Nuoren ylipaino ja minun syyllistämiseni vaikka en voi mitenkään estää tuon ikäistä käymästä kaupassa/Mäkkärissä ym
Se ei auta jos teen salaatin ja vähärasvaisia broileripyöryköitä kun teini menee mäkkäriiin pirtetelölle ja juustohampurilaiselle. Tai ostaa kaupasta sipsejä ja suklaata.
En voi kävellä 16vuotiaan perässä ja katsoa mitä suuhun tunkee!
Enkä heittää roskiin herkkuja jotka omalla rahalla ostanut vaikka ohi mennessä huomaan että taas on sipsipussi sängyllä.
Liikkuminen on sitä että hyppää skuutin päälle tai kävelee bussipysäkille.
Nuori on siis 1600cm/80 kg ja terveydenhuollosta tullut moitetta kun painoindeksi paukkuu.
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Aivan sairasta väkivaltaa laittaa teiniltä rahahanat kiinni. Teinien elämä on sosiaalista. Millaiset vanhemmat haluavat ulkoistaa teinin kaveripiiristään? Ja aitten ihmetellään, kun yksinäisyys lisääntyy.
Tiedän tapauksen, joka otti puhelimen pois. Siis ei vaan takavarikoinut sitä X määräksi aikaa, vaan otti sen kokonaan pois. Yllättyneet käsi ylös, kun lapsi jäi kaveriporukoiden ulkopuolelle ja oireilee pahasti.
Stoppi moiselle heti. Nuori pilaa koko elämänsä läskinä ja saattaa jopa kuolla liikalihavuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Oon paljon miettinyt näitä asioita, kun ei mun kolme nyt jo nuorta aikuista lastani oikeastaan koskaan käyneet ostamassa kaupasta mitään herkkuja omalla rahalla. Ei niille tullut sellainen mieleenkään. Syitä oli ehkä nämä:
-emme ostaneet kotiin herkkuja, kuten sipsejä, kuin esim. synttärijuhliin tai muihin erikoistilanteisiin. Arjessa niitä ei meillä kukaan koskaan syönyt. Ei ollut rahaakaan tuollaiseen, kun olin yh - enkä lapsillekaan voinut antaa käyttörahaa kuin pieniä määriä.
-lapsilla oli karkkipäivä lauantaisin ja silloin saivat "ikätasoisen" määrän makeaa, eli pienen karkkilaatikon tms. kun olivat pieniä, ja isompina sitten vähän isomman määrän. Ihan pieninä eivät tienneet karkeista mitään. Muulloin meille ei karkkia ostettu.
-joskus leivottiin yhdessä vaikkapa korvapuusteja tai vappuna munkkeja, ja silloin sai syödä niin monta kuin halusi. Kaupasta näitäkään ei ostettu.
-oli normaalit
Hoh hoi, taas yksi pätijä, joka luulee että tämä toimii kaikilla. Itse ollaan toimittu juurikin näin ja kolmesta lapsesta yksi on aivan toista maata syömisen kanssa kuin muut. Minäkin voisin sanoa, että lapset syövät mielellään kaikkia vihanneksia, kunhan niitä,on monipuolisesti tarjolla. Kunnes sain kolmannen lapsen, ei syö mitään vihanneksia, tai no ehkä tuoretta kurkkua. Niin, ja tämä joka syö eniten vihanneksia kaikissa muodoissa mielellään, syö kaikkea muutakin mielellään.
Koskahan ihmiset oppivat tajuamaan oikeasti sen, että ihmisten suhde ruokaan on hyvin moniulotteinen ja yksilöllinen. Kaikki, joille suhde ruokaan on helppo ja mutkaton (syödään kun on nälkä ja ei syödä yli tarpeen), tulevat aina jeesustelemaan omasta erinomaisuudestaan niille, joille se suhde ei olekaan niin mutkaton. Onneksi tästä on nykyisin jopa tutkimustietoa, jos nämä besserwisserit vaivautuisivat niitä lukemaan. Minäkin voisin sanoa, että kaikki ihmiset pystyvät hyvin syömään vain kerran päivässä eikä tule mitään ongelmia. Koska itse teen niin eikä minulla ole mitään ongelmaa sen kanssa, mutta tajuan varsin hyvin, että joku muu tarvitsee säännöllisemmin ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan sairasta väkivaltaa laittaa teiniltä rahahanat kiinni. Teinien elämä on sosiaalista. Millaiset vanhemmat haluavat ulkoistaa teinin kaveripiiristään? Ja aitten ihmetellään, kun yksinäisyys lisääntyy.
