Koulu: missä läksyt, missä opetus?

Vierailija kirjoitti:

Ei osaa lukea? Ei tuo kyllä normaalia ole jos lapsi on edes keskiverrosti älykäs ja kantasuomalainen (valkoihoinen).

Ja vielä vähemmän normaalia on se, että vanhempi toteaa tämän seiskaluokkalaisesta.

Miksi kotona ei ole luettu? Miksi siihen ei kannusteta? Miksi ei näytetä esimerkkiä?

Meillä on otettu ohjat omiin käsiin jo tokalla, kun huomattiin, ettei koulussa ole riittävästi opetusta. Lisättiin lukemista, tehtiin palapelejä ja pulmatehtäviä enemmän, opeteltiin porukalla matikkaa kaiken ohessa ja paljon muuta, myös monipuolista liikuntaa. Käymme myös läpi historiaa, kun sopivasti osuu kohdalle, kokkaamme ja askartelemme.

Joka ilta kertaamme päivän kouluhommat. Ja kyllä, on rankkaa, mutta se palkitsee.

Vierailija kirjoitti:

Vanhempana voit myös itse vahtia että lapsi oppii. Kun oma lapsi oli alakoulussa, käskin lasta laskemaan aina koko kirjan läpi. Tunnilla oli aina yksi kappale, jossa oli 2 aukeamaa. Läksyksi tuli aina vain eka aukeama loppuun, sekä lyhyt kotitehtäväosioa 2. aukeaman lopusta. Oma lapsi laski aina tunnilla enemmän kuin sen ekan aukeaman, joten läksyä olisi tullut tosi vähän, joten me sovittiin, että tekee kotona aina sen koko 2. aukeaman loppuun. Siinä oli muutenkin hyödyllisempiä ja soveltavampia tehtäviä, muuten ne olisivat jääneet kokonaan tekemättä.

Nyt lapsi on kasilla, ja niiden kirjassa on perusaukeama, lisätehtävät ja kotitehtävät jokaiselle tunnille. Tehtävät on jaettu tasoihin, eli on yhteiset tehtävät ja sitten voi valita tekeekö lisäksi helpompia vai vaikeampia tehtäviä. Taas ollaan sovittu, että riippumatta mitä tulee läksyksi, niin laskee kotona ne kaikki haastavammat tehtävät.

Matikkaa ei opi muuta kuin laskem

Tiedän minäkin, laskemaan oppii vaan laskemalla ja se, että oikeasti osaa vaatii sitä rutiinia.

AP ja korkeasti koulutettu. L matikassa, muut M. Valmistuin 93.  

Pointtina on että koulu menee juuri niin hyvin kuin ehdin siihen itse panostaa ja se ei pitäisi olla näin. Opetushallituksen tavoite on ollut, että koulumenestys ei saa olla riippuvainen kotioloissa. Nyt se nimenomaan riippuu.

Toimisiko yläkouluissa ja lukioissa sellainen samanlainen systeemi kuin yliopistoissa (ainakin luonnontieteellisillä aloilla, muista en tiedä), että arvioinnit ovat täysin läpinäkyviä, ja arvosana määräytyy suoraan koenumeron ja tehtävien perusteella?

Usein se on esimerkiksi niin, että tehtävistä saa puolet kurssipisteistä ja kokeesta loput. Kurssin läpipääsyyn (arvosan 1) vaaditaan 50 % kokonaispisteistä ja parhaan arvosanan 5 saa 90 % pisteillä. Sitten vaan annettaisiin tarpeeksi läksyjä, jotka pitäisi palauttaa, ja sen mukaan sitten kurssipisteitä ja arvosana.

Olisihan siinä opettajalle vaivaa tietysti tarkistaa, mutta lasten olisi myös pakko tehdä töitä jos haluaisivat päästä seuraavalle luokalle tai kurssille.

Vierailija kirjoitti:

Olisin tosi huolissani, jos 7.- luokkalaiseni ei osaisi lukea kunnolla. Lukemaan oppii vain lukemalla. Ala käydä lapsesi kanssa kirjastossa, ja vaadi että lukee vähintään puoli tuntia joka päivä kirjaa. Mielellään enemmänkin.

