Lue keskustelun säännöt.
Nuoren ylipaino ja minun syyllistämiseni vaikka en voi mitenkään estää tuon ikäistä käymästä kaupassa/Mäkkärissä ym
16.11.2024 |
Se ei auta jos teen salaatin ja vähärasvaisia broileripyöryköitä kun teini menee mäkkäriiin pirtetelölle ja juustohampurilaiselle. Tai ostaa kaupasta sipsejä ja suklaata.
En voi kävellä 16vuotiaan perässä ja katsoa mitä suuhun tunkee!
Enkä heittää roskiin herkkuja jotka omalla rahalla ostanut vaikka ohi mennessä huomaan että taas on sipsipussi sängyllä.
Liikkuminen on sitä että hyppää skuutin päälle tai kävelee bussipysäkille.
Nuori on siis 1600cm/80 kg ja terveydenhuollosta tullut moitetta kun painoindeksi paukkuu.
Kommentit (56)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voit takavarikoida siltä rahat, sähköpotkulaudan ja bussilipun.
16-vuotiaalta? Miten? Itse asuin siinä iässä jo omillani ja tienasin omat rahat.
Jätä nuo syyllistäjät omaan arvoonsa. He luulevat teinin hyvän käytöksen olevan omaa ansiota. Tutkimusten mukaan kotiolot näyttäytyvät teinissä 40 prosentin verran. Eli 60 prosenttia johtuu aivan muista tekijöistä.
En ole itae vahingoniloinen ihminen, mutta löysin itsestäni taannoin tämän puolen. Kun tällainen äiti huomasi oman vajavaisuutensa, kun teini ei ollutkaan täydellinen.
Tämä homma on mokattu jo ajat sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä teini saa rahan? Älä ala tuon rasvattomuuden ja hiilihydraatittomuuden kanssa mihinkään. Sipsiä tekee mieli, jos ruoasta puuttuu rasva ja hiilihydraatti eli juuri se, mitä sipseissä on. Kunnon ruokaa, perunaa, riisiä ja hyvät kastikkeet. Salaattia ja muutenkin kasviksia tarjolle ja ohjaat nuorta ottamaan. Leivän kanssa voi olla tarkempi eli sitä ei liian paljon ole hyvä ottaa. Ei esim jotain kuutta leipää iltapalalla
Rahahanat kiinni, jos rahat tulevat sinulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin itse samassa iässä lievästi ylipainoinen. En tiedä miksi, söin samaa ruokaa kuin muut, karkkia en edes saanut ostettua kovin usein. Siskoni esimerkiksi samoilla syömisellä oli jopa hoikka.
Sähköskuutteja ei tietty oltu vielä keksittykään, vaan oli joko kävely, polkupyörä tai bussi kulkuvaihtoehtoina.
Oon paljon miettinyt näitä asioita, kun ei mun kolme nyt jo nuorta aikuista lastani oikeastaan koskaan käyneet ostamassa kaupasta mitään herkkuja omalla rahalla. Ei niille tullut sellainen mieleenkään. Syitä oli ehkä nämä:
-emme ostaneet kotiin herkkuja, kuten sipsejä, kuin esim. synttärijuhliin tai muihin erikoistilanteisiin. Arjessa niitä ei meillä kukaan koskaan syönyt. Ei ollut rahaakaan tuollaiseen, kun olin yh - enkä lapsillekaan voinut antaa käyttörahaa kuin pieniä määriä.
-lapsilla oli karkkipäivä lauantaisin ja silloin saivat "ikätasoisen" määrän makeaa, eli pienen karkkilaatikon tms. kun olivat pieniä, ja isompina sitten vähän isomman määrän. Ihan pieninä eivät tienneet karkeista mitään. Muulloin meille ei karkkia ostettu.
-joskus leivottiin yhdessä vaikkapa korvapuusteja tai vappuna munkkeja, ja silloin sai syödä niin monta kuin halusi. Kaupasta näitäkään ei ostettu.
-oli normaalit ruoka-ajat, jolloin syötiin pääasiassa minun tekemääni kasvisvoittoista kotiruokaa. Pakko ei ollut syödä, mutta muutakaan ei ollut tarjolla.
-ylipäänsä opeteltiin siihen ihan pienestä pitäen, että syödään aamupala, lounas, välipala, illallinen ja iltapala, ja muulloin ei syödä. Tämä oli ihan helppoa, kun pienestä asti perheen ruokakulttuuri oli tämä. Ei kukaan pullikoinut sitä vastaan - se oli sellainen asia, jota ei koskaan kyseenalaistettu, vaan näin toimittiin automaationa.
-kaikilla perheenjäsenillä oli liikuntaharrastuksia, joissa käytiin yhdessä ja erikseen.
Lapset olivat ja ovat edelleen, jo aikuisuuteen siirryttyään, hoikkia ja hyväkuntoisia, samoin minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et pysty estämään. Kummallista, että sinua syyllisestään.
Olen hoikasta perheestä, mutta syön, kun stressaan. Minusta tuli ylipainoinen.
Eivät auttaneet äidin loputtomat kritiikit tai isäpuolen jatkuvat ilkeilyt - outoa vai mitä?