Tiedän tapauksen, joka otti puhelimen pois. Siis ei vaan takavarikoinut sitä X määräksi aikaa, vaan otti sen kokonaan pois. Yllättyneet käsi ylös, kun lapsi jäi kaveriporukoiden ulkopuolelle ja oireilee pahasti.
Entäs jos kyseinen teini laittaisi rahansa tupakkaan, alkoholiin, huumeisiin? Edelleenkö sairasta väkivaltaa laittaa rahahanat kiinni?
Se, että nuorella ei ole rahaa EI OLE syy ulkopuolisuudelle. Sehän tarkoittaa enemmin sitä että hänen kaverit ovat hyötyneet rahoista?
2000 luvulla jos jollain sattui olemaan rahaa ja halusi mäkkisafkaa, hän meni ja osti kun muut olivat vieressä ilman. Mikä oli ongelma? - ei mikään
Opin itse syömään salaa ja lohtusyömään jo nuorena. Kotona herkut oli kielletty ja tarjolla ollut ruoka oli pahaa ja sitä oli vähän. En saanut oikeutta päättää edes omista syömisistäni. Nyt aikuisena ruokavalioni on täysin pielessä, mutta saanpahan vihdoin päättää itse syömisistäni ja syödä joka päivä herkkuja. En ole saanut oikeaa apua pahoihin ongelmiini, kärsin mm. mielenterveysongelmista ja tilanteeni on muutenkin vaikea. Lisäksi pakko syödä pahaa ruokaa on jättänyt traumat. Olen yrittänyt lääkitä itseäni herkkuja syömällä.
Alkoholittomia paikkoja joihin voi iltaisin mennä kavereiden kanssa istumaan ei oikein ole. Mutta mäkissä voi syödä vaikka salaatin.
Vierailija kirjoitti:
Mistä teini saa rahan? Älä ala tuon rasvattomuuden ja hiilihydraatittomuuden kanssa mihinkään. Sipsiä tekee mieli, jos ruoasta puuttuu rasva ja hiilihydraatti eli juuri se, mitä sipseissä on. Kunnon ruokaa, perunaa, riisiä ja hyvät kastikkeet. Salaattia ja muutenkin kasviksia tarjolle ja ohjaat nuorta ottamaan. Leivän kanssa voi olla tarkempi eli sitä ei liian paljon ole hyvä ottaa. Ei esim jotain kuutta leipää iltapalalla
Tämä. Rasvaa tarvitaan mm. kylläisyyden säätelyyn.
Saisitko teinin innostumaan jostain liikuntaharrastuksesta? Painosta motkotus aiheuttaa vain ongelmia loppuelämäksi, mutta jos saat hänet innostumaan liikkumaan, ihan millä keinolla tahansa, siitä olisi paljon hyötyä ja paino laskisi vähitellen.
Ihan sama mitä lajia teini haluaisi harrastaa, vaikka hyppiä metsässä oravaksi pukeutuneena, mutta tarjoa siihen mahdollisuus. Kustanna vaikka liikuntaharrastus täysi-ikäisyyteen saakka.
Ei ole tarkoitus syyllistää mutta kyllä pohja ruokailutottumuksille luodaan jo pienestä asti kotona. Onko teillä joskus menty helpoimman kautta? Siis jokainen äiti joutuu joskus soveltamaan mutta vain joskus.
Tämä on nyt uusinta siitä aikoinaan mainostetusta vapaasta kasvatuksesta.