Ota yhteyttä opettajaan, ja kysy missä ongelma on. Lysy, miten tehtävät tarkistetaan, ja kerro huolesi opettajalle. Hän tuskin lukee viestiäsi täältä. Pyydä tukiopetista matikkaan, ja huolehdi että lapsesi osallistuu siihen. 

Mun tyttö luki hitaasti seiskalla ja tehtiin juuri noin : mentiin yhdessä kirjastoon ja hänen piti lukea joka päivä. Kuin taivaan lahjana yläasteella löytyi kaveri, joka halusi pitää lukukerhoa nuorten kirjoista ja tyttöni innostui oikeasti lukemaan kun sai keskustella kirjoista. Poika oli aina lukenut Aku Ankkoja ja hänellä oli hyvä sanavarasto ja lukunopeus, mutta Akut ei kiinnostaneet tyttöä. 

Vierailija kirjoitti:

Toimisiko yläkouluissa ja lukioissa sellainen samanlainen systeemi kuin yliopistoissa (ainakin luonnontieteellisillä aloilla, muista en tiedä), että arvioinnit ovat täysin läpinäkyviä, ja arvosana määräytyy suoraan koenumeron ja tehtävien perusteella?

Usein se on esimerkiksi niin, että tehtävistä saa puolet kurssipisteistä ja kokeesta loput. Kurssin läpipääsyyn (arvosan 1) vaaditaan 50 % kokonaispisteistä ja parhaan arvosanan 5 saa 90 % pisteillä. Sitten vaan annettaisiin tarpeeksi läksyjä, jotka pitäisi palauttaa, ja sen mukaan sitten kurssipisteitä ja arvosana.

Olisihan siinä opettajalle vaivaa tietysti tarkistaa, mutta lasten olisi myös pakko tehdä töitä jos haluaisivat päästä seuraavalle luokalle tai kurssille.

Ne läksyt vaan tehtäisiin tekoälyllä. Turhauttavaa arvioida tekoälyn tuotoksia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimisiko yläkouluissa ja lukioissa sellainen samanlainen systeemi kuin yliopistoissa (ainakin luonnontieteellisillä aloilla, muista en tiedä), että arvioinnit ovat täysin läpinäkyviä, ja arvosana määräytyy suoraan koenumeron ja tehtävien perusteella?

Usein se on esimerkiksi niin, että tehtävistä saa puolet kurssipisteistä ja kokeesta loput. Kurssin läpipääsyyn (arvosan 1) vaaditaan 50 % kokonaispisteistä ja parhaan arvosanan 5 saa 90 % pisteillä. Sitten vaan annettaisiin tarpeeksi läksyjä, jotka pitäisi palauttaa, ja sen mukaan sitten kurssipisteitä ja arvosana.

Olisihan siinä opettajalle vaivaa tietysti tarkistaa, mutta lasten olisi myös pakko tehdä töitä jos haluaisivat päästä seuraavalle luokalle tai kurssille.

Ne läksyt vaan tehtäisiin tekoälyllä. Turhauttavaa arvioida tekoälyn tuotoksia. 

Ne voisi käskeä tekemään käsin. Kyllä siinäkin oppii, kun kirjoittaa paperille vastauksia, vaikka katsoisi mallia tekoälyltä.

Tässä yläkoulun ja lukion aineenopen terveiset:

Lukuläksy jää joka kerta ja vähintään joka toinen tunti jää myös tehtäviä. Osa oppilaistani valehtelee vanhemmilleen, ettei läksyjä jää. Sitten huoltajat ottavat järkyttyneenä yhteyttä valittaen heikoista koenumeroista.



Lukiolaisista 1/3 tekee läksyt. Muut jättävät tehtävät tekemättä ja käyttävän opiskeluaikansa somessa.

Ei ole kyllä normaalia, että 7-luokkalainen ei osaa lukea. Vaikka olisi kuinka yleistä, ei se silti ole normaalia. Matikka ei suju siksi, että lapsesi ei osaa lukea eikä ymmärrä tehtäviä. Järkyttävää edes ajatella, että vanhempien mielestä on normaalia, että lapsi ei osaa lukea. Surullista, että meillä on kasvamassa tällainen ameebasukupolvi. 

