on etulyöntiasema poikiin nähden koulussa, koska näiden aivot kehittynyt etuajassa suhteessa poikiin, koska murrosikä alkaa myöhemmin pojilla. "
Kumma juttu vain kun tämä ero on alkanut näkyä vasta 2000-luvulla. Kun itse kävin kolua 70- ja 80-luvuilla niin puhuttiin lähinnä miten pojat ovat niin paljon tyttöjä parempia matikassa ja fysiikassa että pitäisi saada ne tytötkin niitä paremmin oppimaan. Poikien huonoudesta tai myöhäisestä kehityksestä ei hiiskuttu sanaakaan.
90-luvulla tytöt saivat opettajien jakamattoman huomion ja tytöiltä siedettiin kaikenlainen käytös. Poikia rankaistiin ankarasti ja heti pienestäkin, myös siitä minkä tytöt tekivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ja vuoden paskin aasinsilta-palkinto menee tällä viestillä Porvooseen!
Oletko ylpeä itsestäsi?"
Olihan se toki provosoiva heitto kieltämättä mutta et nyt vastannut ollenkaan että onko tyttöjen fyysinen muutos murrosiässä automaattisesti sama asia kuin henkinen kypsyminen. Minusta ei nimittäin ole. Ei siis voi suoraan väittää että murrosiän aikaisempi alkaminen automaattisesti tekisi tytöistä kypsempiä. Sitäpaitsi murrosiän alkaminen on molemmilla sukupuolilla hyvin yksilöllistä ja vaihtelua voi olla useita vuosia. En ole koskaan kuullut että esim. aikaisemmin murrosikään tulevat pojat pärjäisivät koulussa paremmin. Näinhän pitäisi olla jos seuraus olisi suoraan tuo.
Ehkä niillä pojilla, joilla murrosikä alkaa aiemmin, on hankalampaa alakoulun viimeisillä luokilla, mutta helpottaa jo yläkoulussa. Ja niillä pojilla, joilla murrosikä alkaa myöhemmi
Aivojen koolla on merkitystä oppimisen kannalta, sillä korrelaatiokerroin aivojen koon ja älykkyysosamäärän välillä on positiivinen ja tilastollisesti merkitsevä peruspsykologian mukaan. Se, että tyttöjen aivot kasvavat etuajassa murrosiässä suhteessa poikiin, antaa tytöille oppimisen osalta etulyöntiaseman. Ei tässä pitäisi olla mitään epäselvyyttä.
Vierailija kirjoitti:
"Kaikki häiriköt eivät ole tyhmiä"
Eivät tietenkään. Mutta yhteisöissä toimiminen on asia jota maailmassa tarvitaan eikä se lopu kouluun. Jos on hankala sopeutua sääntöihin ja ryhmiin niin se työelämäkin voi olla haastavaa vaikka olisi miten fiksu.
Kyllä. Monesti aikuisten maailmassa vastaavat toimivat yksityisyrittäjinä, taiteilijoina ja yliopistolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ja vuoden paskin aasinsilta-palkinto menee tällä viestillä Porvooseen!
Oletko ylpeä itsestäsi?"
Olihan se toki provosoiva heitto kieltämättä mutta et nyt vastannut ollenkaan että onko tyttöjen fyysinen muutos murrosiässä automaattisesti sama asia kuin henkinen kypsyminen. Minusta ei nimittäin ole. Ei siis voi suoraan väittää että murrosiän aikaisempi alkaminen automaattisesti tekisi tytöistä kypsempiä. Sitäpaitsi murrosiän alkaminen on molemmilla sukupuolilla hyvin yksilöllistä ja vaihtelua voi olla useita vuosia. En ole koskaan kuullut että esim. aikaisemmin murrosikään tulevat pojat pärjäisivät koulussa paremmin. Näinhän pitäisi olla jos seuraus olisi suoraan tuo.
Aivot kehittyvät tytöillä etuajassa suhteessa poikiin. Jokainen voi miettiä mitä tämä implikoi oppimisen osalta.