Aivan sairasta väkivaltaa laittaa teiniltä rahahanat kiinni. Teinien elämä on sosiaalista. Millaiset vanhemmat haluavat ulkoistaa teinin kaveripiiristään? Ja aitten ihmetellään, kun yksinäisyys lisääntyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarjoa nuorelle kunnon ruokaa, jotta hänelle ei jää nälkä. Nälkä lisää mielitekoja. Jos hän suuntaa mäkkäriin kavereiden takia, niin opeta hänelle terveellisiä valintoja. Hampurilainen ilman ranskalaisia, ehkäpä nuggetit, käyntien harvenraminen.
Tottakai sinä olet vanhempana vastuussa teinistä. Kotona ruokailu kuntoon ensimmäisenä. Esim. Aamupalan tärkeys. Kun aamupala jää väliin se lisää iltasyömistä. Ja illalla ja yöllä energian kulutus on alimmillaan. Eli tankkaus aamupainotteisesti. Energiajuomat ja limut pois.
Sopimalla mihin nuori laittaa rahansa. Ja minkä verran annat hänelle rahaa luo raamit rahankäytölle.
Eipä tämän päivän vanhemmalla oikein ole mahdollisuuksia mihinkään kurinpitoon. Jos yrittää pitää kuria niin teini tekee itsestään lasun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
16 metriä pitkä 80 kg painava ei ole ylipainoinen.
Vierailija kirjoitti:
Aivan sairasta väkivaltaa laittaa teiniltä rahahanat kiinni. Teinien elämä on sosiaalista. Millaiset vanhemmat haluavat ulkoistaa teinin kaveripiiristään? Ja aitten ihmetellään, kun yksinäisyys lisääntyy.
Rahan annon voi tehdä hallitusti eli antaa rahat tarvittaessa elokuvalippuun ym, mutta sellainen holtiton kuukausirahan anto on järjetöntä sellaiselle, joka kuluttaa rahan vain herkkuihin.
Vierailija kirjoitti:
Eipä tämän päivän vanhemmalla oikein ole mahdollisuuksia mihinkään kurinpitoon. Jos yrittää pitää kuria niin teini tekee itsestään lasun.
Kyllä vanhemmilla on. Nuorta voi rajoittaa eikä sitä laki kiellä mitenkään.
Paljonko se teini saa rahaa?
Ei nykyhinnoilla saa kuin yhden mäkkäriaterian viikossa ja pussin karkkia, jos saa vaikka 15 euroa viikossa. Ei niillä liho. Veikkaan, että teillä juodaan kotona sokerijuomia, lisäksi on kotona esim Pizzaperjantai ja karkkipäivä jne.
Ja tuo liikunnan puute on kaikin puolin pahasta.
Omat lapset olleet aina langanlaihoja, myös nyt nuorina aikuisina. Mutta meillä lähdettiin aina ulos heti kun pystyttiin koulun jälkeen. Minä esimerkkinä mukana.
Kotona oli juomana vain vesi ja maito. Perusruokaa aamusta iltaan. Usein innostuin kyllä paistamaan lättyjä tms. Karkkipäivä oli, mutta se oli sipsit tai karkki. Ei molempia. Pieni määrä limsaa.
En muista että olisivat käyneet juurikaan itse ostamassa herkkuja.
Eli kasvatus, kasvatus, kasvatus
On ihan tutkitusti todettua, että esim Korkeasti koulutetut ovat hoikempia, joten kasvatus on siellä taustalla. Heillähän olisi varaa syödä herkkuja kaksin käsin
Vierailija kirjoitti:
Oon paljon miettinyt näitä asioita, kun ei mun kolme nyt jo nuorta aikuista lastani oikeastaan koskaan käyneet ostamassa kaupasta mitään herkkuja omalla rahalla. Ei niille tullut sellainen mieleenkään. Syitä oli ehkä nämä:
-emme ostaneet kotiin herkkuja, kuten sipsejä, kuin esim. synttärijuhliin tai muihin erikoistilanteisiin. Arjessa niitä ei meillä kukaan koskaan syönyt. Ei ollut rahaakaan tuollaiseen, kun olin yh - enkä lapsillekaan voinut antaa käyttörahaa kuin pieniä määriä.
-lapsilla oli karkkipäivä lauantaisin ja silloin saivat "ikätasoisen" määrän makeaa, eli pienen karkkilaatikon tms. kun olivat pieniä, ja isompina sitten vähän isomman määrän. Ihan pieninä eivät tienneet karkeista mitään. Muulloin meille ei karkkia ostettu.
-joskus leivottiin yhdessä vaikkapa korvapuusteja tai vappuna munkkeja, ja silloin sai syödä niin monta kuin halusi. Kaupasta näitäkään ei ostettu.
-oli normaalit
Nämä syyllistävät kommentit tuskin auttavat, kun tarkoituksesi taitaa nyt olla vain alleviivata sitä, miten erinomaisesti olet toiminut.
Olen siis tuo, joka ylempänä kertoi olleensa itse teininä ylipainoinen, vaikka söi samaa ruokaakin perheessä muutkin, ja harvakseltaan ostin itse herkkuja, kun ei sitä omaa käyttärahaa juuri ollut.
Siskoni oli tosiaan samoilla seteillä jopa hoikka, ja siitä sitten tosiaan sainkin kuulla.
Oho, siinäpä pituutta nuorukaisella! Jos nuori painaa 80kg ja on 16 metriä pitkä, syytä huoleen ei ole.
Voit takavarikoida siltä rahat, sähköpotkulaudan ja bussilipun.