Sosiaalipsykologi sanoi, että olemme tehneet järkyttävän suuren virheen lasten kasvatuksessa, kun koskaan ei ole lapsille sanottu Ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon paljon miettinyt näitä asioita, kun ei mun kolme nyt jo nuorta aikuista lastani oikeastaan koskaan käyneet ostamassa kaupasta mitään herkkuja omalla rahalla. Ei niille tullut sellainen mieleenkään. Syitä oli ehkä nämä:
-emme ostaneet kotiin herkkuja, kuten sipsejä, kuin esim. synttärijuhliin tai muihin erikoistilanteisiin. Arjessa niitä ei meillä kukaan koskaan syönyt. Ei ollut rahaakaan tuollaiseen, kun olin yh - enkä lapsillekaan voinut antaa käyttörahaa kuin pieniä määriä.
-lapsilla oli karkkipäivä lauantaisin ja silloin saivat "ikätasoisen" määrän makeaa, eli pienen karkkilaatikon tms. kun olivat pieniä, ja isompina sitten vähän isomman määrän. Ihan pieninä eivät tienneet karkeista mitään. Muulloin meille ei karkkia ostettu.
-joskus leivottiin yhdessä vaikkapa korvapuusteja tai vappuna munkkeja, ja silloin sai syödä niin monta kuin halusi. Kaupast
Tajuat, että joku tarvii säännöllisemmin ruokaa. Eikö säännöllinen ruokailu ole kaikille paras? Kyse on myös siitä onko lapsella ollut terve malli jonka voi valita pois.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on nyt uusinta siitä aikoinaan mainostetusta vapaasta kasvatuksesta.
Sosiaalipsykologi sanoi, että olemme tehneet järkyttävän suuren virheen lasten kasvatuksessa, kun koskaan ei ole lapsille sanottu Ei.
Yleensä on ihan turha sanoa ei, koska ei ole mitään keinoa millä lapsen voisi pakottaa tottelemaan sitä kieltoa.
Ei mikään ihme, että mäkkäriruoka maistuu kun kotona saa salaattia ja rasvatonta broileria. Nälässähän toi äiti lasta pitää.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on nyt uusinta siitä aikoinaan mainostetusta vapaasta kasvatuksesta.
Sosiaalipsykologi sanoi, että olemme tehneet järkyttävän suuren virheen lasten kasvatuksessa, kun koskaan ei ole lapsille sanottu Ei.
Suuri virhe on myös se, että lapsia itseään ei ole koskaan opetettu sanomaan ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit takavarikoida siltä rahat, sähköpotkulaudan ja bussilipun.
16-vuotiaalta? Miten? Itse asuin siinä iässä jo omillani ja tienasin omat rahat.
Arvaan, että sinäkin olet syntynyt 1950-luvulla.
Meillä on kolme lasta. Esikoinen ja nuorin ovat hoikkia ja syövät järkevästi mutta tämä keskimmäinen.. jatkuva napostelu ja kaappien aukominen,syö vaikka sokeria pussista. Muroja emme voi ostaa kun syö niitä kuiviltaan napostellen. Maha on kasvanut ja kaksoisleukaa jo on,vaikka on vasta tokaluokalla. Asiaa pahentaa se että kieltäytyi menemästä maksettuun harrastukseensa ja ainoa liikunta mitä saa on kun pyöräilee kouluun mutta sekään ei ole pitkä matka.
Minä ja miehemme olemme myös hoikkia,emme ymmärrä mistä tämän yhden lapsen pohjaton syömishimo kumpuaa! Muistan kun hotellin aamupalalla meidän piti puuttua lapsen rohmuamiseen ja juhlissa samoin pitää estää syömästä koko kakkua yksin.
Meillä teini painoi yli 110 ollessaan 16 v ja nyt 20 v painaa omien sanojen mukaan 75. Pituutta 190cm
Oli masennusta ja toivottomuutta. Ei auttanut mikään mitä kotona tehtiin.
Sitten eräs päivä päätti että saa riittää ja rupesi elämään terveellisesti.
Jokainen tekee itse omat valinnat. Alle 12 v asia tietysti eri.
Tsemppiä nuoren kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Kukas sen on kasvattanu???
kalorit
Ootko rahasta kuullut?