Naistenklinikan / Jorvin kätiöt
Kaikki ollaan luettu taas viimeisimmät HUS:n johdon hölmöläisten käänteet. HUS tiettävästi vaijentaa henkilökunnan pelottelulla, kerro siis täällä synnärin kätilö, että mikä on oman kokemuksesi perusteella tilanne näillä jätti-synnäreillä?
Olen rv 21. ja synnytystä ohjattaisiin arpalipulla jompaan kumpaan, Espooseen tai Helsinkiin. Tämän päivän uutisista, jossa kävi ilmi Lohjan vielä oletettuakin pahempi henkiöstön irtisanomisten tilanne, alkoi kuitenkin entistäkin enemmän pelottaa. Kertokaa uskaltaako näiden kahden synnärin varaan jäädä roikkumaan vai onko todellinen riski jäädä kriittisellä hetkellä hoidotta?
Toki vertaiskokemuksetkin kiinnostavat: oletko hiljattain synnyttänyt Espoossa tai Helsingissä, millaista oli? Tai oletko nyt raskaana, mutta menossa jonnekin kauemmas synnyttämään? Millaista tietoa olet saanut?
Kommentit (171)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverille sanottiin naistenkliniikalla että älä tule vielä. Vauva syntyi sitten kotiin. Onneksi hengissä ja kaikki meni hyvin. Toiselle kaverille sanottiin älä tule vielä, lähti sitten ambulanssisaattueella maikkarille ja juuri ja juuri ehti saliin ennen synnytystä. Näin toimii terveydenhuolto Helsingissä.
Onko tämä enää inhimillistä? Esim mitään kivunlievitystä ei ehdi saada kun liian kauan pitää vaan kotona kestää.
Ilman minkäänlaista syyllistämistä kysyn että miksi he jäi kotiin? Itsehän sen kroppansa ja synnytyksensä tietää, ei se puhelimen toisessa päässä oleva henkilö. Ei sitä arviota tarvitse siinä puhelimessa edes tehdä, ilmoitus siitä että nyt tullaan, riittää. Sen voi tehdä viimetipassa siinä synnärin ovellakin.
Siis ihan KIELLETTIIN tulemasta. Mitä et tässä nyt ymmärrä? Varsinkin ensisynnyttäjien kohdalla, mistä se pitäisi tietää että onko synnytys etenemässä hitaasti vai nopeasti?
Olen raskaana, rv25 ja ikää 39-v, ensimmäinen vauva. Raskaus on tähän mennessä sujunut riskittömästi ja hyvin, mutta hirvittää jos menee yliajalle ja vauva kuolee kohtuun. Ei tässä iässä välttämättä ehdi enää uusia vauvoja hommata aiemmin kuolleiden tilalle. Kannattaako vaatia suunniteltu sektio, jotta vauva ei menisi yliajalle ja mahdollisesti kuolisi kohtuun? Mieluiten haluaisin normaalin alatiesynnytyksen ihan jo riskienkin kannalta, mutta taas mietityttää että selviääkö vauva hengissä. Naistenklinikka kuitenkin lähin paikka synnyttää.
Vierailija kirjoitti:
"Jos synnytyksessä jokin menee vaarallisesti pieleen, anteeksi nyt kun sanon, mutta se tapahtuisi vaikka siellä olisi kahdeksan lääkäriä ja yhdeksän kätilöä. Kiire ja henkilöstön vähyys näkyy yleisemmin eri asioissa kuin itse synnytyksessä."
Mitä ihmettä sä nyt väännät?! Lopeta!
Kaikki tajuaa, että synnytyskomplikaatiot johtuu synnytyksestä eikä kätilöistä. SE EI OLE TÄMÄN KESKUSTELUN POINTTI.
Pointti on se, että komplikaatio on vaarallisempaa kohdata yksin tienposkessa kuin sairaalassa, jossa siihen voidaan heti reagoida.
Juu, kaikki tämän tietää. Se nyt vaan ei liity mitenkään aiheena olevaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverille sanottiin naistenkliniikalla että älä tule vielä. Vauva syntyi sitten kotiin. Onneksi hengissä ja kaikki meni hyvin. Toiselle kaverille sanottiin älä tule vielä, lähti sitten ambulanssisaattueella maikkarille ja juuri ja juuri ehti saliin ennen synnytystä. Näin toimii terveydenhuolto Helsingissä.
