Lue keskustelun säännöt.
Koulu: missä läksyt, missä opetus?
13.11.2024 |
Poika sai nyt matikan kokeista 6. Koko syksynä ei ole tullut läksyjä. Poika on 7. Luokalla. Samaa toimintaa oli koko alakoulun ajan. Ei juuri mitään koulutehtäviä. Jos tulee läksyjä, lapset itse tarkistavat tehtäviä ja kenellekään ei kuvaa mitä lapset oikeasti osaa. Sitten kokeista tulee 5 tai 6. En voi kotona edes auttaa, kun ei tule läksyjä.
Mikä tämä tämmöinen koulunkäynti on jossa oppilas pitäisi ottaa kotiopetukseen että oppii jotain?
Tytöllä on onneksi opettaja, joka antaa paljon läksyjä ja tytön koulu meneekin paremmin. Luokassa pidetään säännöistä kiinni.
Ne läksy- ja koerutiinit pitäisi opetella siellä alakoulussa jo, eikä vasta yläkoulussa.
Koko koulussa 500 oppilasta on vain 4 maahanmuuttajaa, eli kyse ei ole siitä.
Sitten selvitellään kuinka PISA tulokset muka eivät mittää oikeaa osaamista. Kyllä on opetushallitus ollut hukassa ohjeiden kanssa viimeiset 20 vuotta.
Poika ei osaa lukea sujuvasti, mutta se on ihan normaalia hänen ikäisillään.
Kommentit (131)
Normaalia ettei osaa lukea yläasteella?????????? Kantis vai?????? Ei todellakaan ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä läksyjä varmasti on ollut. Teillä on kotona kasvatuskeskustelun paikka. Vaikka läksyjä ei tulisi, niin jokaisen pitää itse pitää huoli, että on ymmärtänyt asiat, jotka on opetettu. Ja on kerrattu kokeeseen. Kirjassa on tehtäviä, joita sitten tehdään kotona, niin paljon, että asia menee selkäytimeen.
Harva 7.luokkalainen on vielä näin omatoiminen ja on vanhempien vastuu varmistaa, että lapsi oppii sen mitä on opetettu.
Juuri näin! Vanhempien pitää olla selvillä siitä, minkälaiset taidot lapsella on. Tekeekö tehtävät, ymmärtääkö asiat. Tukekaa lapsianne opiskelussa. Jos jokin asia on vaikeaa, auttakaa lasta. Ja kun seuraa jatkuvasti sitä lapsen oppimista, pysyy kärryillä siitä mikä se oppimisen taso ok. Ja myös huomaa, jos jossakin tarvitsee enemmän tukea. Auttakaa kokeisiin luvussa. Tehkää kysymyksiä, anna lapsen opettaa asia sinulle jne. Auttakaa, tsempatkaa, kannustakaa, kehukaa lapsianne. Olkaa läsnä. Joskus pitää myös vaatia. Uskaltakaa silloin kantaa se vanhemmuuden viitta. Te voitte vaikuttaa siihen, minkälainen tulevaisuus lapsella on. Tottakai ne lapset, joita tuetaan kotona, pärjäävät paremmin.
"Lapselle lukemisella on yhteys parempaan koulumenestykseen ja koulumyönteisyyteen. Saksalaisen lukututkimuksen mukaan kouluun menivät mielellään 83 % niistä lapsista, joille luettiin päivittäin, mutta vain 43 % niistä lapsista, joille luettiin harvoin. Myös lapsen sanavarasto kasvaa ja monipuolistuu. Kaiken kaikkiaan lapsen tulevaan menestykseen elämässä vaikuttaa enemmän se, kuinka paljon kotona luetaan kuin vanhempien sosioekonominen asema tai koulutustausta."
Korostan viimeistä lausetta. Lukekaa hyvät ihmiset lapsillenne.
Vika on kyllä vanhemmissa, jos lapsi ei osaa sujuvasti lukea seiskaluokkalaisena!!!
Lukemaan oppimisen herkkyysaika on jo paljon ennen kouluikää. Ja vieläkin tärkeämpää kuin lukemaan opettaminen siinä iässä, on lapselle lukeminen vauvasta asti! Lapsi pitää saada rakastamaan kirjoja ja LUKEMAAN niitä, niin hän oppii lukemaan sujuvasti saman tien.
Missään nimessä ei ole normaalia, ettei seiskaluokkalainen osaa kunnolla lukea. Se on kylläkin yhä tavallisempaa, muttei silti normaalia. Ne ovat kaksi aivan eri asiaa.
Pätevät opettajat eivät jaksa. Juuri kuulin yhden nuoren lopettaneen hänen vanhemmaltaan, neljä vuotta jaksoi opettaa. Hän on ollut pidetty opettaja, mutta hankalat oppilaat ja näiden vaativat vanhemmat veivät voivat - syytetään opettajaa kun lapsi ei opi, vaikka osa lapsista on oppinut hyvin. Nyt on työtön ja aikoo opiskella lisää että voisi tehdä muuta kuin opettaa. Yksi tuttuni olisi pätevä opettajaksi, mutta kävi lukion jälkeen amiskoulutuksen hyvin työllistävältä alalta. Vuoden kokeili opettamista ja totesi että mulle riitti, palasi amisalalleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi luoja. Pennut ovat aivan pilalla, kun vanhemmuus on hukassa.