Kysyn nyt ainakin kolmatta kertaa että miksi tämä on alkanut vaikuttaa niin paljon vasta nyt eikä vastaavaa suurta eroa nähty vaikkapa 1980-luvulla?
Vierailija kirjoitti:
"Ja vuoden paskin aasinsilta-palkinto menee tällä viestillä Porvooseen!
Oletko ylpeä itsestäsi?"
Olihan se toki provosoiva heitto kieltämättä mutta et nyt vastannut ollenkaan että onko tyttöjen fyysinen muutos murrosiässä automaattisesti sama asia kuin henkinen kypsyminen. Minusta ei nimittäin ole. Ei siis voi suoraan väittää että murrosiän aikaisempi alkaminen automaattisesti tekisi tytöistä kypsempiä. Sitäpaitsi murrosiän alkaminen on molemmilla sukupuolilla hyvin yksilöllistä ja vaihtelua voi olla useita vuosia. En ole koskaan kuullut että esim. aikaisemmin murrosikään tulevat pojat pärjäisivät koulussa paremmin. Näinhän pitäisi olla jos seuraus olisi suoraan tuo.
Neurologian professori Chicagon yliopistosta kertoo, että tyttölapsen aivojen kehitys on 1-2 vuotta poikia edellä.
"
Aivojen rakenteellisen kypsymisen muutokset nuoruusiässä tapahtuvat tytöillä ja pojilla eri aikaan ja erilaisella nopeudella aivojen eri osissa. Poikien aivojen kokonaistilavuus on noin 10 % suurempi kuin tytöillä. Tytöillä aivot kehittyvät suurimpaan kokonaistilavuuteensa keskimäärin 11 - 12 vuoden iässä ja pojilla 14 - 15-vuotiaana. Harmaan ja valkean aineen suhteelliset tilavuudet muuttuvat pitkään tämän jälkeen.
Tytöillä harmaan aineen kokonaistilavuus on suurimmillaan keskimäärin 8,5 vuoden iässä, 2 - 4 vuotta ennen poikia (Lenroot ym. 2007). Aivokuoren lohkojen harmaan aineen tilavuudet ovat suurimmillaan eri aikaan tytöillä ja pojilla (Lenroot ym. 2007). Otsalohkon harmaan aineen tilavuus on suurimmillaan tytöillä noin 11 vuoden iässä ja pojilla 12-vuotiaana, kun taas ohimolohkon harmaan aineen tilavuus on tytöillä suurimmillaan 16,7-vuotiaina ja pojilla 16,2-vuotiaana (Giedd 2004, Gogtay ym. 2004, Sowell ym. 2004).
Monet aivojen syvien osien parilliset harmaan aineen alueet (tyvitumakkeet) ovat yhteydessä mielialaan sekä tunteisiin ja tunteiden säätelyyn, ja niiden kehityksessä on eroja tyttöjen ja poikien välillä. Nucleus caudatuksen (häntätumakkeen) ja gyrus cingulin (pihtipoimun) tilavuus on tytöillä suhteellisesti suurempi kuin pojilla, ja pojilla puolestaan globus pallidus (linssitumakkeen osa), ohimolohkon takaosan alueet ja insula (aivosaari) ovat suhteellisesti tilavuudeltaan suuremmat kuin tytöillä.
Amygdalan eli mantelitumakkeen tilavuus kasvaa nuoruusiällä pojilla suhteellisesti enemmän kuin tytöillä. Tytöillä vastaavasti hippokampuksen tilavuus kasvaa suhteellisesti enemmän kuin pojilla. Amygdalassa on suhteellisesti enemmän testosteronireseptoreita ja hippokampuksessa estrogeenireseptoreita (Durston ja Casey 2006, Wilke ym. 2006)."
Meidän lapsi on kutosella, ahkera ja fiksu kympin tyttö. Pystyisi keskittymään koulutehtäviinsä vaikka asematunnelissa, ja me vanhemmat paikataan sitten opetuksessa ne asiat joita koulussa ei ole ehditty käydä läpi, kun osa luokasta on niin huonoja. (Edelleenkään iso osa luokasta ei osaa kertotauluja, joten kertotaulukokeet vaan jatkuvat vuodesta toiseen. Minkälaiset vanhemmat eivät pakota lastaan opettelemaan kertotauluja siinäkään vaiheessa, kun kotiin tulee kertotaulukokeita arvosanalla 5 neljättä vuotta putkeen?!?)