Onko tämä enää inhimillistä? Esim mitään kivunlievitystä ei ehdi saada kun liian kauan pitää vaan kotona kestää.
Ilman minkäänlaista syyllistämistä kysyn että miksi he jäi kotiin? Itsehän sen kroppansa ja synnytyksensä tietää, ei se puhelimen toisessa päässä oleva henkilö. Ei sitä arviota tarvitse siinä puhelimessa edes tehdä, ilmoitus siitä että nyt tullaan, riittää. Sen voi tehdä viimetipassa siinä synnärin ovellakin.
Siis ihan KIELLETTIIN tulemasta. Mitä et
Ei kielletty, sitä ei kykaan voi tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mitkä on sun muut vaihtoehdot? Muutat Turkuun assp?
Mennä esim omille vanhemmilleni toiselle paikkakunnalle viimeisen kuukauden ajaksi.
-ap
Anoppi synnytti aikoinaan saunassa, kaksoset, maantielle matkaa 10 km. Kätilöä ei saatu, kirkkoherran rouva avusti. Kovin on ajat muuttuneet kun ei nykyaikaan luoteta.
Ja tähän hommaan kuolikin aika paljon sekä äitejä että lapsia. Ihan syystä.
Ja ne samat riskit on nykyäänkin, etenkin jos tienpientareella synnytetään.
Aika paljon on tässä yhteydessä liioittelua sekin. 25 vuoden aikana 0-7 kuolemaa ei ole aika paljon.
Täatä puuttu per vuosi, mutta joo, ei ole paljon Suomessa koskaan synnytyksiin kuoltu.
Ensinnäkään Jorvin sairaalassa ei ole synnäriä, Espoon sairaalassa on. Toiseksi Espoon sairaala sijaitsee väkiluvultaan Suomen toiseksi suurimman kaupungin alueella ja Naistenklinikka väkiluvultaan suurimmassa. Ymmärrättekö olenkaan, että näiden sairaaloiden sijaintikaupungeissa asuu n. 1/5 Suomen asukkaista, joten hoidettavia synnytyksiä on todennäköisesti kummassakin enemmän kuin muualla. Asiakkaita riittää ilman panikoivia avmammojakin. Tiedättekö, ettei AV tarkoita tuossa yhteydessä aihevapaata tai täällä pyörivää vaan jotain ihan muuta.
Vierailija kirjoitti:
Olen raskaana, rv25 ja ikää 39-v, ensimmäinen vauva. Raskaus on tähän mennessä sujunut riskittömästi ja hyvin, mutta hirvittää jos menee yliajalle ja vauva kuolee kohtuun. Ei tässä iässä välttämättä ehdi enää uusia vauvoja hommata aiemmin kuolleiden tilalle. Kannattaako vaatia suunniteltu sektio, jotta vauva ei menisi yliajalle ja mahdollisesti kuolisi kohtuun? Mieluiten haluaisin normaalin alatiesynnytyksen ihan jo riskienkin kannalta, mutta taas mietityttää että selviääkö vauva hengissä. Naistenklinikka kuitenkin lähin paikka synnyttää.
Ei kannata. Spontaanisti alkava alatiesynnytys on turvallisin ja jälkitoipumisen kannalta paras vaihtoehto aina. Käyt vain normaalisti kontrolleissa, kyllä sinulle sitten sanotaan, jos mikään viittaa siihen että suunniteltu käynnistys on tarpeen. 
 
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen raskaana, rv25 ja ikää 39-v, ensimmäinen vauva. Raskaus on tähän mennessä sujunut riskittömästi ja hyvin, mutta hirvittää jos menee yliajalle ja vauva kuolee kohtuun. Ei tässä iässä välttämättä ehdi enää uusia vauvoja hommata aiemmin kuolleiden tilalle. Kannattaako vaatia suunniteltu sektio, jotta vauva ei menisi yliajalle ja mahdollisesti kuolisi kohtuun? Mieluiten haluaisin normaalin alatiesynnytyksen ihan jo riskienkin kannalta, mutta taas mietityttää että selviääkö vauva hengissä. Naistenklinikka kuitenkin lähin paikka synnyttää.
Ei kannata. Spontaanisti alkava alatiesynnytys on turvallisin ja jälkitoipumisen kannalta paras vaihtoehto aina. Käyt vain normaalisti kontrolleissa, kyllä sinulle sitten sanotaan, jos mikään viittaa siihen että suunniteltu käynnistys on tarpeen.
