Onko niin että joudun olemaaan yksin, psykoosisairaus

Parempi olla jos pysyy sillätavoin järjissään.

Muistan tuon fiiliksen aikanaan erottuani, kun pelko loppuiän yksinäisyydestä iski murskaavana. Mulla ei tosin ole mt-haasteita. Nyt vuosia myöhemmin olen yhä sinkku, enkä ottaisi eksääni takaisin. Olet todennäköisesti eronnut ihan syystä. Itseänikään ei yksinäisyys pelota enää. Kaipaan yksinoloa, ja ystävistäkin on jääneet vain ne, joiden seurassa koen voivani joko viisastua tai aidosti rentoutua.

Vierailija kirjoitti:

Muistan tuon fiiliksen aikanaan erottuani, kun pelko loppuiän yksinäisyydestä iski murskaavana. Mulla ei tosin ole mt-haasteita. Nyt vuosia myöhemmin olen yhä sinkku, enkä ottaisi eksääni takaisin. Olet todennäköisesti eronnut ihan syystä. Itseänikään ei yksinäisyys pelota enää. Kaipaan yksinoloa, ja ystävistäkin on jääneet vain ne, joiden seurassa koen voivani joko viisastua tai aidosti rentoutua.

Etkö kaipaa missään asioissa ihmistä jonka kanssa jakaa asioita? Katsoa jotain yhdessä? Kokea yhdessä? 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Menetin kaverin kun kerroin ja toisen kun olin tosi sairas ja toipilas. En jaksanut tätä kaveria. Kenenkään vaivoiksi en enää ala. Olen enemmän kuin mielelläni yksin. 

 

Ihminen on eläin. Haavoittunut ja sairas lauman jäsen hylätään. Huomasin tämän kun sairastuin mieleltäni. Huomaa vain jos kerron, lääke auttaa. Kerroin lähimmille ja se oli virhe. Kaikki lähti.Kaikki ystävät ja mies. 

Voi olla hankalaa jos traumojakin

kyllä se on sulle, mari, parempi, että olet vaan yksin, etkä enää pilaa kenenkään muun elämää

Vierailija kirjoitti:

Mä haluan rehellisyyttä. Teinkö mä nyt virheen sitten kun erosin? Olisiko vaan pitänyt kestää ja yrittää? Koska en mä loppuelämää haluaisi yksin olla

 

Ap

Jos sä sairastunut huonossa parisuhteessa, mitä arvelet, tervehtyisitkö koskaan? Yksinolon kestää paremmin kuin aktiivisen skitsofrenian. Itse mielummin erosin, kuin olisin jäänyt suhteeseen missä oli jatkuvasti katastrofin ainekset kytemässä. 

Vierailija kirjoitti:

Mutta saan heittää hyvästit unelmasta uudesta parisuhteesta. Mun ongelmat oli osittain huonosta suhteesta johtuvia

 

Ap

Älä heitä unelmillesi hyvästejä. Pidä niistä kiinni. Ne voivat jopa toteutua. Vakuutan, tiedän mistä puhun. Meitä rikkinäisiä on paljon. Säröjenkin kanssa voi elää ihan hyvää elämää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä haluan rehellisyyttä. Teinkö mä nyt virheen sitten kun erosin? Olisiko vaan pitänyt kestää ja yrittää? Koska en mä loppuelämää haluaisi yksin olla

 

Ap

Jos sä sairastunut huonossa parisuhteessa, mitä arvelet, tervehtyisitkö koskaan? Yksinolon kestää paremmin kuin aktiivisen skitsofrenian. Itse mielummin erosin, kuin olisin jäänyt suhteeseen missä oli jatkuvasti katastrofin ainekset kytemässä. 

Niin, kyse oli epäsopimattomuudesta. Oltiin kuitenkin liian erilaisia. Erilaiset temperamentit. Miehen kanssa menestyisi vähän paremmin tehty nainen. Joka ei niin herkkä riitelylle ja huutamiselle ja yleiselle meuhkaamiselle. Joka antaa takaisin samalla mitalla. Itse olin liian herkkä. 

Ap

Heikot sortuu elon tiellä, jätkä sen kuin porskuttaa.

Heivaa lääkkeet. Pienet psykoosit ei meinaa mtn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan tuon fiiliksen aikanaan erottuani, kun pelko loppuiän yksinäisyydestä iski murskaavana. Mulla ei tosin ole mt-haasteita. Nyt vuosia myöhemmin olen yhä sinkku, enkä ottaisi eksääni takaisin. Olet todennäköisesti eronnut ihan syystä. Itseänikään ei yksinäisyys pelota enää. Kaipaan yksinoloa, ja ystävistäkin on jääneet vain ne, joiden seurassa koen voivani joko viisastua tai aidosti rentoutua.

Etkö kaipaa missään asioissa ihmistä jonka kanssa jakaa asioita? Katsoa jotain yhdessä? Kokea yhdessä? 