Minä aloin opettaa lasta keskitymään ja työskentelemään rauhallisesti jo ihan pienestä asti. Ulkona riehuttiin, sisällä leikittiin (enimmäkseen) rauhallisesti. Jostain parivuotiaasta asti ostin sille ihan marketeissakin myytäviä lasten puuhakirjoja. Niitä ei ollut mikään pakko tehdä, mutta sen verran vaadin alusta asti, että jos lapsi aloitti jonkun sivun tekemisen, niin tehtiin se sitten vaikka yhdessä loppuun asti. Ei niin, että vähän töherrettiin jotain parille sivulle ja sitten sännättiin johonkin muuhun leikkiin.
Varmaan ensimmäiset 8 vuotta hoin joka kerta kaupan kassalla ja kirjastossa ja neuvolassa lapselle, että "Mitä sä sanot?" ja sitten se kiitti. Nykyään ihmettelee, että on kuulemma luokassa yleensä ainoa, joka kiittää kun ope jakaa vaikka monisteita tai koepapereita. Harrastuksesta hakiessa huomaan että on myös ainoa joka kiittää valmentajaa lähtiessään. En ole ikinä saanut siitä negatiivista palautetta mistään. Vanhempainkeskustelut on pelkkää hehkutusta, kuinka kiva lasta on opettaa.
Älyttömintä on se, että noiden huonosti pärjäävien luokkakavereiden vanhempia ei näy edes vanhempainilloissa ikinä. Asumme pienellä paikkakunnalla ja lapsen luokalla on ollut samat lapset eskarista asti. Vanhempainilloissa käyvät ainoastaan ja aina samat muutaman tytön äidit, sekä erään pitkän diagnooosilistan omaavan nepsypojan molemmat vanhemmat. Niiden perushäirikkö-alisuorittajien vanhemmat eivät ole osallistuneet kertaakaan. Kaikki ovat kantasuomalaisia, eikä koko koulun oppillaaksiottoalueella ole tietääkseni edes yhtään kerrostaloa, joten tässä ei voi edes vedota mihinkään s2-ongelmalähiö tms. ongelmiin. Ainoa johtopäätös on, että useimpia vanhempia ei vain kiinnosta.
Minua aina huvittaa tämä, että erityisen tuen saajat aina leimataan häiriköiksi. Yksi meidän lapsista on aloittanut koulunsa erityistä tukea saaden erityisryhmässä. Hän on kyllä kaikkea muuta kuin häirikkö, paremminkin ongelmana on se, että hän häiriintyy näistä häiriköistä. Hän kävi kuntoutuksessa vuosia ennen ala-astetta ja sen aikana eli sai erilaisia terapioita, joiden harjoituksia on kotona tehty paljon.
Veikkaan, ettei juuri kukaan tiennyt opettajia lukuunottamatta yläasteella, että hänellä on erityisoppilaan status. Hän suoritti koko yläasteen ihan normaalissa luokassa normaalissa opetuksessa ollen luokan parhaimmistoa. Tuen tarvetta ei purettu jatko-opintojen takia, on helpompaa, kun se tuki on siellä papereilla olemassa kuin ruveta hankkimaan ne uudestaan alusta saakka. Hän pääsi huippulukioon, missä pärjää keskinkertaisesti. Oikeastaan ainoa tuki, mitä hän käytännössä saa, on pidennetty koeaika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ja vuoden paskin aasinsilta-palkinto menee tällä viestillä Porvooseen!
Oletko ylpeä itsestäsi?"