Kiitos vastauksesta! Lähisuvussani on raskausmyrkytystä, joten siksi huolettaa jos menee kovin paljon yli lasketun ajan. Yhdellä lähisukulaisellani käynnistettiinkin siksi synnytys jo hyvissä ajoin ennen laskettua aikaa, kun tuli huoli että toimiiko istukka enää normaalisti. Toistaiseksi on ollut verenpaine, virtsanäytteet yms kunnossa ja käytössä miniaspiriini. Silti jännittää että pompsahtaako kohta verenpaineet kohti taivaita.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse viikoilla 18+ ja samat ajatukset pyörii mielessä. Saako Helsingissä tai Espoossa ihmismäistä kohtelua tai selviääkö äiti ja vauva ylipäänsä synnytyksestä hengissä? Tiedän että tilastollisesti hengissä selvitään, mutta hoidon laatu ja synnyttävien kohtelu on viime vuosien uutisoinnin ja läheisten kokemusten perusteella ollut aivan hirveää.
Olen itsekin miettinyt vaihtoehtoa mennä synnyttämään pienemmälle paikkakunnalle vanhempieni luokse. Ihan vaan sen vuoksi että näiden paikkojen maine alkaa olla jo ihan kehitysmaiden tasoa, ellei pahempaakin.
Saako pienillä paikkakunnilla edes epiduraalia? Puhumattakaan useammasta, joita synnytys voi vaatia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen raskaana, rv25 ja ikää 39-v, ensimmäinen vauva. Raskaus on tähän mennessä sujunut riskittömästi ja hyvin, mutta hirvittää jos menee yliajalle ja vauva kuolee kohtuun. Ei tässä iässä välttämättä ehdi enää uusia vauvoja hommata aiemmin kuolleiden tilalle. Kannattaako vaatia suunniteltu sektio, jotta vauva ei menisi yliajalle ja mahdollisesti kuolisi kohtuun? Mieluiten haluaisin normaalin alatiesynnytyksen ihan jo riskienkin kannalta, mutta taas mietityttää että selviääkö vauva hengissä. Naistenklinikka kuitenkin lähin paikka synnyttää.
Ei kannata. Spontaanisti alkava alatiesynnytys on turvallisin ja jälkitoipumisen kannalta paras vaihtoehto aina. Käyt vain normaalisti kontrolleissa, kyllä sinulle sitten sanotaan, jos mikään viittaa siihen että suunniteltu käynnistys on tarpeen.
&nb
Hei, kannattaa ehdottomasti ottaa tämä aihe heti puheeksi äitipolilla. Minä olen synnyttänyt 38v ensimmäisen lapseni, joka käynnistettiin juurikin huoleni vuoksi rv39+2, kaikki meni hyvin. Toisessa raskaudessa kaikki meni hyvin, olin 40v, mutta mitään vaikeuksia tai omituisuuksia raskaudessa ei ollut. Olen itse terve ja hoikka. Ensimmäisen kokemukseni perusteella olin huolettomampi ja annoin raskauden mennä ilman käynnistyssuunnitelmaa, vauva kuoli kohtuun. Kärsin lopun elämäni siitä, että olin haihattelevan luottavainen enkä ymmärtänyt enää ajatella yliaikaisuuden riskejä joista opin myöhemmin. Vauva olisi voitu pelastaa huolellisella loppuseurannalla, mutta en ymmärtänyt edes sellaisen perään kysellä ja voin luvata, että naistenklinikalla kukaan ei tarjoa sinulle yhtään mitään, kaikki pitää osata itse pyytää tai vaatia. Esim jos olet huolissasi liikkeiden hidastumisesta tms, saat todella vaatimalla vaatia itsesi sykekuunteluun.
Nyt olen 41v ja rv20, tämä raskaus käynnistetään huolellisella seurannalla vkolla 38 jos vain sinne asti päästään🙏🏻
Vierailija kirjoitti:
No ketjussa suositeltu TAYS ei kyllä oman kokemukseni mukaan ollut maaliskuussa kovinkaan "hyvä". Synnytyssairaalassa oli hirveä ruuhka ja saliin pääsyä joutui odottelemaan pitkään. Kivunlievitykset sain joo kun kätilöllä oli kiire vauhdittaa synnytystä oksitosiinilla, sitä ruutattiin tippaan niin paljon kuin laki sallii. Lapsi jäi jumiin vaikka lääkäri vannoi että mahtuu tulemaan, sitten jälkeisvaiheessa kätilö yritti hirveällä kiireellä saada istukkaa irtoamaan. Irtosihan se, repesi niin että jouduin hätäleikkaukseen. Vauvalla onneksi oli kaikki hyvin.