Minä opin kuin itsestään lukemaan 4 - 5 -vuotiaana, kun minulle luettiin paljon. Kouluun mennessä luin ihan mitä vain aivan sujuvasti ja kielen tajuni oli hyvä. Ymmärsin mitä luin ja sanavarastoni oli laaja. Varmaan siksi opin helposti myös vieraita kieliä.
Omat lapsenikin oppivat lukemaan 5 - 6 -vuotiaina. Molemmista tuli kirjaston vakioasiakkaita, aivan kuten minustakin oli lapsena tullut.
Oma äitini osasi kaikki isot kirjaimet jo kaksivuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Opettajaan yhteys Wilmalla, tuleeko niitä läksyjä. On kai nykyäänkin vanhempien vartteja?
Yläkoulussa läksyt merkitään wilmaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erikoista mielestäni on, ettei annettuja läksyjä tarkasteta seuraavalla tunnilla yhdessä. Siis lapset tekevät tehtävät kotona ja se siitä. Opettaja kiertää katsomassa että tehtävät näyttävät tehdyiltä. Poikani on usein kirjoitellut vastauksiksi "en tiedä" tai "jotain".
Vanhempien homma on opettaa lapsensa nykyään. Meillä menee tähän helposti tunti illassa, ehkä toinenkin. Onneksi itse kävin koulut PISA tulosten kulta-aikaan, niin osaan opettaa ja muistan hiukan mikä oli vaatimustaso tuolloin.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kyllä normaalia, että 7-luokkalainen ei osaa lukea. Vaikka olisi kuinka yleistä, ei se silti ole normaalia. Matikka ei suju siksi, että lapsesi ei osaa lukea eikä ymmärrä tehtäviä. Järkyttävää edes ajatella, että vanhempien mielestä on normaalia, että lapsi ei osaa lukea. Surullista, että meillä on kasvamassa tällainen ameebasukupolvi.
Milloin olet ap itse käynyt viimeksi kirjastossa tai lukenut kirjan?
Mulla on kirjahylly, jonne olen koonnut suosikkini. Sitten löytyy lapsille sarjakuvia Tintin seikkailut, Asterix, Aku Ankat, Mustanaamiot.
Olen lukenut paljon seikkallukirjoja ja scifi kirjoja. Viimeisin neljä vuotta sitten. Tämä on pisin jakso kun en ole lukenut. Perustin yrityksen, joten mun aika ei riitä kaikkeen, lasten kouluun kyllä.
Kyse ei ole siitä, että lapsi valehtelisi vaan siitä ettei läksyjä ole, koska katson läksyt usein joka päivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pojasta tulee vain positiivista merkintää, mutta olen huolissani kokeiden arvosanoista, jotka ovat tippuneet joka vuosi alaspäin.
Ihminen oppii parhaiten tekemällä virheitä. Nyt vaikka lapsi tekee läksyt ja merkitään tehdyksi, kukaan ei tarkasta kuin ehkä lapsi itse oliko ne oikein. Sitten se varsinainen oppiminen jää pois, koska niitä virheitä ei korjata. Virheistä yleensä näkee koskeeko vaikeudet huolimattomuutta vai ihan laskenta osaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulepas nyt: On aivan sama, onko siellä opettajaa tai ei. Annetaan läksyjä tai ei.
Pennut kuitenkin makaa KAIKEN aikaa kännyllään, tuolla nykyihmisen talismaanilla.
Vtttuuntunein terveisin Miesope (suuntaamassa muualle, vihdoinkin). Pitäkää pentunne!
Meillä on kotona on säännöt joista pidetään kiinni, on myös rangaistuksia, kun tehdään väärin. Kotona ei ole ongelmia, jostain syystä koulussa kolmelle lapselleni on ehdotettu ADHD luokitusta. Vilkkaus ei ole sairaus vaan kertoo uteliaisuudesta ja älykkyydestä.
Opettajilla oli kokeilujakso koulussa, jossa pidettiin tarkemmin säännöistä kiinni ja kas kummaa, kaikkien lasten käytös parani. Silti opettajat lopettivat kokeilun.
Kun mistään ei rangaista, kyllä oppilaat huomaavat millään ei ole väliä ja oppilaille kasvatuskelustelu aikuisen kanssa voi olla vaan huomion hakua eikä mikään rangaistus.
PS. Murrosiässä testosteroni saa pojat möläyttelemään tunneilla.
Kyllä tuon ikäisen pojan pitäisi osata lukea sujuvasti. Yläkouluikäisellä normaalilla nuorella ei pitäisi olla ongelmia lukemisessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei todellakaan ole normaalia, että 7. luokkalainen ei osaa lukea sujuvasti. Tuohan vaikuttaa ihan kaikkiin aineisiin.