Olihan se toki provosoiva heitto kieltämättä mutta et nyt vastannut ollenkaan että onko tyttöjen fyysinen muutos murrosiässä automaattisesti sama asia kuin henkinen kypsyminen. Minusta ei nimittäin ole. Ei siis voi suoraan väittää että murrosiän aikaisempi alkaminen automaattisesti tekisi tytöistä kypsempiä. Sitäpaitsi murrosiän alkaminen on molemmilla sukupuolilla hyvin yksilöllistä ja vaihtelua voi olla useita vuosia. En ole koskaan kuullut että esim. aikaisemmin murrosikään tulevat pojat pärjäisivät koulussa paremmin. Näinhän pitäisi olla jos seuraus olisi suoraan tuo.
Aivot kehittyvät tytöillä etuajassa suhteessa poikiin. Jokainen voi miettiä mitä tämä implikoi oppimisen osalta.
"
Kysyn nyt ainakin kolmatta kertaa että miksi tämä on alkanut vaikuttaa niin paljon vasta nyt eikä vastaavaa suurta eroa nähty vaikkapa 1980-luvulla?
"
Sulle on nyt monikin vastannut, että kyse on opetuksen rakenteesta ja metodologiasta. Poikien aivot kehittyy ensin karkeamotorisesti sekä vastaanottamaan testosteronia, siis vastaamaan fyysisiin haasteisiin. Tyttöjen aivot puolestaan kehittyvät hienomotorisesti sekä kommunikaation kannalta, että vastaanottamaan estrogenia, eli vastaamaan sosiaalisiin tarpeisiin ja hoivaamaan. Voit nyt ihan itse miettiä minkä tyyppinen opetus tukisi edellä kerrotun pohjalta kunkin sukupuolen oppimista.
"Koska opetus oli stukturoitu tilaisuus ennen uutta opetussuunnitelmaa."
Jos poikien ja tyttöjen aivoissa olisi niin valtava kehitys- ja kypsyysero niin kyllä sen pitäisi olla paljon radikaalimpi eikä sitä voisi hieman erilaisella opetuksella poistaa.
Lisäksi nyt keskitytään koko ajan opetukseen ikäänkuin muu maailma ja perheet eivät olisi muuttuneet nekin samaan aikaan paljon. Kun itse olin lapsi niin oli ihan normaalia että perheen isät olivat koko ajan nenä kiinni kirjoissa ja sanomalehdissa ja lapsienkin kanssa keskusteltiin ihan oikeista "aikuisten asioista". Nyt iso osa vanhemmista on vain nenä kiinni somessa koko ajan ja puhutaan vain kaikenlaisesta hömpästä.
Tämä on toki kärjistys mutta eihän tietoa ja sivistystä arvosteta ollenkaan niin paljon kuin aikanaan eikä varsinkaan miehisyyttä nähdä juurikaan enää älyn ja tiedollisen osaamisen kautta vaan fyysisyytenä ja asenteena. Ja pojat janoavat juuri sitä mallia mitä on olla menestynyt mies eikä se nykyään ole fiksu, sivistynyt ja alykäs mies vaan jotain ihan muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Munkin poika oppi 5-vuotiaana lukemaan ja kirjoittamaan. On superfiksu, mutta ei pärjää koulussa, koska.. Niin, ehkä se, että on liian fiksu. Ei koulussa olemista tule mitään. Nyt kotiopetuksessa.
Kyllä minäkin opin aikoinani perusaritmetiikan 6-vuotiaana ihan itsenäisesti, mutta kun menin 7-vuotiaana kouluun, naisluokanopettaja antoi minulle numeroksi 8 matikasta, vaikka olin luokkani paras laskija. Ei ne arvosanat aina heijasta todellista osaamista. Itse asiassa PISA-tulokset ovat paljastaneet, että opettajat suosivat niitä ryhmiä Suomessa selkeästi arvosanoissa, joita myös erityislainsäädännön mukaan voi suosia.
Arvosanat numeroina on annettu jo pitkään vasta jossain 4. luokan tietämillä. Edes minä en ole saanut kouluarvosanoja ekalla luokalla 70-luvulla.