Potilashotelli oli täynnä, perhehuoneet olivat täynnä. Hotelliin en toki olisi päässytkään kuntoni vuoksi, mutta makasin sitten monta päivää veressä, oksennuksessa ja omassa pissassani (katetri oli huonosti), kun en päässyt jalkeille itse eikä kukaan ehtinyt auttaa, vauvakin olisi jotenkin taianomaisesti pitänyt hoitaa. Äiti-lapsi-osasto oli kamala, huoneet ahtaita ja ei mi
Jaksoiko tämäkään karmealla tavalla kohdeltu äiti/potilas, ottaa selvää oikeuksistaan ja tehdä valitusta/ kantelua/ rikosilmoitusta tai edes tilata ( todennäköisesti törkeästi vääristelyä ja mustamaalaamista sisältäviä) potilasasiakirjojaan siis ihan arkistosta,kanta on pelkkä vitsi.. Lokejakaan ei varmasti tullut ajatelleeksi .Tuskin siis jaksoi muuta,kuin selviytymisen päivästä toiseen vaikka olisi ymmärtänytkin-vauva-aika vie normaalissa Kin tilanteessa kaikki mehut ja ilman asiat ymmärtävää tukea eli terapeuttia,juristia tai muuta erittäin valveutunutta ihmistä sekä tietysti lähiomaisia,näitä ihmisoikeusrikoksia äitejä ja lapsia vastaan vain jatketaan ja jatketaan ja jatketaan-sama pätee psykiatrian,vammaispuolen,vanhushoidon,päihdeongelmaisten ym. kokemuksiin sotessa. En ikinä voisi olla HUSissa töissä- potilaiden kohtelu ja kirjaaminen on niin täysin laitonta,kuin olla voi. Missä on media?
"Ne riskit on yksilötasolla täsmälleen samat, ne kun ei ole ympäristöstä tulevia riskejä vaan siitä synnytyksestä itsestään.
Sit, jos puhutaan hoitovirheistä tai komplikaatioista, puhutaan oikeasta asiasta. Eli yleisestä potilasturvallisuudesta, ei enää synnytyksen riskeistä. Ja tällöin ei enää puhuta yksittäisestä synnärin alasajosta tai kätilöiden määrästä."
Täh, jos mietitään synnytykseen kuolemista, niin onhan se synnytyksen riski. Minusta erikoista kätilöiden ammattitaidon vähättelyä sanoa, että synnytyksen yksilötason riskit ovat aina samat. Toki on tilanteita, joille kukaan ei voi mitään, mutta suurin osa tilanteista on sellaisia, että kokenut lääkäri tai kätilö tai joskus mukana oleva tukihenkilö tajuaa, että nyt on joku pielessä. Tällöin voidaan toimia, jotta lapsi ja äiti pelastuvat. Jos henkilökunta on liian kiireistä, he eivät ehdi vastaamaan kutsuihin, tekemään tarvittavia mittauksia tai kiinnittämään riittävästi huomiota tilanteeseen.
Eniten ihmettelen synnyttäneitä naisia, jotka eivät ymmärrä tulevien äitien hätää. Itse asuin aikanaan Espoon sairaalan vieressä, mutta synnytin Lohjalla, kun eihän Espooseen mahtunut, just ja just ehdittiin Lohjalle. En tiedä, kuka Espoossa yleensä mahtuu synnyttämään, se oli välillä tukossa jo 20 vuotta sitten ja pahemmaksi menee.
Ja toiselle ihmettelijälle, todellakin pääkaupunkiseudulla usein kielletään tulemasta. Kokemukseni mukaan usein tukihenkilö on se, joka lopulta ilmoittaa, että me tulemme, halusitte tai ette.
Tsemppiä tuleville synnyttäjille!
Vierailija kirjoitti:
"Ne riskit on yksilötasolla täsmälleen samat, ne kun ei ole ympäristöstä tulevia riskejä vaan siitä synnytyksestä itsestään.