Milloin olet ap itse käynyt viimeksi kirjastossa tai lukenut kirjan? 

1/4 yhdeksäsluokkalaisista pärjää kokeissa huonosti, koska he eivät ymmärrä koekysymyksiä. Näiden nuorten äidinkieli on suomi. Sanavarasto on pieni ja luetun ymmärtäminen takkuaa.

Ei opettajilla ole aikaa opettaa eikä antaa läksyjä, kiire kyttäämään että kalapuikot syödään oikein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimisiko yläkouluissa ja lukioissa sellainen samanlainen systeemi kuin yliopistoissa (ainakin luonnontieteellisillä aloilla, muista en tiedä), että arvioinnit ovat täysin läpinäkyviä, ja arvosana määräytyy suoraan koenumeron ja tehtävien perusteella?

Usein se on esimerkiksi niin, että tehtävistä saa puolet kurssipisteistä ja kokeesta loput. Kurssin läpipääsyyn (arvosan 1) vaaditaan 50 % kokonaispisteistä ja parhaan arvosanan 5 saa 90 % pisteillä. Sitten vaan annettaisiin tarpeeksi läksyjä, jotka pitäisi palauttaa, ja sen mukaan sitten kurssipisteitä ja arvosana.

Olisihan siinä opettajalle vaivaa tietysti tarkistaa, mutta lasten olisi myös pakko tehdä töitä jos haluaisivat päästä seuraavalle luokalle tai kurssille.

Ne läksyt vaan tehtäisiin tekoälyllä. Turhauttavaa arvioida tekoälyn tuotoksia. 

Tuohan se nykyihmisten ongelma on. Selkärangattomuus. Ihan sama tehdäänkö hommat diginä vai ei, itse ei kuitenkaan tehdä mitään, jos ei ole joku vahtimassa vieressä.

Parasta olisi, jos joka luokan keväällä olisi ns. tasotesti kaikista tärkeimmistä aineista. Reputtaneet käyvät luokan uudelleen ja kesäkoulun päälle, heikosti menestyneet petraavat kesäkoulussa ja siirtyvät seuraavalle luokalle. Loput pitävät lomaa.

Näin lapsilla olisi itsellään motivaatiota opiskeluun.

Öh, muuten olen kanssasi monesta asiasta samaa mieltä mutta poikasi lukutaidon kanssa on peiliin katsomisen paikka sulla. Lukutaito opitaan kotona. Lapselle on syytä lukea paljon jo taaperosta lähtien ja lukemista jatketaan vielä sittenkin kun lapsi osaa itse lukea, koska lapsen lukeminen on alkuun hidasta ja pystyy lukemaan vain yksinkertaisempia kirjoja. Lukutaidosta et voi koulua syyllistää.

Vierailija kirjoitti:

1/4 yhdeksäsluokkalaisista pärjää kokeissa huonosti, koska he eivät ymmärrä koekysymyksiä. Näiden nuorten äidinkieli on suomi. Sanavarasto on pieni ja luetun ymmärtäminen takkuaa.

Näille lapsille ei varmasti ole luettu kirjoja lapsena, joten eivät ole sitten itsekään kiinnostuneita lukemaan. "Kirjoja lukenut teini osaa jopa 70 000 sanaa Nuori, joka ei lue, 15 000 sanaa"

https://yle.fi/a/3-8711651

Lapseni luokalla yläkoulussa on pakolliset kirjamäärät, mitkä pitää lukea. Toiset lukevat tiiliskiven paksuisia romaaneita ja tekevät kaikki tehtävät. Toiset kuuntelevat jonkun lyhyen selkokirjan, kun eivät osaa lukea ja kuuntelukin takkuaa. Tehtävät hoidetaan suullisesti.

Ja kun on suorittanut homman, on arvosana jopa sama, koska "molemmat tekivät töitä".

Ja kysymys on norminuorista, jotka open selän takana sitten naureskelevat, kun taas sai ysin helpolla.