Koulun opetus on mennyt alaspäin ja opettajien tietotaidot jostain menneeltä. Tai sitten on niin tuoretta, ettei ole vähäistäkään ymmärrystä.
Opettajat ovat paniikiss ahuonosti käyttäytyvien lasten kanssa, ne jotka osaa saavat oppinsa jo kotona pakotettuna, mutta ilo loistaa poissaolollaan. Ne jotka eivät osaa, mutta ovat kilttejä eivät saa mitään huomiota missään.
Opettajat ja oppilaat ovat paatuneita huonoon käytökseen ja raakaankin väkivaltaan.
Kukaan ei opeta ja kukaan ei opi, ainakaan siellä koulussa. Ne oppivat joita kotona jo etukäteen opetetaan pakolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei osaa lukea? Ei tuo kyllä normaalia ole jos lapsi on edes keskiverrosti älykäs ja kantasuomalainen (valkoihoinen).
Se on normaalia nykyään, ikävä kyllä. Poikani ei ole mikään poikkeus vaan normaalitapaus. Osaa lukea, mutta ei sujuvasti, kuten edellä kirjoitin
Sujuva lukutaito kehittyy yleensä siten, että lapsi lukee vapaa-aikana. Läksykirjoja ja muita kirjoja, joissa on oikeita lauseita. Sarjakuvat ja mainokset voivat olla hauskoja, mutta hyvä lukutaito edellyttää keskittymiskykyä ja jatkuvaa lukemista. Te voisitte kotona alkaa lukea pojan kanssa säänöllisesti joka päivä. Ääneen lukeminen on yksi vaihtoehto. Eli kumpikin lukee vuorotellen toiselle ääneen jotain nuortenkirjaa, jonka teksti on sopivaa. Ei liian vaikeaa eikä liian helppoakaan sanastoa. Tästä ei voi olla haittaa nuorelle. Uskoisin, että tätä kautta tulee tuloksia. Oliko pojalla alaluokilla vaikeuksia erottaa samantapaisia kirjaimia ja numeroita? Jos on kyseessä lukihäiriö, tarvittaisiin ehkä täsmäapua, mutta saako sitä enää niin isona? Kokeilkaa aktiivista lukemista kotona 20 - 30 minuuttia joka päivä. Se ei ole pois pojan muusta elämästä ja samalla tulee yhdessäoloa. Tiedän kaksi tapausta, joissa lievästi kehitysvammainen henkilö oppi parikymppisenä lukemaan. Toinen oli tyttö, toinen oli poika.Toinen heistä on lukenut ahkerasti taidon opittuaan.
Käyn kerran viikossa alakoululla pitämässä läksykerhoa ja ihmettelen väritystehtävien määrää. Etenkin matikassa tuntuu olevan paljon väritystehtäviä, joissa toki pitää vähän laskea, mutta valtaosa ajasta menee värikynien valitsemiseen, kaverilta vapautuvan värikynän odotteluun ja siihen värittämiseen. Matikan oppimisen kannalta olisi kai hyödyllisempää toistaa, toistaa ja toistaa niitä laskutoimituksia?
Terveisiä reaalimaailmasta: Yläkoululaiset eivät enää osaa lukea kunnolla. He osaavat kyllä kirjaimet ja saavat luettua sanat. Tekstin sisältöä he eivät kuitenkaan ymmärrä. Suomi on näiden nuorten äidinkieli.
Lukemista pitäisi harjoitella vapaa-ajalla tunti päivässä. Tekstien pitäisi olla monipuolisia ja niiden tulisi sisältää erilaisia aihepiirejä. Osa nuorista ei lue tuota määrää edes kuukaudessa.
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen yhteiskunta ajautuu maksulliseen peruskoulutukseen, sille ei näköjään mahda mitään. Jos kerran ei-woketettujen uskontojen (helluntailaiset, vapaasrk:t?) tilat ovat päivät tyhjillään, niin vanhemmat voisivat porukalla palkata sinne opettajan ja se srk voisi pyörittää yksityiskoulua. Yksi aikuinen ja ope pitämässä lapsille jöötä ja homma voisi toimia isolla screenillä videoyhteydelläkin.
Aktiivinen ja selkeä opetus on hyvä ehdotus, mutta ehdottomasti paikalla pitää olla opettaja ja mielellään kaksi aikuista. Jonkun pitää selittää asiat opilaalle heti, kun tämä ei ymmärrä. Muuten oppilas jää yhä enemmän jälkeen opetuksesta.
Kuulepas nyt: On aivan sama, onko siellä opettajaa tai ei. Annetaan läksyjä tai ei.
Pennut kuitenkin makaa KAIKEN aikaa kännyllään, tuolla nykyihmisen talismaanilla.
Vtttuuntunein terveisin Miesope (suuntaamassa muualle, vihdoinkin). Pitäkää pentunne!