Sit, jos puhutaan hoitovirheistä tai komplikaatioista, puhutaan oikeasta asiasta. Eli yleisestä potilasturvallisuudesta, ei enää synnytyksen riskeistä. Ja tällöin ei enää puhuta yksittäisestä synnärin alasajosta tai kätilöiden määrästä."
Täh, jos mietitään synnytykseen kuolemista, niin onhan se synnytyksen riski. Minusta erikoista kätilöiden ammattitaidon vähättelyä sanoa, että synnytyksen yksilötason riskit ovat aina samat. Toki on tilanteita, joille kukaan ei voi mitään, mutta suurin osa tilanteista on sellaisia, että kokenut lääkäri tai kätilö tai joskus mukana oleva tukihenkilö tajuaa, että nyt on joku pielessä. Tällöin voidaan toimia, jotta lapsi ja äiti pelastuvat. Jos henkilökunta on liian kiireistä, he eivät ehdi vastaamaan kutsuihin, tekemään tarvittavia mittauksia tai
 
*Minusta erikoista kätilöiden ammattitaidon vähättelyä sanoa, että synnytyksen yksilötason riskit ovat aina samat. Toki on tilanteita, joille kukaan ei voi mitään, mutta suurin osa tilanteista on sellaisia, että kokenut lääkäri tai kätilö tai joskus mukana oleva tukihenkilö tajuaa, että nyt on joku pielessä. Tällöin voidaan toimia, jotta lapsi ja äiti pelastuvat. Jos henkilökunta on liian kiireistä, he eivät ehdi vastaamaan kutsuihin, tekemään tarvittavia mittauksia tai kiinnittämään riittävästi huomiota tilanteeseen.*
 
Minusta on erikoista, että väität puhuvasi ammattitaidon puolesta ja sanot että kiireessä ei ehditä tarkkaill ja vastata kutsuihin. Kyllä ehditään. Tai että suurin osa tilanteista on sellaisia, että kokenut lääkäri tai kätilö huomaa, se kun on valhe. Suurin osa niistä huomataan, pieni osa huomataan vasta kun hätä on suuri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverille sanottiin naistenkliniikalla että älä tule vielä. Vauva syntyi sitten kotiin. Onneksi hengissä ja kaikki meni hyvin. Toiselle kaverille sanottiin älä tule vielä, lähti sitten ambulanssisaattueella maikkarille ja juuri ja juuri ehti saliin ennen synnytystä. Näin toimii terveydenhuolto Helsingissä.
Onko tämä enää inhimillistä? Esim mitään kivunlievitystä ei ehdi saada kun liian kauan pitää vaan kotona kestää.
Ilman minkäänlaista syyllistämistä kysyn että miksi he jäi kotiin? Itsehän sen kroppansa ja synnytyksensä tietää, ei se puhelimen toisessa päässä oleva henkilö. Ei sitä arviota tarvitse siinä puhelimessa edes tehdä, ilmoitus siitä että nyt tullaan, riittää. Sen voi tehdä viimetipassa siinä synnärin ovellakin.
Siis ihan KIELLETTIIN tulemasta. Mitä et
 
No mistä sen siellä puhelimen päässä olevan pitäisi sit tietää, jos se synnyttäväkään sitä voi tietää? Yhtäkään synnyttävää ei kielletä lähtemästä kotoa, voidaan sanoa että just nyt tänne ei mahdu tai ei kuulosta siltä, että synnytys etenisi, mutta, jos siltä tuntuu, mene siihen paikkaan, joka sulla siinä ohjekortissa on paikaksi määritetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen raskaana, rv25 ja ikää 39-v, ensimmäinen vauva. Raskaus on tähän mennessä sujunut riskittömästi ja hyvin, mutta hirvittää jos menee yliajalle ja vauva kuolee kohtuun. Ei tässä iässä välttämättä ehdi enää uusia vauvoja hommata aiemmin kuolleiden tilalle. Kannattaako vaatia suunniteltu sektio, jotta vauva ei menisi yliajalle ja mahdollisesti kuolisi kohtuun? Mieluiten haluaisin normaalin alatiesynnytyksen ihan jo riskienkin kannalta, mutta taas mietityttää että selviääkö vauva hengissä. Naistenklinikka kuitenkin lähin paikka synnyttää.