 

Ap

Yhdessä voi olla muidenkin kuin oman puolison kanssa. Olen oppinut nauttimaan monista asioista yksin niin paljon, että kaikkein mieluiten teen niitä yksin. Esimerkiksi luonnossa vaeltaminen on sellainen juttu ja useinmiten matkustaminenkin. Yksin näkee asioita eri tavalla ja matkoilla tutustuu toisiin ihmisiin, jolloin ei itse asiassa enää olekaan yksin. Yksin olevaa ihmistä muutkin lähestyvät matkoilla helpommin. Toki on tilanteita, joissa olisin kaivannut seuraa mutten ole saanut. Koitan kuitenkin nauttia elämästä sellaisena kuin se on, enkä haikailla kaikkea sitä mitä se voisi olla hyvän puolison kanssa. Paino sanalla hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä haluan rehellisyyttä. Teinkö mä nyt virheen sitten kun erosin? Olisiko vaan pitänyt kestää ja yrittää? Koska en mä loppuelämää haluaisi yksin olla

 

Ap

Jos sä sairastunut huonossa parisuhteessa, mitä arvelet, tervehtyisitkö koskaan? Yksinolon kestää paremmin kuin aktiivisen skitsofrenian. Itse mielummin erosin, kuin olisin jäänyt suhteeseen missä oli jatkuvasti katastrofin ainekset kytemässä. 

Niin, kyse oli epäsopimattomuudesta. Oltiin kuitenkin liian erilaisia. Erilaiset temperamentit. Miehen kanssa menestyisi vähän paremmin tehty nainen. Joka ei niin herkkä riitelylle ja huutamiselle ja yleiselle meuhkaamiselle. Joka antaa takaisin samalla mitalla. Itse olin liian herkkä. 

 

Ap

Yleensä me herkemmät hajoammekin. Kun parisuhde on tavalla tai toisella sairas, vaikka toisen hillittömän mustasukkaisuuden ja epävarmuuden vuoksi, sen herkemmän mieli hajoaa siinä missä vaikka just mustasukkainen ei edes tajua omilla oireiluillaan sairastuttavansa toisen. Ei meuhkaaminen, riitely, huutaminen ole ominaisuuksia, joitten puute olisi mitenkään harmillista. Se on harmillista, että itse ( minä ainakin kuvittelin) kuvittelee, että kun oikein yrittää, niin kyllä mä tuon vielä parannan ja pelastan.  Ei pysty, joskus hädintuskin itseään, mutta se sentään on mahdollista. 

Et ole ikinä yksin kun sinulla on psykoosi ;)

Mielestäni mt ongelmia suotta piilotellaan, vaikka onhan se ihan ymmärrettävää. Hulihihuli

Olet yksin vain jos haluat olla yksin. Mulla on myös psykoosisairaus ja muita mt ongelmia ollut jo lapsesta 10 vuotiaasta asti ja silti on aina miehiä riittänyt , syön 7 eri lääkettä . Pari miestä jo vainoamiseen asti jäänyt .  Ehkä olen sitten sellainen "jännänainen" valjasta psykoosisairautesi voimaksesi. 

Miksi jotku halua väkisinkin johonkin parisuhteeseen, outoa mitata sillä kelpaamusta ja hyväksymistä.Keskitä mielenkiintosi siihen,että mitkä asiat tuottavat tyydytystä ja hyvää mieltä. Ei kaikkea voi saada heti, hoida yksi asia kerrallaan. Eihän nk normikansalaisillakaan oo parisuhdetta, eilen uutisissa oli,että 1,3 mlj yksin asuvia taloutta.Elämäsi jää elämättä jos kaikkein tärkein asia on parisuhde.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan tuon fiiliksen aikanaan erottuani, kun pelko loppuiän yksinäisyydestä iski murskaavana. Mulla ei tosin ole mt-haasteita. Nyt vuosia myöhemmin olen yhä sinkku, enkä ottaisi eksääni takaisin. Olet todennäköisesti eronnut ihan syystä. Itseänikään ei yksinäisyys pelota enää. Kaipaan yksinoloa, ja ystävistäkin on jääneet vain ne, joiden seurassa koen voivani joko viisastua tai aidosti rentoutua.

Etkö kaipaa missään asioissa ihmistä jonka kanssa jakaa asioita? Katsoa jotain yhdessä? Kokea yhdessä? 

 

Ap

Yhdessä voi olla muidenkin kuin oman puolison kanssa. Olen oppinut nauttimaan monista asioista yksin niin paljon, että kaikkein mieluiten teen niitä yksin. Esimerkiksi luonnossa vaeltaminen on sellainen juttu ja useinmiten matkustaminenkin. Yksin näkee asioita eri tavall

Samoja ajatuksia. Ja kun on saanut itsensä kerättyä kasaan, jalat kantamaan ja mielen kirkkaaksi ja terveeksi, mulle on tullut todella tärkeäksi, etten elämääni enää päästä ketään niin lähelle, että ylettäisi mua toista kertaa särkemään. Näet, kun siitä auvoisasta ja ihanasta parisuhteesta ei kuitenkaan saa minkäänlaista takuuta. 

Up

Mene jonnekin jossa puolestasi rukoillaan

Sairas nainen saa parisuhteen halutessaan, sairas mies ei välttämättä.