Eli toinen porukka käyttää opiskeluun esim. 30 tuntia, toinen tunnin tai kaksi ja arvosana voi olla ihan sama. Reilua? Ja noinko oikeasti muka opitaan?

Vierailija kirjoitti:

Ei osaa lukea? Ei tuo kyllä normaalia ole jos lapsi on edes keskiverrosti älykäs ja kantasuomalainen (valkoihoinen).

monethan osaa jo eskarissa lukea, viimeistään tokaluokalla, siis kantis?  Lukekaa niitä satuja ihan pienestä pitäen, loruja, jutella selkeästi, älylaitteet huitsin nevadaan. 

Opettajaan yhteys Wilmalla, tuleeko niitä läksyjä. On kai nykyäänkin vanhempien vartteja? 

Vierailija kirjoitti:

Ei opetusta enää ole. Pelleillään digilaitteilla ja   -matskuilla, pelataa Kahoot:ia, tehdään omia esitelmiä = googlataan / tekäly tekee. Oppilailla ei ole enää mitään perustaitoja ja valmiuksia oppimiseen. Paperilla kaikki näyttää hienolta OPS, kaikenmaailman hankkeet ja vuosikellot. Todellisuus on aivan jotain muuta!

En minä ymmärrä enää nykykoulua. Kahootia pelataan useilla tunneilla lasten kertomien juttujen mukaan. On kaikenmoisia työskentelypajoja ja googlesta etsitään luokassa tietoa esitelmiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhempana voit myös itse vahtia että lapsi oppii. Kun oma lapsi oli alakoulussa, käskin lasta laskemaan aina koko kirjan läpi. Tunnilla oli aina yksi kappale, jossa oli 2 aukeamaa. Läksyksi tuli aina vain eka aukeama loppuun, sekä lyhyt kotitehtäväosioa 2. aukeaman lopusta. Oma lapsi laski aina tunnilla enemmän kuin sen ekan aukeaman, joten läksyä olisi tullut tosi vähän, joten me sovittiin, että tekee kotona aina sen koko 2. aukeaman loppuun. Siinä oli muutenkin hyödyllisempiä ja soveltavampia tehtäviä, muuten ne olisivat jääneet kokonaan tekemättä.

Nyt lapsi on kasilla, ja niiden kirjassa on perusaukeama, lisätehtävät ja kotitehtävät jokaiselle tunnille. Tehtävät on jaettu tasoihin, eli on yhteiset tehtävät ja sitten voi valita tekeekö lisäksi helpompia vai vaikeampia tehtäviä. Taas ollaan sovittu, että riippumatta mitä tulee läksyksi, niin laskee kotona ne kaikki haastavammat teh

sosioekonominen asema määrittää paljon ,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisin tosi huolissani, jos 7.- luokkalaiseni ei osaisi lukea kunnolla. Lukemaan oppii vain lukemalla. Ala käydä lapsesi kanssa kirjastossa, ja vaadi että lukee vähintään puoli tuntia joka päivä kirjaa. Mielellään enemmänkin.

Ota yhteyttä opettajaan, ja kysy missä ongelma on. Lysy, miten tehtävät tarkistetaan, ja kerro huolesi opettajalle. Hän tuskin lukee viestiäsi täältä. Pyydä tukiopetista matikkaan, ja huolehdi että lapsesi osallistuu siihen. 

Mun tyttö luki hitaasti seiskalla ja tehtiin juuri noin : mentiin yhdessä kirjastoon ja hänen piti lukea joka päivä. Kuin taivaan lahjana yläasteella löytyi kaveri, joka halusi pitää lukukerhoa nuorten kirjoista ja tyttöni innostui oikeasti lukemaan kun sai keskustella kirjoista. Poika oli aina lukenut Aku Ankkoja ja hänellä oli hyvä sanavarasto ja lukunopeus, mutta Akut ei kiinnostaneet tyttöä. 

kyllä yläasteella pitää osata lukea sujuvasti ja ymmärtää lukemansa

Toivottavasti tämän ketjun lukee jokainen sellainen vanhempi, joka antaa taaperolle viihdykkeeksi mieluummin puhelimen kuin kirjan.