Ei kannata. Spontaanisti alkava alatiesynnytys on turvallisin ja jälkitoipumisen kannalta paras vaihtoehto aina. Käyt vain normaalisti kontrolleissa, kyllä sinulle sitten sanotaan, jos mikään viittaa siihen että suunniteltu käyn
Ihan syystä pelkällä raskaana olevan huolella ei suunniteltuja sektioita yleensä tehdä. Eikä ilman riskiä käynnistetä ennen täysaikaisuutta. En nyt sua siis epäile, mutta kuulostaa siltä, että et kerro ihan kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen raskaana, rv25 ja ikää 39-v, ensimmäinen vauva. Raskaus on tähän mennessä sujunut riskittömästi ja hyvin, mutta hirvittää jos menee yliajalle ja vauva kuolee kohtuun. Ei tässä iässä välttämättä ehdi enää uusia vauvoja hommata aiemmin kuolleiden tilalle. Kannattaako vaatia suunniteltu sektio, jotta vauva ei menisi yliajalle ja mahdollisesti kuolisi kohtuun? Mieluiten haluaisin normaalin alatiesynnytyksen ihan jo riskienkin kannalta, mutta taas mietityttää että selviääkö vauva hengissä. Naistenklinikka kuitenkin lähin paikka synnyttää.
Ei kannata. Spontaanisti alkava alatiesynnytys on turvallisin ja jälkitoipumisen kannalta paras vaihtoehto aina. Käyt vain normaalisti kontrolleissa, kyllä sinulle sitten sanotaan, jos mikään viittaa siihen että suunniteltu käynnistys on tarpeen.
&nb
Jos pompsahtaa, kyllä se raskausmyrkytys havaitaan, kun asian otat neuvolassa tai polilla esiin. Kaikkia pelottaa ja huolestuttaa ja jännittää, mutta hyvin ne onneksi 99% menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen raskaana, rv25 ja ikää 39-v, ensimmäinen vauva. Raskaus on tähän mennessä sujunut riskittömästi ja hyvin, mutta hirvittää jos menee yliajalle ja vauva kuolee kohtuun. Ei tässä iässä välttämättä ehdi enää uusia vauvoja hommata aiemmin kuolleiden tilalle. Kannattaako vaatia suunniteltu sektio, jotta vauva ei menisi yliajalle ja mahdollisesti kuolisi kohtuun? Mieluiten haluaisin normaalin alatiesynnytyksen ihan jo riskienkin kannalta, mutta taas mietityttää että selviääkö vauva hengissä. Naistenklinikka kuitenkin lähin paikka synnyttää.
Ei kannata. Spontaanisti alkava alatiesynnytys on turvallisin ja jälkitoipumisen kannalta paras vaihtoehto aina. Käyt vain normaalisti kontrolleissa, kyllä sinulle sitten sanotaan, jos mikään viittaa siihen että suunniteltu käyn
Muualla maailmassa raskauksien ei ilmeisesti anneta edes mennä niin pitkälle kuin suomessa. Riskit kasvaa päivä päivältä siinä vaiheessa kun on jo rv40 täynnä.
Onko kokemusta että menisi Jyväskylään synnyttämään? Siellä olisi sukua jonka nurkissa pystyisi loisimaan jonkin aikaa. Pelkään ettei naikkarille tai espooseen ehdi, ja sitten tulee matkasynnytys jossain ennen Hyvinkäätä. Porvoossakaan ei vissiin enää synnytyksiä ole?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen raskaana, rv25 ja ikää 39-v, ensimmäinen vauva. Raskaus on tähän mennessä sujunut riskittömästi ja hyvin, mutta hirvittää jos menee yliajalle ja vauva kuolee kohtuun. Ei tässä iässä välttämättä ehdi enää uusia vauvoja hommata aiemmin kuolleiden tilalle. Kannattaako vaatia suunniteltu sektio, jotta vauva ei menisi yliajalle ja mahdollisesti kuolisi kohtuun? Mieluiten haluaisin normaalin alatiesynnytyksen ihan jo riskienkin kannalta, mutta taas mietityttää että selviääkö vauva hengissä. Naistenklinikka kuitenkin lähin paikka synnyttää.
Ei kannata. Spontaanisti alkava alatiesynnytys on turvallisin ja jälkitoipumisen kannalta paras vaihtoehto aina. Käyt vain normaalisti kontrolleissa, kyllä sinulle sitten sanotaan, jos mikään viittaa siihen että suunniteltu käyn
Voi miten raskas kokemus, voimia <3
Seurataanko nyt uutta raskautta paljon paremmin, vai joudutko tappelemaan oikeuksiesi vuoksi?