Onko kuinka yleistä se, että Alzheimer-potilaan kunto heikkenee hoivakodissa nopeasti?
Kun ei saa tai voi enää asua tutussa ympäristössä omassa kodissa.
Kommentit (445)
Se on se laitostuminen, joka tapahtuu nopeastikin, kun muistisairas lähtee tutusta ympäristöstä. Saattaa olla ettei enää laitoksessa tunnista edes läheisiä, puhe heikkenee, ajantaju heikkenee jne. Jos henkilö pääsee takaisin kotiin, voi kunto jälleen palautua tutussa ympäristössä. Valitettavasti vaan tämä ei ole aina mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku palstalainen kertoa, kuinka pitkään hänen Alzheimerin tautia sairastanut omaisensa tai ystävänsä on elänyt vielä sen jälkeen, kun nielemiskyky on mennyt? Kiitos.
Kaksi viikkoa.
No, ei kauan. Kiitos vielä kerran! (sama)
Minun mummu söi viimeisen aterian ja nukkui pois. Sairasti liki 20 vuotta. Kuitenkin syöpä vei.
Vierailija kirjoitti:
'Vaan lähti mukaan kapteenin, joka häntä ohjaa uuteen aikaan, kun hän kulkee epävarmoin askelin.'
Kertoo tytöstä, joka astuu aikuisen kenkiin. Ei sovi jo muistisairaan elämänkulkuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kenelläkään kokemusta siitä, että kun kotona edelleen asuva Alzheimeria sairastava ei suostu käyttämään vaippoja öisin vaikka tarvetta olisi, niin miten tuo on oikein ratkaistu, mitä olette tehneet? Voiko joku mieto lääkitys auttaa, siis sellainen joka ei vie esim. kävelykykyä? Kiitos jos joku ehtii vastata.
Jos hänelle antaisi unilääkettä. Sitten, kun hän on nukahtanut, voisi laittaa vaipan.
Vastentahtoista toimintaa. Itsemäärisoikeuden loukkaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä on syödä mitään lääkkeitä tähän tautiin, kun ne eivät kuitenkaan paranna sitä? Jäävät sivuvaikutukset kokematta.
Mitkä lääkkeet parantaa sairauksia? Valtaosalla hoidetaan oireita.
😳
Vierailija kirjoitti:
Kunto romahtaa kenellä tahansa kun siellä ei juuri liikuta. Ei riitä, että kävelee muutaman kerran päivässä omasta huoneesta yhteisiin tiloihin ja takaisin. Lähinnä istutaan päivät pitkät. Useimpia ei voi laskea itsekseen ulos.
Ketään ei voi laskea itsekseen ulos, kun kyse tehostetusta palveluasumisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On koska hoivakoti ei hoivaa vaan lääkittävät ja laihduttavat heikot ihmiset .
Tuosta on karmea kokemus: heiveröinen Alzheimeria sairastunut äitini lääkittiin hoivakodissa ihan zombiksi. Oli helppo hoidettava, kun nukkui ja pysyi huoneessaan. Liian myöhään kävi minulle ilmi tuo, että mitä huumeeksi luokiteltavaa syöttivät: psykoosilääkettä (ei ollut psykoottinen, täysin normaali vanhus), voimakasta unilääkettä (ei kotona asuessaan tarvinnut unilääkettä lainkaan).
Psykoosilääkettä ja vahvoja unilääkkeitä. Yli 30 vuotta alalla ollut, mutta. .
Vierailija kirjoitti:
Alzheimerin sairastava ei opi enää uusia asioita ja siksi muutto hoivakotiin tms.laitokseen saa monet taantumaan.
Kotona tutussa ympäristössä arki sujuu vielä jotenkin jos siellä on esim.puoliso apuna.
Valitettavasti terve puoliso väsyy olemaan hoitaja jolloin sairas on pakko siirtää hoivakotiin. Siellä ei ole kukaan neuvomassa missä on esim.vessa, ruokasali jne. Sairas on helppo hoidettava kun lääkitään "rauhalliseksi".
Valitettavasti tämä on tosi tarina.
Ei lääkitä rauhalliseksi. Kolmen muistisairaan lääkitystä seurabneena höpöjuttuja on. Kaikki lääkeostot tulee omaisten tietoon. Mitään salaisia rauhottavia ei hoivakodit ala maksaa.
Usein ovat tuskaisia ja hätääntyneitä vieraassa paikassa. Kyllä joku lääke on ihan olotilan helpottamiseksi paikallaan. Outo luulla että ne viimeiset vuodet kun ei itse enää löydä edes vessaa tai tiedä onko aamu vai ilta, olisivat jotenkin miellyttäviä ihmiselle selvinpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä missä hoitolaitoksessa lääkitään ihan zombiksi vanhukset. Äidin kohdalla ei ainakaan ole käynyt niin. Ennemmin vointi kohentunut ja kävely parempaa. Tietenkin välillä on huonoja päiviä. Ympärillä turvallisia ihmisiä. Muisti ei tuosta nyt parane.
Samaa ihmettelen, taitaa olla sensaatiohakuista tai huonoa omaatuntoa, kun ei ole huolehtinut asioista.
T. Kahden muistisairaan läheinen.
Minun mummulla oli alzheimerlääke ja sydämenvajaatoimintaan. Syöpä todettiin, siten, että mitään ei ollut tehtävissä. Kotona hoidettiin loppuun asti, vahva kipulääke oli käytössä, pysyi tajuissaan. Eräänä aamuna vain syönnin päälle nukkui pois.
