Onko kuinka yleistä se, että Alzheimer-potilaan kunto heikkenee hoivakodissa nopeasti?

All right, dear, do your best!

Vierailija kirjoitti:

Mun anopille kävi just päinvastoin, kun sai seuraa ja säännöllisesti ruokaa ja juotavaa.

Sama kävi minun anopille. Kotona oli päivärytmi ihan sekaisin. Nukkui milloin sattuu. Esimerkiksi kerran mentiin joulun viettoon sinne ja klo 16 oli kaikki valot pois päältä, anoppi makasi yöpuku päällä peiton alla. Kun kysyin, miten sinä keskellä päivää täällä nukut, hän ei muistanut, onko vielä sinä päivänä herännytkään. Oli herännyt, koska kotihoito oli käynyt tekemässä aamutoimet ja käynyt antamassa lounaan ja päivälääkkeet. Ja yöllä sitten taas ei nukkunut. Kerran oli naapuri saattanut aamuyöstä roskakatokselta kotiin. Hänelle oli vaikea saada hoitopaikkaa, koska oli liian omatoiminen. Hän osasi pestä itsensä (kun kotihoito oli läsnä ja kertoi, että suihkuaika), tiskasi aina tiskit itse käsin, puki vaatteet itse (jos muisti, milloin ne puetaan) ja piti kotia järjestyksessä. Ei ollut kaatumisia. Kävely onnistui ilman apuvälineitä. Me lopulta vedottiin turvallisuuteen, koska jos olisi tullut hätä, hän ei olisi osannut hälyttää apua. Luulen, että olisi lähtenyt haahuilemaan kodin lähistölle. Ei hän ymmärtänyt, mikä se turvaranneke on. Kännykän käyttö oli vähän sitä sun tätä. Joskus soitteli ja kysyi ihmeellisyyksiä, esimerkiksi uutena vuotena että poliisit ampuu. Selitin, että ne on uudenvuoden raketit, jotka paukkuu. Hetken päästä soitti miehelleni (pojalleen), että poliisit taitaa ampua pihalla, hän on kuullut sellaista, joku kertonut. Sitten minä taas soitin alkuvuonna, että nyt lääkäri sinne arvioimaan, pystyykö asumaan enää kotona, kun nukkuu ja luulee että on yö klo 16 ja toisaalta yöllä hiippailee roskakatoksella ja luulee poliisien ampuvan, kun uuden vuoden raketit paukkuu, ei osaa hälyttää apua, jos tulee hätä yms. Kyllä se päätös lopulta sitten tuli hoivapaikasta. Se tuli ehkä helmikuussa ja pääsi muuttamaan toukokuun alusta. Hän muuten laihtui hurjasti sen kevään aikana. Kotihoito väitti, että kyllä pystyy edelleen syömään, mutta eihän Vaala valehtele! Useampi kilo putosi pois painosta joka kuukausi silloin keväällä.

Kun hän muutti hoivapaikkaa, aluksi oli valvonut yöt ja muutenkin oli levoton, ravasi käytävillä ja etsi huonettaan. Sitten tasaantui. Hän oikein piristyi mieleltään ja vaikka puhetta (sanoja) tuli päivä päivältä vähemmän, me omaiset huomattiin muutos, että ei ole enää niin hätääntynyt koko ajan ja painonlasku pysähtyi. Loppukesällä tuli sitten se vaihe, ettei puhetta enää tullut. Hän yritti tavuja: pa-pa-pa-pako. Ja se saattoi tarkoittaa ihan mitä tahansa, ei ne tavut olleet yhteydessä mitenkään siihen asiaan, mitä olisi halunnut kertoa. Kävely kangistui, askel lyheni. Olisiko se ollut seuraavan joulun alla, kun pyörätuolia tarvittiin päivittäin. Lopulta hän asui hoivakodissa 2 v. 3 kk, kuoli altzheimerin tautiin. Hän olisi kuollut kotona ihan varmasti johonkin muuhun, esim. paleltunut ulkona kuoliaaksi pakkasessa tai syömättömyyteen. Siinä mielessä loppu hoivakodissa oli inhimillinen.