-ohis
Minulla oli todistuksessa ihan numeerinen aritmeettinen keskiarvo heti 1. vuodesta lähtien, kun aloitin peruskoulun v. -78. Tasoluokkia matematiikassa ei enää ollut tuolloin (ne oli poistettu, koska pojat olivat tuolloin selvästi yliedustettuina paremmassa ryhmässä). Joukko-oppia ei käyty lainkaan enää läpi, kun se oli sekoittanut oppilaita paljon, kun joukko-opin mukaan 1+1 ei olekaan 2, mikä on paikkansa pitävä väittämä modernin matematiikan näkökulmasta.
"Sulle on nyt monikin vastannut, että kyse on opetuksen rakenteesta ja metodologiasta. Poikien aivot kehittyy ensin karkeamotorisesti sekä vastaanottamaan testosteronia, siis vastaamaan fyysisiin haasteisiin."
Ratkaisevan aivokehityksellisen eron voi siis kuroa umpeen ihan vain opettamalla hieman eri tavalla? Ei minusta kuulosta ollenkaan siltä että ne aivot olisivat jotenkin eri kehitysasteella, vain erilaisia.
Ensin koulusta tehdään sellainen, että iso osa oppilaista ei pysty keskittymään siellä. Sitten aletaan tekemään erityisen tuen päätöksiä osalle heistä ja osa jätetään kokonaan ilman tukea.
Eniten tästä kärsivät ne oppilaat, jotka oikeasti haluavat opiskella eivätkä kaipaa sirkushuveja keskelle koulupäivää.
Kaiken tämän jälkeen ihmetellään silmät pyöreinä, että miksi niin moni ei tule enää kouluun ja miksi Pisa-tulokset tippuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ja vuoden paskin aasinsilta-palkinto menee tällä viestillä Porvooseen!
Oletko ylpeä itsestäsi?"
Olihan se toki provosoiva heitto kieltämättä mutta et nyt vastannut ollenkaan että onko tyttöjen fyysinen muutos murrosiässä automaattisesti sama asia kuin henkinen kypsyminen. Minusta ei nimittäin ole. Ei siis voi suoraan väittää että murrosiän aikaisempi alkaminen automaattisesti tekisi tytöistä kypsempiä. Sitäpaitsi murrosiän alkaminen on molemmilla sukupuolilla hyvin yksilöllistä ja vaihtelua voi olla useita vuosia. En ole koskaan kuullut että esim. aikaisemmin murrosikään tulevat pojat pärjäisivät koulussa paremmin. Näinhän pitäisi olla jos seuraus olisi suoraan tuo.
Aivot kehittyvät tytöillä etuajassa suhteessa poikiin. Jokainen voi miettiä mitä tämä implikoi oppimisen osalta.
Onhan ne vaikuttavat silloinkin negatiivisesti poikien osalta. Mutta 2000-luvulla on tullut uusi ongelma: S2-pojat. Niitä ei ennen muinoin ollut.
Tuo ongelma ei ole pelkästään kouluissa, vaan myös suomalaisten naisten asenteissa.
Suomalaiset naiset leimaa meidät nuoret amismiehet junteiksi, epäsivistyneiksi, junteiksi, yksinkertaisiksi jne.
Jännä juttu kuinka japanilaiset naiset ei ole ikinä kysyneet koulutusta. Harrastuksia, mielenkiinnonkohteita ja ammattia.
Suomalaisten naisten täytyy lopettaa miesviha. M28
S2-oppilaat ovat sitä rikkautta, joita vasemmistolaiset halusi Suomeen.
Piti saada eksoottisia miehiä Suomeen. M28
Jostakin syystä et yhtään provosoitunut tuosta alkuperäisestä ehdotuksesta, että poikia pitäisi lyödä viivoittimella sormille. Et alkanut kyselämään, olisiko viivoitin auttanut lapsesi yökasteluun. Sen sijaan provosoiduit siitä, että kerroin opettaneeni lapseni lukemaan rakkaudella ja yhteisen ajan avulla.
Toivon kaikkea hyvää lapsellesi. Varmasti jaksat olla parempi vanhempi, kun täällä vähän päästelet höyryjä. Mutta välillä kannattaa valita maalinsa tarkemmin.