Toisella vanhemmistani alzheimer, hänellä enemmän lääkkeitä, koska monisairas. Voi kuitenkin hyvin, ei ole zombie.
Vierailija kirjoitti:
Olin haravoimassa tässä yhtenä päivänä lehtiä pihalla. Naapurin mies ja hoivakodin työntekijä yrittivät viedä miehen muistisairasta vaimoa hoivakodin autoon ilmeisesti tutustumaan hoivakotiin, mutta vaimo pisti kampoihin, eikä suostunut lähtemään. Lopulta heidän oli pakko luovuttaa. Se oli karmeata seurattavaa sivusilmälläkin, koska rouva huusi täyttä huutoa, että hän ei halua lähteä.
Tuommoinen rääkyvä akka pitää laittaa kuriin. Meillä tuli naapurin riuska mies auttamaan ja heivattiin kiljuva kiljukaula suoraan autoon. Riehukoot siellä vanhuspaikassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on totta, että kun laitoshoitoon joutuu niin aika äkkiä se kunto romahtaa. Siskoni sairasti Alzheimeria ja kun joutui laitoshoitoon niin parissa vuodessa kuoli pois.
Laitokset ovat kuoleman odotushuoneita
Kyllä se odotushuoneeksi osoittautuu kotikin lopulta.
Mikä järki on hoivata jopa vuosikausia lyövää ja kirkuvaa vanhusta?
Eihän siitä ole kellekään mitään iloa, pelkkää kulua.. olisi sille vanhuksellekin jo parempi päästä haudan lepoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kenelläkään kokemusta siitä, että kun kotona edelleen asuva Alzheimeria sairastava ei suostu käyttämään vaippoja öisin vaikka tarvetta olisi, niin miten tuo on oikein ratkaistu, mitä olette tehneet? Voiko joku mieto lääkitys auttaa, siis sellainen joka ei vie esim. kävelykykyä? Kiitos jos joku ehtii vastata.
Jos hänelle antaisi unilääkettä. Sitten, kun hän on nukahtanut, voisi laittaa vaipan.
Vastentahtoista toimintaa. Itsemäärisoikeuden loukkaus.
Otapa kotiisi siinä kunnossa oleva ihminen ja vaihda sänkyvaatteita ja patjaa joka päivä/viikko/kuukausi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on ideana siinä, että lyhyet alushousut ovat toistuvasti muistisairaan potilaan pitkien housujen päällä? Olen nähnyt kuvia tällaisesta.
Lonkkahousut?
Paremmin lonkkahousut tukee päälyhousujen alla, kunhan sen verran löysät, että mahtuu. Toki vyötärössäkin pitää korkeutta olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on ideana siinä, että lyhyet alushousut ovat toistuvasti muistisairaan potilaan pitkien housujen päällä? Olen nähnyt kuvia tällaisesta.
Lonkkahousut?
Jos vaikka hänen on annettu yrittää pukeutua itse ja vaatteet ovat menneet hieman sikin sokin.
Niin kauan kuin askel vie, pukeutuvat ja vaihtavat vaatteita monta kertaa päivässä.
Vierailija kirjoitti:
Miten toimitaan sellaisessa tilanteessa, jos hoivakodin muistisairas henkilö alkaa luulla hoitohenkilökuntaa omaisikseen ja ystävikseen?
Heittäydyt mukaan, älä kuitenkaan leiki olevasi. Eli ota se hellyyden tai muutoin tuttavallinen ele vastaan. Luo turvaa muistisairaalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin haravoimassa tässä yhtenä päivänä lehtiä pihalla. Naapurin mies ja hoivakodin työntekijä yrittivät viedä miehen muistisairasta vaimoa hoivakodin autoon ilmeisesti tutustumaan hoivakotiin, mutta vaimo pisti kampoihin, eikä suostunut lähtemään. Lopulta heidän oli pakko luovuttaa. Se oli karmeata seurattavaa sivusilmälläkin, koska rouva huusi täyttä huutoa, että hän ei halua lähteä.
Se on se pahuksen itsemääräämisoikeus. Eikä muistisairas tunne/tiedä olevansa sairas. Hän ei ymmärrä, että hoitaja väsyy. Jos omaishoitaja ilmoittaa palveluohjaajalle, ettei jaksa enää hoitaa, niin kyllä se sairas viedään vaikka köysissä. Kokemusta on.
En ole eläissäni moiseen törmännyt ja yli 30 vuotta olen alalla ollut.
Vierailija kirjoitti:
Mikä järki on hoivata jopa vuosikausia lyövää ja kirkuvaa vanhusta?
Eihän siitä ole kellekään mitään iloa, pelkkää kulua.. olisi sille vanhuksellekin jo parempi päästä haudan lepoon.
Olen samaa mieltä, mutta tähän ei ole olemassa ratkaisua. Hygienian hoitoa ja ruuan tarjoamista ei voida lopettaa, koska se olisi laiminlyöntiä.
Alzheimer liittyy aivojen toimintaan ja siksi vahva lääkitys on joillekin tarpeen. Missäään hoitokodissa ei ole työntekijää jokaiselle potilaalle. Kyseessä on muiden potilaiden ja henkilökunnan turvallisuus ja lopuksi tietysti sairaan itsensä turvallisuus. Kotona asuvat sen sijaan ovat täysin heitteillä. Vähän väliä saamme lukea lehdestä, että jollakin paikkakunnalla etsitään vanhusta, joka on 65-vuotias tai 80-vuotias ja joka mahdollisesti liikkuu ulkona vähissä vaatteissa.