Täällä mainittiin Alzheimer-potilaiden esineiden syöminen. Onko jollakulla palstalaisella kokemusta muistisairaan lähiomaisen tai tuttavan osalta tällaisesta?

Vierailija kirjoitti:

Täällä mainittiin Alzheimer-potilaiden esineiden syöminen. Onko jollakulla palstalaisella kokemusta muistisairaan lähiomaisen tai tuttavan osalta tällaisesta?

Mitä nyt sattuu käsiinsä saamaan: Nessu-nenäliinapaketteja, sukkia, kaukosäätimiä jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä mainittiin Alzheimer-potilaiden esineiden syöminen. Onko jollakulla palstalaisella kokemusta muistisairaan lähiomaisen tai tuttavan osalta tällaisesta?

Mitä nyt sattuu käsiinsä saamaan: Nessu-nenäliinapaketteja, sukkia, kaukosäätimiä jne.

Ei kai nyt sentään kaukosäätimiä?

Ozempic.

Areenassa on ohjelma muistisairauksista ja siinä oli rivissä varhaisessa iässä alzheimeriin sairastuneen naisen aivokuvia eri vuosilta. Ne aivoissa olevat aukot suurenivat ja olivat lopussa suurempia kuin itse aivokudos. Ei ihme että ihmiseltä kaikki taidot pikkuhiljaa katoavat.

Vierailija kirjoitti:

Vanhuksen kunto voi vaihdella mutta tuollaista heikentymistä en ole huomannut. Ehkä pikkuhiljaa lakkaa edes yrittämästä käyttää omia aivojaan ja kysyy kaiken hoitajilta. Se on varmaan sitten laitostumista ja muistisairauden etenemistä.

Kyllä muistisairaiden vauhti kiihtyy, yövaeltelu tyypillistä. Siinä vaiheessa, kun karkea motoriikka hiipuu, jää vuoteenomaksi ja hoitajien armoille. 

Vierailija kirjoitti:

Olen kuullut että monissa kodeissa joissa asuu muistisairas ihminen pidetään valot päällä yötä päivää. Ilmeisesti jotain pimeyden pelkoa tms.

Jospa ei kompuroisi yöllä, kun liikkeelle lähtee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se tavallista. Eikä tavatonta ole sekään että elämänhalua ei ole enää sen jälkeen.

Jopa 9/10 Alzheimeria sairastavista on apatiaa.

 

Masennus yleistä.

Vierailija kirjoitti:

Alzheimerin tauti on aivosairaus. Se näkyy tietokonekuvissa, rappeuttaa aivot ja sitä myöten erilaiset kyvyt ja taidot.

Se ei ole siis semmonen höppänyystauti kuin joku muu dementia.

Alzheimerin tauti on vaikein muistisairaus, joka aiheuttaa dementiaa. Yllättävän höppäniä on. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alzheimerin tauti on aivosairaus. Se näkyy tietokonekuvissa, rappeuttaa aivot ja sitä myöten erilaiset kyvyt ja taidot.

Se ei ole siis semmonen höppänyystauti kuin joku muu dementia.

Se vie jopa liikkumis-, syömis- ja pidätyskyvyn. Kammottava sairaus!!!

 

Alzheimerin tauti, kuten muut muistisairaudet vie kaikki kognitiiviset taidot. Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen elämä hiipuu sikiöasentoon, mikäli ei muu oheisssiraus vie.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko Alzheimer muistisairauksista pahin?

Ei mielestäni. Sehän voi edetä hyvin hitaasti ja välillä pysähtyäkin. Lopussa menee näläntunne, jano ja kyky nielaista, joten potilas nälkiintyy. 

Otsalohkodementia on karmea ja periytyy 50% todennäköisyydellä. 

Lewyn kappale-tauti on myös paha. Siinä esiintyy harhoja.

Googlaamalla löytyy esim. Terveyskirjaston ja Duodecimin artikkeleja aiheista.

Kaikki muistisairaat menettävät kognitiiviset taidot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai onko niin, että Alzheimer-potilas "pääsee" hoitokotiin siinä vaiheessa, kun ei enää pärjää kotona. Tuo sairaus etenee eri potilailla eri tahtiin.

Ja usein aaltomaisesti. Ihan sattumaltakin voi käydä niin, että taudin eteneminen nopeutuu tai hidastuu hoivakotiin muuttamisen jälkeen. 

Tiedän kokemuksesta tämänkin että usein vointi huononee ja yleiskunto alkaa laskea kun hoitokodissa aletaan lääkitsemään muistisairautta. Persoonakin voi muuttua huomattavasti. 

Ei muistisairautta lääkitä vaan sen tuomia oireita. Muistisairaille aloitetaan lääkitys, kun dg tulee. 

Alzheimerin sairastava ei opi enää uusia asioita ja siksi muutto hoivakotiin tms.laitokseen saa monet taantumaan.

Kotona tutussa ympäristössä arki sujuu vielä jotenkin jos siellä on esim.puoliso apuna.

Valitettavasti terve puoliso väsyy olemaan hoitaja jolloin sairas on pakko siirtää hoivakotiin.  Siellä ei ole kukaan neuvomassa missä on esim.vessa, ruokasali jne. Sairas on helppo hoidettava kun lääkitään "rauhalliseksi".

Valitettavasti tämä on tosi tarina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sairaus myös etenee olipa kotona tai hoidossa. Aika pitkään saa olla lotonakin ennenkuin paikka läytyy. Tuttu oli jo ihan osaamaton, hellan sulake pois, höpisi omiaan ja näki näkyjä. Kaikki varas ym vaiheet ohittanut. Se onni ettei pystynyt ulos lonkkavikansa takia.

Uudet lääkkeet ehkä nykyisin hidastavat. Sisareni, tästä on aikaa,  kun sai jo ensimmäisinä vuosina karkaili alasti rappuun, vaikka kävely oli jo töpöttämistä, menetti lukutaitonsa, hänelle järjestyi paikka . Puheen tuottaminen loppui myös myöhemmin. Oli sairastuessaan n 50.

Mikä tämä varastelujuttu oikein on? Mihin se perustuu?

Jotkut muistisairaat kuvittelevat jatkuvasti, että joku on varastanut heidän kotoaan tavaroita. Yksi tuntemani vanhus kertoi usein, että kotihoitajat ovat vieneet häneltä (halpoja) käsisaippuoita tai kynttilöitä (perusmallia, ei mitään kalliita). On todennäköisempää, että hän itse oli pannut tavaroita vääriin paikkoihin ja unohtanut missä ne olivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lopettakaa kolesterolilääkkeiden syönti niin loppuu alzhei.merkin. 

Anoppi oli erittäin lääkevastainen, mutta sai siitä huolimatta Alzheimerin. Kieltäytyi syömästä muistilääkkeitäkin diagnoosin jälkeen, kun hän sai niistä erittäin yleisiä sivuvaikutuksia, jatkuvaa päänsärkyä, mitä hänelle ei ennestään ollut.

Onneksi lääkkeistä saa kieltäytyä. Esim. juuri jatkuva päänsärky tai muut hankalat sivuvaikukset voivat todella laskea päivittäistä elämänlaatua niin, ettei lääkkeen tarjoama hieman pidempi aktiivinen elinaika ole sen arvoista. 

Vaihtoehtovalmisteitakin on. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lopettakaa kolesterolilääkkeiden syönti niin loppuu alzhei.merkin. 

Itse olen huomannut, että verenohennuslääkkeen jälkeen rupeaa vanhusten pää heittämään. Se rotanmyrkky ei taida olla hyväksi. Rupeavat kaatuilemaankin.

Rotanmyrkky vie ruokahalun, siitä oireet, mikäli ei muistisairaus. 

Vierailija kirjoitti:

Käytetäänkö Alzheimer-lääkkeitä loppuun asti vai luovutaanko niistä jossakin vaiheessa?

Ei

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku palstalainen kertoa, kuinka pitkään hänen Alzheimerin tautia sairastanut omaisensa tai ystävänsä on elänyt vielä sen jälkeen, kun nielemiskyky on mennyt? Kiitos.

On yksilöllistä.